Omakotitalo vaihtoi kahdesti omistajaa – lopulta alkuperäisen myyjän oli otettava laho talo takaisin 8 vuoden jälkeen

Kantahämäläinen talokauppa on järkyttävä esimerkki siitä, mitä vanhan talon ostaminen pahimmillaan voi olla.

Merkit kosteusvauriosta näkyivät muun muassa vaatehuoneen seinässä ja lattialistan takana.

24.11.2021 9:51

Tammikuussa 2014 solmitusta talokaupasta käynnistyi kierre, joka sai ainakin yhden välietapin viime viikolla, kun Turun hovioikeus purki lähes kahdeksan vuotta sitten solmitun kiinteistökaupan. Lopputulos on, että eläkeläisnaisen on otettava myymänsä talo vastaan kymmeniä tuhansia euroja menettäneenä.

Rakennuksessa tehtiin pintapuolinen kuntotarkastus, ja kaiken piti olla kunnossa. Valesokkelille rakennettu talo oli tosiasiassa kärsinyt laajoista kosteusvaurioista, ja sen kunto paljastui vasta vuosien saatossa uusille omistajille.

Kiistasta kasvoi poikkeuksellinen tapahtumaketju. Talon ostanut myi sen neljän ja puolen vuoden asumisen jälkeen uudelle kiinnostuneelle. Kaikki kaupat on nyt purettu, ja kiinteistön omistaja on jälleen eläkeläisnainen.

Talo valmistui 1975. Omistaja asui siinä lähes 40 vuotta. Uusi omistaja maksoi noin 150-neliöisestä talosta 159 000 euroa.

Talo on rakennettu valesokkelille, kuten tuhannet muut aikakauden pytingit.

Kuntotarkastus tehtiin kuten yleensä, rakenteita rikkomatta, pintapuolisesti ja aistinvaraisesti, jolloin mahdolliset rakenteissa olevat vauriot jäävät piiloon.

Tarkastuksen tekijä muistuttaa selvityksessään, että tarkastuksella ei voitu arvioida, missä kunnossa rakenteet olivat.

Tarkastaja kirjasi useita korjausehdotuksia, mutta esille ei tullut mitään vakavia puutteita tai virheitä.

Kuntotarkastuksen tehnyt yrittäjä esitti ensimmäisessä tarkastuksessa vähäisiä toimenpiteitä kuten kukkapenkkien ja köynnösten poistamista sokkelin läheisyydestä.

Omistaja teki neljän ja puolen vuoden aikana lähes 20 000 euron remontit. Taloon asennettiin uusia korvausilmaventtiilejä, ilmalämpöpumppu, lisättiin ilmastointia ja lämmöneristeitä.

Talo ei kuitenkaan tyydyttänyt omistajapariskuntaa. Hinta putosi, ja uusi omistaja löytyi 136 000 eurolla.

Uusi omistajaperhe alkoi sairastella melko pian, ja syytä etsittiin talosta. Edessä oli uusi kuntotarkastus. Sen teki sama yritys, joka oli tutkinut talon viisi vuotta aiemmin. Nyt rakenteita avattiin perusteellisesti, seiniin tehtiin aukkoja, ja vauriot vyöryivät esille.

Huoneilma todettiin ummehtuneeksi, seinistä löytyi useita ilmavuotoja, valesokkeli oli kostea, alajuoksuista oli runsaasti kosteutta ja lahoa.

Ulkoseinistä ja väliseinistä paljastui runsaasti kosteutta ja mikrobeja. Kattorakenteissa oli puutteita, salaojat eivät toimineet ja julkisivujen puutteellinen tuuletus lisäsi kosteusrasitusta. Vaatehuoneen seinistä löytyi homekasvustoa ja maasta noussutta kosteutta löytyi saunan seinistä.

Katolta tulevia sadevesiä vuoden 2013 tarkastuksessa opastettiin ohjaamaan lähemmäs rännikaivoa, jotta vesi ei kastelisi sokkelia

Talon virheet johtuivat rakennustavasta. Vauriot olivat vakavia, eikä talossa ollut turvallista asua. Se saataisiin kuntoon noin 95 000 eurolla, ja päälle tulisi vielä 25 000 euron salaojajärjestelmän rakentaminen.

Talon ostanut nosti kanteen edellistä omistajaa vastaa, mutta riita ei mennyt oikeussaliin. Neuvottelut päätyivät sopuratkaisun, ja myyjä palautti kauppahinnan.

Kiista ei vielä päättynyt. Sama tarkastusyrittäjä selvitti talon kuntoa kolmannenkin kerran.

Omistaja nosti kanteen eläkeläisnaista vastaan, joka oli asunnon viitisen vuotta aiemmin myynyt.

Omistajan mielestä talossa oli maakaaren 2 luvun mukainen virhe, sillä talo ei ollut sellainen kuin sen piti olla ja vaati kaupan purkamista.

Myyjä vaati kanteen hylkäämistä. Vaatehuoneen kosteusvaurion hän myönsi, mutta muut vahingot ostaja oli aiheuttanut itse ilmanvaihtoa lisäämällä ja jättämällä kuntotarkastuksessa esitetyt puutteet korjaamatta. Myyjä hyväksyi enintään 20 000 euron hinnanalennuksen.

Kesällä 2018 makuuhuoneen seinään tehdystä reiästä näkyy alaohjauspuu, jossa kosteus oli tehnyt tuhoja vuosien saatossa.

Käräjäoikeus purki kaupan noin vuosi sitten. Oikeus kuuli todistajina rakentamisen ja rakennustekniikan asiantuntijoita. He totesivat, että vaurioituminen etenee vähitellen, eikä haju tule heti huoneisiin. Haju tulee vasta kun kosteusvauriosta on kulunut pitkä aika.

Käräjäoikeus totesi asiantuntijoiden tekemien tutkimusten perusteella kosteus- ja mikrobivaurioiden pääasialliseksi syyksi valesokkelin. Omistajien tekemät muutokset kuten koneellinen ilmanpoisto, uudet takat ja ilmalämpöpumppu eivät vaikuttaneet vaurioiden syntyyn.

Oikeus ei uskonut, että rakenteet olivat kaupantekohetkellä kuivat ja että rakenteiden kastuminen olisi alkanut vasta kaupanteon jälkeen, vaan kosteus oli rakennuksessa jo kauppaa tehtäessä.

Talossa ei voisi asua ennen kuin se on korjattu. Remontti maksaisi noin 60 prosenttia kauppahinnasta. Virhe oli niin olennainen, että ostajilla oli oikeus purkaa kauppa, oikeus päätti.

Räystään aluslaudoituksessa ja päädyn puuosissa oli runsaasti hometta.

Eläkeläisnainen oli tyytymätön Kanta-Hämeen käräjäoikeuden ratkaisuun. Hän sai valitusluvan Turun hovioikeudelta, joka ei muuttanut ratkaisua. Se antoi oman kannanottonsa viime viikolla.

Myyjän on palautettava koko kauppasumma 159 000 euroa ostajapariskunnalle. Kauppahinnasta vähennetään kuitenkin ostajien asumishyötynä 44 800 euroa, joten palautettava summa on 114 200 euroa. Ostajien tekemien remonttien kustannuksia myyjän ei tarvitse maksaa.

Viivästyskorkoja myyjän on maksettava kolmen vuoden ajalta noin 22 000 euroa. Hänen omat oikeudenkäyntikulunsa ovat 22 500 euroa ja hänen maksettava vastapuolen oikeudenkäyntikulut, noin 9 000 euroa. Korot ja oikeuskulut ovat yhteensä 53 500 euroa.

Kahdeksan vuoden tapahtumienketju tuli kalliiksi eläkeläisnaiselle eikä talosta saa pikkurahalla asuttavaa. Kalliiksi se tuli myös ostajille.

Ratkaisuun on mahdollista hakea muutosta korkeimmalta oikeudelta, jos se myöntää valitusluvan.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?