Korkojen nousuun voi varautua säästämällä puskurirahastoa - Taloussanomat - Ilta-Sanomat

Kommentti: Omatekoinen korkopuskuri on helppo ja halpa

Korkojen nousuun voi varautua ihan omin avuin, kirjoittaa erikoistoimittaja Jan Hurri.

Asuntokaupoissa lainasummat ovat suuria, joten korkojen nousuun voi olla järkevää varautua esimerkiksi omaa korkopuskuria säästämällä.

25.11. 6:45

Iso asuntolaina ja huoli korkojen kohoamisesta kannustaa harkitsemaan varautumista korkojen ja korkomenojen nousuun jo ennen kuin näin käy.

Pankit tarjoavat asiakkailleen asuntolainan rinnalle ostettavia lisäsopimuksia, joiden avulla on mahdollista esimerkiksi määräajaksi rajoittaa lainakoron nousu ennalta sovittuun korkokattoon.

Yleisesti tarjolla olevat korkosuojaukset kuitenkin lisäävät lainan kokonaiskustannuksia, sillä ne ovat pankeille tuottoisia kaupallisia sopimuksia, joista laina-asiakkaan on maksettava ekstraa.

Toki korkosuojauksen kustannukset voi mieltää vakuutusmaksun kaltaiseksi kuluksi niin kuin pankit omassa markkinoinnissaan tekevät. Mutta asiakkaalle ne merkitsevät silti lisäkulua, joka on lisäksi turha, jos korko ei nousekaan niin kuin suojausta viritettäessä tuli arvioitua.

Lisäksi erilaisia korkokattoja, korkoputkia ja muunlaisia korkojohdannaisten markkinoihin perustuvia suojasopimuksia puntaroidessa on hyvä pitää mielessä sopimusten hinnoittelun logiikka.

Suojasopimukset suosivat pankkeja

Korkosuojaa tarjoava pankki hinnoittelee korkokatot ja -putket aina sopimushetkellä korkojohdannaisten markkinoilla vallitsevan markkinatilanteen mukaan niin, että sopimus on pankille kaupallisesti mielekäs – eli vähäriskinen tai riskitön ja mahdollisimman tuottoisa.

Korkosuojaa tarjoavat pankit määrittelevät suojasopimusten hinnat niin kuin parhaaksi katsovat ja yleensä tavalla, jonka perusteista asiakkaan on mahdoton saada mitään tietoa saati selkoa.

Siksi on luontevaa olettaa, että korkosuojausten hinnoittelu suosii enemmän sopimuksen tarjoajaa kuin maksajaa, ja että sopimushetkellä korkosuojan tarjoaja olettaa sopimuksen itselleen kannattavaksi – ja asiakkaalle pankin todennäköiseksi arvioimaan korkoriskiin nähden ylihintaiseksi.

Erilaiset asuntolainojen oheen tarjottavat lisäsopimukset ovatkin muodostuneet pankeille tärkeäksi lisätuottojen lähteeksi ja antolainauksen korkokatetta koetelleen nollakorkoajan lohduksi.

Mutta vaikka korkosuojasopimuksia tarjoavan pankin vilpittömyys epäilyttäisi, huoli korkojen noususta voi silti olla perusteltu – ja siksi varautuminenkin voi olla paikallaan.

Suojasopimuksia ja muita varautumiskeinoja puntaroidessa on hyvä palauttaa mieleen yksi vanhanaikainenkin varautumiskeino.

Se on halpa ja ainakin sopimusteknisesti äärimmäisen helppo. Ja se on omatekoinen.

Stressitesti kerryttämään puskuria

Ikivanha varautumiskeino on jättää osa säännöllisistä tuloista saman tien käyttämättä ja ohjata näin säästyvät summat oman "puskurirahaston" kartuttamiseen tätä tarkoitusta varten avattavalle erilliselle pankkitilille.

Omatekoista korkopuskuria voi kerryttää omaan tahtiin niin kuin kulloinenkin rahatilanne sallii, mutta yksi luonteva tavoite säännölliseksi säästösummaksi on sen suuruinen kuukausikulu, johon ylipäätään tuntuu tarpeelliselta varautua.

Summan suuruusluokkaa voi hakea vaikka oman asuntolainapankin lainalaskurilla kokeilemalla, kuinka paljon oman lainan kuukausikulut nousisivat koron noustua esimerkiksi kaksi tai kolme prosenttiyksikköä nykyistä korkeammaksi.

Jos lainakulut nousisivat vaikkapa 200 tai 300 euroa nykyistä suuremmiksi, tuon summan säästäminen "korkopuskuritilille" olisi samalla kertaa oman talouden koeponnistus ja totuttelua muutokseen jo ennen kuin se käy toteen.

Todenmukaisen stressitestin ja totuttelun ohessa alkaisi omalle tilille kertyä korkopuskuriksi korvamerkittyä säästöä. Ja mikä parasta, korkopuskuriksi karttuva säästö koituisi aikanaan omaksi hyödyksi siitä riippumatta, nousevatko korot ja lainakulut vai eivät.

Jos korot ja lainasta maksettavat kulut joskus kohoavat, olisi siihen mennessä tilille kertyneitä säästöjä mahdollista käyttää kohonneiden korkokulujen osittaiseen kattamiseen vähitellen.

Toinen kevennyskeino olisi käyttää säästöön koottu puskuri lainapääoman ylimääräiseen lyhentämiseen ja näin keventää korkojen kohoamisesta syntynyttä kustannusrasitusta.

Jos taas korot eivät nousekaan ja varautuminen osoittautuu turhaksi tai liialliseksi, jäävät puskuritilille kertyneet varat muuhun ja joka tapauksessa omaan käyttöön.

Inflaatiosta haittaa ja hyötyä

Puskurirahaston kerryttäminen pankkitilille voi äkkiseltään tuntua vanhanaikaiselta ja ehkä hieman hölmöltäkin. Onhan keskeinen syy koko varautumiseen parhaillaan kovaan vauhtiin kiihtynyt inflaatio ja siitä kumpuavat korkohuolet.

Niin kauan kuin talletuskorot ovat nollan prosentin tuntumassa, kertyy tililtä inflaation verran negatiivista reaalituottoa.

Tätä tilisäästämisen inflaatioriskiä – tai tällä haavaa varmaa inflaatiotappiota – ei kuitenkaan kannata liioitella.

Niin kauan kuin varautumisella suojattavaa velkaa on enemmän kuin puskuritilillä säästöjä, syö sama inflaatio enemmän velan kuin talletuksen reaaliarvoa.

Lievästä inflaatiorasitteesta huolimatta pankkitili on milloin hyvänsä mahdollisesti tarvittavan vararahaston säästökohteeksi verraton valinta.

Pankkitili on kaikkiin muihin säästö- ja sijoitustapoihin verrattuna ylivoimaisen likvidi ja lisäksi talletussuojan enimmäismäärään eli sataan tuhanteen euroon asti myös ylivoimaisen turvallinen säästötapa.

Arvopaperisijoitukset ovat taatusti jännittävämpiä ja hyvässä lykyssä monin verroin tuottoisampia kuin pankkitilit, mutta esimerkiksi pörssiosakkeet ovat itsekin perin korkoherkkinä kelvoton kohde säästöille, joiden avulla on tarkoitus varautua korkojen nousun haittoihin.

Lue lisää: Näin korkojen nousu näkyisi lainakuluissa – katso esimerkit erikokoisille asuntolainoille

Lue lisää: Kommentti: Suomessa on muhkeita asuntovelkoja ottanut sukupolvi, joka ei tiedä, mitä korko käytännössä tarkoittaa

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?