Vanhoista vaatteista alkaa vihdoin syntyä uusia tuotteita – Paimioon nousi tekstiilikierrätyksen keskus

Suomen Paimiosta halutaan keskeistä tekstiilin kierrätyksen hubia Euroopassa.

Resterin toimitusjohtaja Outi Luukko esitteli kierrätysmateriaalista valmistettua vaatetta Paimion kiertotalouslaitoksella.

2.11.2021 19:30

Taloussanomat kertoo juttusarjassaan tekstiili- ja kiertotalouden yrityksistä.

Kaapeissa ja nurkissa lojuvien vaatteiden ja kodintekstiilien ongelma alkaa hiljalleen helpottaa kotimaisella kiertotalousmallilla. Turun kupeessa Paimiossa vietettiin tiistaina uudenlaisen poistotekstiilien kiertotalouslaitoksen avajaisia.

Poistotekstiilien kiertotalous on tärkeä osa taistelussa ilmastokriisiä ja luonnon monimuotoisuuden katoa vastaan, sanoo laitoksen avannut ympäristöministeri Krista Mikkonen (vihr).

– Suunta on oikea, mutta paljon on vielä tehtävää, hän painotti.

– Glasgow’ssa suunnitellaan ja puhutaan, Paimiossa tehdään, Resterin toimitusjohtaja Outi Luukko kehaisi laitosta viitaten parhaillaan käytävään ilmastokokoukseen.

Saman katon alla toimii kotitalouksien poistotekstiiliä käsittelevä Lounais-Suomen Jätehuolto (LSJH) sekä yritysten poistotekstiiliä keräävä ja käsittelevä Rester.

Kotitalouksilta tulevan kuitutuotannon on määrä alkaa näinä päivinä.

– Vuoden loppuun mennessä meillä on yhdeksän jätelaitosta mukana, ja niiden toimialueilla asuu 3,2 miljoonaa suomalaista, LSJH:n projektipäällikkö Marko Kokkonen kertoi Taloussanomille.

Pohjoisin on Botniarosk. Keräys laajenee rannikkoa pitkin muualle Suomeen. Myös Pirkanmaalla, pääkaupunkiseudulla ja Etelä-Karjalassa tekstiilin erilliskeräys on jo alkanut.

Keräyksestä vastaava kunnallinen jätelaitos lajittelee kerätyt poistotekstiilit, jotka kuljetetaan Paimioon.

Käytännöt vaihtelevat poistotekstiilin erilliskeruussa eri puolilla maata. Parhaista tavoista kerätään tietoa. Esimerkiksi pääkaupunkiseudulla tekstiilejä voi viedä Sortti-asemille, toisaalla keruu tapahtuu Molok-syväkeräyssäiliöihin.

HSY aloittaa vuodenvaihteessa Kamu-keräyksen, jota on pilotoitu tänä vuonna LSJH:n toimialueella. Kamu-keräyksessä tekstiilien vastaanotto on tuotu kirpputoreille ja kauppakeskuksiin.

Laitoksen ranskalainen laitetoimittaja Laroche on myynyt vastaavia toimituksia muun muassa Intiaan, Guatemalaan ja Portugaliin, yleisesti maihin, joissa on paljon tekstiiliteollisuutta, yhtiön edustajat kertoivat Taloussanomille. Paimion laitoksen tekniikassa ei ole sinänsä uutta, mutta laitos on moderni ja pohjoiseurooppalaisittain iso.

Pahimmillaan jopa puolet ulkokeräyksessä olevasta tekstiilistä joudutaan Kokkosen mukaan ohjaamaan energiahyötykäyttöön, koska se on mennyt pilalle keräyksen aikana. Kamu-keräyksessä jopa yli 90 prosenttia on saatu ohjattua uudelleen käyttöön tai kierrätykseen.

Ennen Paimioon päätymistä tekstiili lajitellaan ja käydään läpi käsityönä ja skanneria apuna käyttäen. Skanneri tunnistaa noin kymmenen kangaslaatua.

Poistotekstiili ei tarkoita samaa kuin lumppu.

– Sellaiset vaatteet, joita ei pistäisi itse päälleen. Pestyä ja kuivaa tekstiiliä, Kokkonen kertoo.

Likainen tai homeinen tekstiili pilaa helposti koko tekstiilierän. Alusvaatteet ja sukat eivät kelpaa eivätkä myöskään tyynyt, peitteet tai pehmusteet. Napit, vetoketjut ja muut kovat esineet eivät haittaa, sillä ne erotetaan prosessissa pois.

Eräs pikkujouluaikaan suosittu vaate on erityinen pahis.

– Paljettimekko. Siinä on monta komponenttia, joita ei saa helposti eroteltua toisistaan. Myös tekniset vaatteet ovat vaikeita, koska niiden kankaissa on montaa eri materiaalia.

Vuosittain Suomessa kertyy jopa 11 kiloa tekstiilijätettä yhtä ihmistä kohden. Pääosa tekstiilistä on mennyt poltettavaksi, pieni osa myyntiin. Osa myytäväksi kelpaamattomista lahjoitustekstiileistä päätyy kolmansiin maihin myytäväksi, kierrätystehtaisiin, poltettavaksi tai tuntemattomaan määränpäähän.

Laitoksen linjastot pystyvät käsittelemään yhteensä 10 prosenttia Suomen vuosittaisesta tekstiilijätemäärästä.

LSJH toimittaa materiaalia muun muassa tekstiiliteknologiayritys Infinited Fiber Companylle. Kierrätysraaka-ainetta voi käyttää lisäksi moniin muihin tarkoituksiin, kuten eristeeksi, suodatinkankaaksi, komposiitiksi vaikkapa terassituoleihin tai -lautoihin tai täyteaineeksi huonekaluteollisuuteen.

Rester puolestaan jatkojalostaa hotellien, sairaaloiden, siivousyritysten ja muiden yritysten työvaatteita ja poistotekstiilejä. Laitokseen tullessaan materiaalin on oltava puhdasta. Rester käsittelee noin kuusi miljoonaa kiloa tekstiiliä vuodessa, alussa noin kolmanneksen kapasiteetilla.

– Pyrimme tuottamaan takaisin vaatetukseksi sopivaa kuitua. Siksi koneen täytyy pystyä tekemään korkeinta mahdollista laatua, VTT:n tutkimusprofessori Ali Harlin kertoo.

Harlin on osakkaana sekä Resterissä että Infinited Fiber Companyssa. Resterin pääomistaja on työvaatteita valmistava Touchpoint.

Kierrätysmateriaalista valmistettua kuitua.

Harlin sanoo, että alan teollisuus on kansainvälistä bisnestä, joten Resterkin hakee asiakkaita ulkomailta.

– Meillä on siellä kaksikin haaraa, isot brändit ovat kiinnostuneita, eivät pelkästään vaatebrändit vaan siellä on kodintekstiilien ja teollisten vaatteiden valmistajia. Raaka-ainetarve on paljon isompi kuin maailmassa voidaan tuottaa.

Kyseessä on laitoksen omistajien mukaan Pohjois-Euroopan ensimmäinen poistotekstiiliä laajamittaisesti kierrätyskuiduksi jalostava kiertotalouslaitos.

Niin kutsutun Green Field Hubin toimijat puhuvat miljardien eurojen kiertotalousmarkkinoista ja jopa 30 000 uudesta työpaikasta, jos alan liiketoiminta lähtee kunnolla lentoon ja saa tarvittavaa tukea ja rahoitusta.

LSJH:n toimitusjohtajan Jukka Heikkilän toiveena on, että kiertotalouden liiketoiminta palauttaisi Suomesta kadonneen tekstiiliteollisuuden ”uudessa muodossa”.

EU on yhtenäistämässä poistotekstiilikäytäntöjä uudella direktiivillä. Suomi on useaa muuta EU-maata pidemmällä. Tekstiilijätteiden erilliskeräyksestä tulee pakollista EU:ssa vuonna 2025. Suomi aloittaa keräämisen jo vuonna 2023.

LSJH:n tavoitteena on avata suurempi jalostuslaitos Turun Topinpuiston kiertotalouskeskukseen vuonna 2024. Silloin sen kapasiteetti nousee kolmesta miljoonasta 15 miljoonaan kiloon poistotekstiiliä vuodessa.

Lue lisää: Tässä on suomalaisyritys, joka kiinnostaa nyt H&M:ää, Adidasta, Eccoa... – ”Tällä hetkellä lähes hukumme kyselyihin”

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?