Miljoonafirma, luksuskoteja ja huippumuotia – tällainen on Kirsti Paakkasen jäämistö

Testamentti moninkertaistaa Paakkasen säätiön varat.

9.11.2021 8:40

Marimekon pitkäaikainen omistaja, 92-vuotiaana kuollut Kirsti Paakkanen jätti jälkeensä paitsi menestyksekkään pörssiyhtiön, myös nimeään kantavan säätiön, sijoitusyhtiön ja miljoonaomaisuuden.

Kirsti Paakkanen kotonaan Espoon Westendissä.

Mitä yrittäjäneuvoksen säätiöstä ja muusta jäämistöstä tiedetään?

Yli 20-vuotiaan säätiön kassa on toistaiseksi ollut Paakkasen yritystä selvästi pienempi. Säätiön kassa moninkertaistuu, sillä Paakkanen on testamentannut koko miljoonaomaisuutensa sille. Säätiö jakaa muun muassa apurahoja nuorten tukemiseen.

Tieto tästä julkaistiin elämäkerrassa viime vuonna. Paakkasen asiainhoitaja Kari Miettinen vahvisti sunnuntaina IS:lle, ettei tilanne ole muuttunut.

Lue lisää: Kirsti Paakkasen miljoona­omaisuuden kohtalo selvisi

Paakkasen keskeinen omaisuuserä on vuonna 1992 perustetussa Workidea Oy:ssä.

Sijoitusalan yhtiön kassa on iso, viime vuonna 35,3 miljoonaa euroa. Vuonna 2017 tase oli noin 40 miljoonaa euroa.

Voinee olettaa, että kassa kertoo Paakkasen testamentin koosta eli omaisuudesta, jonka Paakkanen loi Marimekon myynnillä. Henkilöosakastietoja ei ole ilmoitettu Suomen Asiakastietoon, mutta ainakin aiemmin yritys on ollut Paakkasen kokonaan omistama.

Kirsti Paakkanen osti vaikeuksissa olleen Marimekon vuonna 1991.

Ennen Marimekkoa vuonna 1989 Paakkanen myi myös mainostoimisto Womenan, jonka oli perustanut 1960-luvulla.

Miettinen ei halunnut vastata varallisuuteen, säätiöön tai sen toimintaan liittyviin kysymyksiin maanantaina. IS:n tietojen mukaan Miettinen oli Paakkasen läheinen yhteistyökumppani ja ystävä usean vuosikymmenen takaa.

Toimitusjohtaja loppuun asti

Mainosalan jälkeen Paakkanen osti vaikeuksissa olleen Marimekon vuonna 1991 Amerilta, ja vei sen pörssiin vuonna 1999. Vuosina 2007–2008 Marimekon pääomistajaksi tuli vaiheittain Mika Ihamuotila.

Vuoden 2009 alussa Paakkanen luopui lopusta Marimekko-omistuksesta, kun Workidea-yhtiö myi 10 prosentin osuuden ja säätiö 0,7 prosentin siivun.

Osakkeet myytiin STT:n mukaan Helsingin pörssissä yhdeksän euron kappalehintaan, jolla koko potin arvoksi tuli tuolloin noin 7,7 miljoonaa euroa.

Viime vuonna Workidean liikevaihto oli 1,5 miljoonaa euroa, kun kahtena edeltävänä sitä kertyi reilut neljä miljoonaa kunakin vuonna. 2017 viivan alle jäi 200 000 euroa voittoa verojen jälkeen. Sen jälkeen yritys on tuottanut tappiota yhteensä 667 000 euroa vuosilta 2018–2020.

Paakkanen oli kirjattu yrityksen toimitusjohtajaksi hänen kuolemaansa asti. Miettinen on yrityksen hallituksen puheenjohtaja. Hallituksen toiseksi jäseneksi on ilmoitettu Arja Miettinen. Heistä molemmat ovat olleet hallituksessa vuodesta 2006 lähtien.

Säätiöltä kaksi apurahaa viime vuonna

Paakkasen säätiö perustettiin vuonna 1998. Säätiö jakaa, kuten laki asettaa periaatteeksi, merkittävän osan yleishyödyllisiin tarkoituksiin.

Perustamisen aikoihin Paakkanen teki myös testamentin, jonka tarkoitusta laajennettiin vuonna 2015 tehdyssä testamentissa.

– Olen testamentannut kaiken omaisuuteni Suomen lahjakkaille lapsille. Suomi on palvellut minua hienosti. Maksan testamentillani rakkaudenvelkaa maalle, joka on maailman paras ja jossa asuu maailman upein kansa.

Näin Paakkanen kertoi vuonna 2017 julkaistussa Jukka Saastamoisen kirjoittamassa elämäkerrassa Rakentajan jälki – Ilpo Kokkila Kalmarin kylätieltä kauppatorille.

Säätiön tarkoituksena oli alkujaan ”tukea ja edistää tekstiili- ja vaatetusalan suunnittelua sekä sisustustavaroiden ja -tarvikkeiden suunnittelua ja muotoilua Suomessa”.

Myöhemmin toimintaa laajennettiin siten, että sen ”ensisijaisena tarkoituksena on taideteollisuuden ja taloustieteiden sekä suomalaisen muotoilun kehittäminen ja kansainvälistämisen edistäminen ja näiden alueiden opetuksen edistäminen ja tukeminen”.

Apurahoja joka toinen vuosi

Vuonna 2016 Paakkasen säätiöstä uutisoitiin yhtenä säätiövalvonnan tutkimusten kohteena. Miettinen sanoi HS:lle, että tutkinta johtui väitetystä toiminnan puutteesta.

Vuosina 2014 ja 2015 säätiö ei myöntänyt apurahoja, mutta pitkällä tähtäimellä se on toteuttanut tarkoitustaan, hän sanoi. Paakkanen kertoi tuolloin, että 2016 apuraha myönnettiin ”nuorelle muotoilijalle”.

Säätiön hallitus päätti, ettei apurahoja jaeta joka vuosi. Syynä ovat säätiön nykyiset varat ja tuotto. Näin voidaan menetellä Patentti -ja rekisterihallituksen linjauksen mukaan.

Vuonna 2018 säätiö jakoi apurahaa 5 000 euroa.

Viime vuonna apurahoja oli kaksi, yhteensä 10 000 euroa. Säätiön tuloslaskelman mukaan osinkotuottoa kertyi reilut 9 000 euroa, joten säätiö jäi pari tuhatta euroa tappiolle. Edellisvuonna ylijäämää oli reilut 7 000 euroa.

Vuosina 2018–2019 säätiöllä on ollut varoja noin 340 000 euroa. Tästä pääosa oli osakkeissa, joiden arvo oli 268 000 euroa vuoden 2019 kurssitasolla.

Säätiön hallituksessa on toiminut Paakkasen ja Miettisen lisäksi varatuomari Eva Tams. Toimintakertomusten mukaan hallituksen jäsenille ei ole maksettu palkkioita tai muita etuuksia.

Huima vaatekaappi

Paakkasen omaisuuteen lukeutuu myös arvokiinteistöjä. Paakkanen vietti eläkepäiviään vuorotellen Etelä-Ranskassa Nizzan-kodissaan –  jonne hän ei elämänsä loppuaikoina enää päässyt koronapandemian takia – sekä hulppeassa lukaalissaan Espoon Westendissä.

Kirsti Paakkasen Espoon-koti on täysin poikkeuksellinen Suomessa.

Kiinteistö on täysin poikkeuksellinen Suomessa. Paakkanen oli rakennuttanut siihen myös uuden siiven 300-neliöisine makuuhuoneineen. Asiasta uutisoi Helsingin Sanomat.

Poikkeuksellinen on designia pullisteleva Espoon-koti myös sisältä. Tavanomaisen vaatehuoneen sijaan Paakkasen walk-in-closet haarautui moniin osastoihin, jotka pursuivat vaatteita, kenkiä ja asusteita Chanel-laukuista Ferrén uniikki-iltapukuun. Ranskan-kotiin jäi toinen laaja kokoelma huippumuotia.

Käsipainot kuin veistos Kirsti Paakkasen kotona Espoon Westendissä.

Tiedossa ei ole, kuuluvatko kiinteistöt ja arvoirtaimisto myös säätiön testamenttiin vai oliko Paakkanen kenties testamentannut muuta omaisuuttaan tai henkilökohtaista tavaroitaan muualle.

Paakkasella ei ollut omia lapsia, mutta hänen siskoillaan on. Entinen aviomies Jorma Paakkanen kuoli 92-vuotiaana vuonna 2019. Paakkaselle oli kaksi vanhempaa siskoa, Elli ja Hilja sekä velipuoli Paavo, joka kuoli sodassa.

Lähteenä on käytetty myös Ulla-Maija Paavilaisen elämäkertaa Suurin niistä on rakkaus.

Lue lisää: Kirsti Paakkasen miljoona­omaisuuden kohtalo selvisi

Lue lisää: Köyhän tuvan tytöstä tuli legendaarinen yritysjohtaja

Lue lisää: Asiainhoitaja kertoo Kirsti Paakkasen viimeisistä hetkistä

Lue lisää: Wallu Valpio jakoi huiman muiston Kirsti Paakkasesta – yritysjohtaja pelasti pinteestä nuoren Valpion, joka oli mennyt törttöilemään kännissä

Lue lisää: Näin Kirsti Paakkanen nosti raunioina olleen Marimekon kukoistukseen – yrityksestä luopuminen sai 80-vuotiaan ikonin kyyneliin

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?