Nämä ovat Suomen suurimmat yrityskaupat – Wolt-diili kalpenee vain yhdelle

Seitsemän miljardin euron kauppa Woltista nousee Suomen yrityskauppojen kärkijoukkoon.

Woltin myynti on yksi suurimmista yrityskaupoista Suomessa.

10.11.2021 12:45

Ruokalähettiyritys Woltin myynti ulkomaille on maamme suurimpia yrityskauppoja. Yhdysvaltalainen verkkokauppayhtiö DoorDash ostaa Woltin 7 miljardilla eurolla.

Lue lisää: Wolt myydään noin 7 miljardilla eurolla

Vielä enemmän rahaa on liikkunut yrityskaupoissa vuonna 2016, kun verkkoyhtiö Nokia osti ranskalaisyhdysvaltalaisen verkkolaitevalmistajan Alcatel-Lucentin.

Suomen historian suurimmassa yrityskaupassa Nokia maksoi kilpailijastaan 15,6 miljardia euroa.

Wolt-kauppojen jälkeen maan suurimpia kauppoja on energiayhtiö Fortumin kaupat Saksassa. Vuonna 2020 Fortum osti enemmistön saksalaisesta Uniperista 6,5 miljardilla eurolla.

Fortum teki toisen suuren yritysoston vuonna 2008 Venäjällä. Energiayhtiö hankki 2,7 miljardilla eurolla enemmistön sähkö- ja lämpöyhtiö TGK-10:sta.

Suuruutensa päivinä matkapuhelinten markkinajohtaja Nokia kunnostautui yrityskaupoissa.

Nokialla oli suuret odotukset paikka- ja sijaintitietojen saamisesta kännyköihin, kun se hankki 5,7 miljardilla eurolla karttayhtiö Navteqin vuonna 2007.

Karttayhtiöstä tuli pettymys. Nokia myi Navteqin vuonna 2015 saksalaisten autovalmistajien yhteenliittymälle 2,8 miljardilla eurolla.

Rahaa paloi myös metsäyhtiö Stora Enson maailman valloituksessa. Stora Enso osti vuonna 2000 yhdysvaltalaisen paperiyhtiö Consolidated Papersin 4,9 miljardilla eurolla.

Moni asia meni pieleen Stora Enson valloitussuunnitelmissa. Aalto-yliopistossa tehdyn tutkimuksen mukaan kauppahinta oli liian suuri ja ajoitus huono. Stora Enso kärsi kaupasta lopulta noin 2,5 miljardin euron tappion.

Stora Enso myi Consolidated Papersin vuonna 2007 amerikkalaisille pääomasijoittajille.

Consolidated Papersin hallituksen puheenjohtaja George W. Mead ja Stora Enson toimitusjohtaja Jukka Härmälä tiedotustilaisuudessa yhtiökaupoista vuonna 2000.

Suomalainen osaaminen kiinnostaa

Ulkomaiseen omistukseen on Suomesta siirtynyt miljardiluokan kaupoissa kännykkäosaamista, pankkitoimintaa, pelinkehitystä, urheiluvälinevalmistusta.

Ohjelmistoyhtiö Microsoft osti Nokian matkapuhelimet 5,44 miljardin euron yrityskaupassa vuonna 2013. Nokian ja Microsoftin yhteistyö alkoi helmikuussa 2011, jolloin Nokia vaihtoi älypuhelintensa käyttöjärjestelmäksi Microsoftin Windows Phonen.

Matkapuhelimien tarina päättyi kolme vuotta myöhemmin.

Microsoft ei onnistunut valtaamaan markkinaosuuksia Android- ja iPhone-puhelimilta. Ohjelmistoyhtiö ilmoitti vuonna 2016 lopettavansa Microsoft Mobile -puhelinten valmistuksen. Lumia-puhelimien valmistus loppui samalla Suomessa.

Kiinan suurin urheiluvälineiden valmistaja Anta Sports osti 4,6 miljardilla eurolla suomalaisen urheiluvälinevalmistaja Amer Sportsin vuonna 2019.

Microsoftin toimitusjohtaja Steve Ballmer ja Nokian hallituksen puheenjohtaja Risto Siilasmaa kättelivät puhelinkauppojen merkiksi vuonna 2014.

Yrityskauppojen julkistamisen yhteydessä kiinalaiset kertoivat, että Amerissa heitä kiinnostavat kansanvälisesti tunnetut tuotemerkit, kuten Atomic, Salomon, Wilson, Peak Performance.

Lisäksi he pääsevät Amerin avulla Euroopan ja Pohjois-Amerikan markkinoille.

Vanhan valtiollisen Postipankin perillinen Sampo Pankki siirtyi tanskalaisille vuonna 2006. Tanskalainen Danske Bank osti Sampo Pankin 4,05 miljardin euron käteiskaupassa. Sampo-konserniin jäivät vakuutusyhtiö If ja Henki-Sampo.

Peliyhtiö Supercell on kiinnostanut ulkomaisia ostajia. Japanilainen Softbank osti alun perin GungHo-peliyrityksen kanssa enemmistön Supercellin osakkeista 1,1 miljardin hintaan lokakuussa 2013. Kesäkuussa 2016 Softbank myi osuutensa Supercellin osakkeista kiinalaiselle Tencentille 6,45 miljardilla eurolla.

Norjalainen telekonserni Telenor osti vuonna 2019 enemmistöosuuden suomalaisesta teleoperaattori DNA:sta. Kauppahinta oli 1,5 miljardia euroa.

Norjalaiset halusivat yrityskauppojen avulla vahvistua pohjoismaisilla markkinoilla.

DNA:n hallitus perusteli yrityskauppoja synergiaeduilla. Operaattori uskoi yrityskaupan auttavan kasvussa ja kehityksessä erityisessä hankinnoissa ja roamingissa.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?