Näin neuvottelet paremman palkan –  asiantuntija paljastaa pahimman mokan, jonka voit tehdä

Asiantuntijat vinkkaavat, miten palkasta kannattaa neuvotella ja mitä on syytä välttää.

Monilla aloilla on työvoimapulaa, mikä voi parantaa työntekijän asemaa palkankorotuskeskusteluissa.

2.11.2021 7:15

Useilla aloilla on nyt työvoimapulaa, mikä tietää palkan osalta työntekijän markkinoita. Kannattaisiko nyt pyytää korotusta liksaan?

Sami Miettinen, neuvottelutaidoista kirjoja kirjoittanut investointipankkiiri ja yrittäjä-kouluttaja Jani Huhtamella kertovat, miten palkasta kannattaa neuvotella.

1. Hyvä hetki nyt?

Miettisen mukaan koronapandemian pahimman vaiheen jälkeinen työmarkkina heijastuu ilman muuta palkka-asetelmaan.

– Paljon palvelualojen työvoimaa siirtyi lomautusten kautta muille aloille. Osa näistä ihmisistä on pysyvästi poissa alan työvoimasta. Heitä voi olla vaikea saada takaisin alalle tai pysymään siellä lupaamatta mahdollisesti myös palkkojen parantamista.

– On itse asiassa todella iloinen asia, että kerrankin esimerkiksi palvelualan ihmiset ovat niskan päällä ja heillä on pelipaikkaa nostaa palkkoja, parantaa työehtoja tai päästä aiempaa parempiin hommiin jopa.

2. Miten perustella palkankorotusta?

Tesien eli työehtosopimusten palkankorotukset ovat yleensä prosenttipohjaisia, mikä tarkoittaa sitä, että korotukset karttuvat työntekijöille ajan mittaan.

– Se johtaa siihen, että vanhemmat työntekijät voivat olla ylipalkattuja, koska prosenttikorotuksia on tullut paljon. Nuoremmat ovat sitä vastoin alipalkattuja kykyihinsä nähden. Näin ollen mahdollisuus nostaa palkkoja on yleisesti suurin nuoremmilla työntekijöillä, Miettinen sanoo.

■ Tuoreen kyselyn mukaan suomalaiset saavat keskimäärin noin 300 euron palkankorotuksia.

■ Miehet saavat 341 euron ja naiset 290 euron korotuksia.

■ Palkankorotuspyynnöt ovat keskimäärin noin 162 euroa korkeampia kuin korotukset, jotka loppujen lopuksi saadaan.

Kyselyn teki rekrytointiyritys aTalent kesäkuussa 2021. Siihen vastasi 1 442 suomalaista, joista noin puolet oli alle 30-vuotiaita.

Oikeus vaatia reilua palkkaa kuuluu kaikille ja on jopa osoitus ammattitaidosta, mutta Miettinen neuvoo työntekijöitä aina tiettyyn varovaisuuteen.

– Ei kannata mennä sellaiseen hybrikseen, että neuvotteluasemani on nyt kova, koska juuri sinä ole saatat olla se, jolla on (työnantajan näkökulmasta) vähiten syytä olla röyhkeä vaatimusten suhteen.

Huhtamella neuvoo miettimään argumentteja työnantajan kannalta. Ilman tuotto-odotusta ei mikään yritys halua lisätä kiinteitä kuluja. Yrittäjä tai yritys voi miettiä sitä, miksi maksaisi lisää palkkaa siitä, että työ on aiemmin tehty hyvin ja siitä saatu palkkaa.

– Syytä palkankorotukseen perustellaan usein työhistorialla. Se ei ole näkemykseni mukaan oikea tapa, Insinööriliiton koulutusasiamiehenä aiemmin tes-pöydissäkin istunut Huhtamella sanoo.

– Olisi hyvä pystyä perustelemaan miten tuottavuus on noussut tai mieluiten sitä, miten se nousee tulevaisuudessa. Eli miten perustella lisäarvon tuomista työantajalle.

3. Mikä on oikea palkkapyyntö?

Alakohtaisia palkkatietoja voi kaivella muun muassa Tilastokeskuksesta. Kylmäpäinen voi jopa kävellä verotoimiston päätteelle ja kaivaa tietoja samassa asemassa olevasta kollegasta. Verotiedot ovat Suomessa julkisia.

– Tieto- ja yksityisyydensuojan kannattajana tuntuu käsittämättömältä, että tällainen systeemi on meille luotu. Mutta jos sellainen on, niin voi sitä käyttää. Jos se aiheuttaa moraalisen kompassin säteilyä, niin sitten lakia pitää varmaan muuttaa, Miettinen sanoo.

Hänen mukaansa tietoa voi käyttää neuvottelussa ja kertoa, että samantasoista työtä yhtä kauan tehnyt kollega tienaa enemmän ja että haluaa päästä samalle tasolle.

Huhtamella neuvoo olemaan hereillä ja skannaamaan työmarkkinoita muulloinkin kuin työnhaun tai palkkaneuvotteluiden merkeissä. Silloin näkemys omasta oikeasta hinnoittelusta työmarkkinoilla on realistinen kun palkankorotuksesta neuvottelee.

4. Työpaikkashoppailusta apua?

Valmisteluun liittyy myös pohdinta siitä, millaisia argumentteja käyttää ja mitä on syytä vältellä.

Kyselyssä selvitettiin myös työpaikkashoppailun suosiota. Vastanneista noin viidesosa suomalaisista (32 prosenttia miehistä, 22 prosenttia naisista) kertoi hakeneensa työpaikkaa ilman aikomusta ottaa sitä vastaan.

– Jos yhtiön rekrytointiprosessit ovat käyneet tiukoiksi eikä hyviä hakijoita tahdo tulla avoimiin paikkoihin, tästähän kannattaa mainita. Tyhmempikin ymmärtää, että tilanne koskee myös nykyisiä työntekijöitä, Miettinen vinkkaa.

– Joskus on pakko henkilöidä kysyntää itseensäkin ja sanoa, että minun osaamiseeni kohdistuu nyt paljon kysyntää.

Jos palkkaneuvotteluissa kertoo suoraan kilpailevista tarjouksista, siinä on myös vaaransa. Jos palkankorotusta hakevan asema ei olekaan niin vankka kuin hän on uskonut, ota tai jätä -asetelma voi ajautua siihen, että esimies haluaa päästä eroon työntekijästä.

Miettinen ei tyrmää sitäkään, että neuvotteluissa ottaa esiin henkilökohtaisia asioita. Etäaika on tuonut aiempaa näkyvämmäksi yksilölliset elämäntilanteet ja niihin liittyvät joustot. Palkan ohella tai sijaan kannattaa neuvotella hybridityöstä, tai muista joustoista tai työsuhde-eduista, jotka helpottavat elämää.

5. Tyylilaji?

Viestinnässä ja neuvottelutaidoissa puhutaan usein assertiivisuudesta, mikä on hyvä ja hyödyllinen ominaisuus kenelle tahansa monissa elämäntilanteissa.

Assertiivisuus on jämäkkyyttä, itseluottamusta ja vakuuttavuutta ajaa omia tavoitteitaan läpi kuunnellen samalla kuitenkin myös toisten mielipiteitä ja toiveita. Assertiivinen ihminen osaa pitää kiinni kannoistaan, mutta myös luovia, etsiä vaihtoehtoja ja kompromisseja.

– Jos assertiivinen ihminen huomaa olevansa palkkakuopassa, hän lähtee hoitamaan asiaa eikä jää hautomaan asiaa, Huhtamella sanoo.

– Monesti käy niin, että ihmiset odottelevat liian kauan ja muuttuvat sitten aggressiivisiksi. Pahin moka on, että muuttuu hyökkääväksi ja uhkailee muualle lähtemisellä. Suurimmalla osalle sanotaan silloin, että meidän täytyy sitten päästää sinut menemään.

Pahin moka on, että muuttuu hyökkääväksi ja uhkailee että muualle lähtemisellä. Suurimmalla osalle sanotaan silloin, että meidän täytyy sitten päästää sinut menemään.

6. Oikea ajoitus?

Miettinen sanoo, että palkankorotusta ei tarvitse pyytää välittömästi. Itse neuvotteluhetkikin kannattaa varata etukäteen. Esimiehen pysäyttäminen käytävällä tai ovelle koputtelu ei ole hyvä tapa lähestyä asiaa.

– Päätöksentekijät palkankorotuksissa lähes aina tulevat tietyllä tapaa yllätetyiksi siitä, että joku haluaisi nyt heti palkankorotuksen. Sinänsä vähän huvittavaa. Ihmiset eivät tykkää tulla yllätetyiksi tai tuntea että laitetaan selkä seinää vasten.

– Tunteellisiksi tai epäreiluiksi koetut tunteet, joita voi tulla (palkasta vastaavalle johtajalle) lientyvät, kun on aikaa valmistautua.

Aikaulottuvuus on hyvästä eli jos pystyy antamaan työnantajalle vaikka 0,5–1 vuotta aikaa sopeutua ajatukseen. Jos ajatuksena on olla yrityksessä pidempään, se ei ole liikaa.

Huhtamella puhuu hänkin aikaulottuvuudesta. Keskusteluun pitää saada muutakin kuin nyt oleva rahatoive, omia tavoitteita, kuten työsuhde-etuja, koulutusta tai uusi titteli ja muutosta työnkuvaan. Jos työnantaja sanoo, että ei ole mitään toivoa, pitää olla myös tavoitteita vaihtoehdoista.

– Eli suunnitelmallisuutta. Kehityskeskusteluiden ja tulevan vuoden tavoitteiden yhteyteen voi paaluttaa vaatimuksia palkasta ja työnkuvasta. Kun ne on toteutettu, on pomon vaikeampi livetä jo puhutusta ja sovitusta. Parempi näin kuin olla viisi vuotta sanomatta mitään ja sitten alkaa paniikissa vaatimaan lisää palkkaa ja parempia tehtäviä, Miettinen sanoo.

Jos neuvottelut eivät koskaan johda mihinkään, Huhtamella kehottaa katsomaan raakaa totuutta silmiin.

– Silloin täytyy oikeasti miettiä, että onko tämä nyt oikea työpaikka minulle.

Millaisia kokemuksia sinulla on palkkaneuvotteluista? Jaa neuvosi, varoita virheistä tai kerro mieleenpainuvin kokemuksesi kommenttikentässä tai kirjoittamalla toimitukseen: taloussanomat@sanoma.fi.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?