Rivitaloasunnosta käyty oikeusriita toi asunnonostajalle yli 50 000 euron laskun - Taloussanomat - Ilta-Sanomat

Ostaja yritti maksattaa myyjällä taloyhtiölle kuuluvia remonttikuluja – lopputuloksena yli 50 000 lasku

Noin 120 neliön rivitaloasunnosta käyty oikeusriita tuli ostajalle kalliiksi.

Asunnon myyjä teetti huoneistossa perusteellisen remontin. Keittiökin uusittiin kokonaan.

31.10. 17:45

Ostaja tavoitteli kanteellaan kaupan purkua ja 445 000 euron rahojaan takaisin. Vaihtoehtoisesti hän haki 290 000 euron suuruisiksi arvioituja huoneiston remonttikuluja myyjältä.

Länsi-Uudenmaan käräjäoikeudesta tuli täystyrmäys. Asunnon virheistä tehdyt reklamaatiot kaatuivat eikä kantaja pystynyt osoittamaan vastaajapariskunnan toimineen törkeän tuottamuksellisesti ja kunnianvastaisesti, kuten väitti. Helsingin hovioikeus ei tuoreessa ratkaisussaan muuttanut käräjäoikeuden tuomiota.

Rivitalon piilosokkelin ja seinien rakenteista ilmi tulleiden virheiden korjausvastuu ei ole osakkaalla vaan taloyhtiöllä.

Korvauspotti jäi kantajalta saamatta ja nyt edessä on noin 51 500 euron oikeudenkäyntikulujen maksaminen. Sumassa ovat niin vastaajan kuin kantajankin oikeuskulut.

Asunto on lähes 50 vuotta sitten valmistuneessa rivitalossa. Myyjäperhe oli remontoinut asunnon noin 100 000 eurolla.

Lähes kaksi vuotta kaupanteon jälkeen ostaja alkoi epäillä lämpövuotoja. Asunnosta löytyi muutaman neliön kosteusvauriokin. Perhe alkoi sairastella ja muutti pois.

Asunnon ostanut oli saanut ennen kaupantekoa saanut myyjältä kuntotarkastusraportin, jollainen koko talon kunnosta oli tehty pari vuotta aiemmin. Myös asunnon remontista oli raportti.

Huoneistossa oli ollut vähäinen kosteusvaurio, joka kunnostettiin ja taloyhtiö osallistui kuluihin. Kosteus johtui viemäröintiin liittyvästä kondenssivedestä, mikä mainittiin asunnon myynti-ilmoituksessa.

Saunatilojen remontoinnin vuoksi rakenteita avattiin, mutta ulkoseinään saakka töitä ei viety

Kylpyhuone oli remontoitu perusteellisesti ulkoseinän tuulensuojalevyyn saakka. Muiden asuntojen kylpyhuoneet oli korjattu jo aiemmin taloyhtiön kustannuksella.

Talo seisoo valesokkelilla, joka on tyypillinen 1970-luvun rakennuksissa.

Kantajalle valesokkeli tuli yllätyksenä ja väitti vastaajan salanneen tiedon. Kantaja oli myyjän puheista saanut käsityksen, että saunaremontissa valesokkelikin olisi ulkoseinien osalta muutettu ja piti valesokkelia riskirakenteena.

Kantaja väitti, että työ oli tehty ilman rakennuslupaa. Tosiasiassa lupaa ei edes hankkeelle tarvittu, ilmoitettiin Espoon rakennusvalvonnasta. Asunnossa oli kantajan mielestä virheitä, jotka myyjä oli jättänyt kertomatta.

Kantaja ei olisi kauppoja tehnyt, jos kaikki tiedot olivat käytettävissä. Oikeudessa kantaja kertoi, ettei ei tiennyt aiemmin mitä valesokkeli tarkoitti ja myönsi tietämyksensä puutteet.

Huoneilman ongelmat ja kosteusvaurio tulivat vastaajille yllätyksenä. Ulkoseiniin saakka rakenteita ei pitänytkään korjata. Vastaajapariskunta piti kannetta perusteettomana ja vaati sen hylkäämistä.

Ensimmäisessä reklamaatiossa kantaja toi esiin lukuisia virheitä, mutta ei yksilöinyt mitään. Toisessa reklamaatiossa oli kyse kosteusvauriosta, joka oli korjattu taloyhtiön lukuun. Sen oli aiheuttanut sadevesiviemärin haljennut muhvi eikä siitä tullut kantajalle taloudellisia menetyksiä.

Kolmas reklamaatio koski kokonaan uutta ulkoseinien kosteusvauriota, joka on mahdollisesti muissakin asunnossa. Neljäs reklamaatio koski vauriota, joka on betonilaatan sisällä valesokkelissa ja sama vika koskee todennäköisesti kaikkia asuntoja.

Oikeuden ratkaisun mukaan kantaja oli menettänyt oikeutensa vedota kahden viimeisen reklamaation osalta, koska kahden vuoden aika oli jo umpeutunut. Lisäksi kyse oli kaikkia asuntoja koskevasta ongelmasta ja siten taloyhtiön yhteinen murhe.

Käräjäoikeus totesi, ettei vastaaja ollut toiminut kunniavastaisesti ja arvottomasti tai törkeän huolimattomasti. Käräjäoikeuden ratkaisu on kesältä 2019.

Kiista jatkui vielä Helsingin hovioikeudessa, joka antoi ratkaisun tiistaina. Kantajan mukaan käräjäoikeuden ratkaisu oli väärä.

Ajan kuluminen näkyy tiiliseinän pinnoissa tummina läikkinä.

Hovioikeus ei muuttanut käräjäoikeuden ratkaisua. Se kuitenkin nosti perusteluissaan myyjän esityksen katselmuksesta asunnossa, jotta olisi voitu tutkia kosteusongelmien laajuus ja selvittää kenen kustannettavaksi remontti tulisi. Myyjä oli saanut jo tuossa vaiheessa tietoa, että uuden kosteusvahingon korjausvastuu kuuluisi taloyhtiölle.

Katselmukseen olisi kutsuttu myyjä, ostaja, taloyhtiön edustajat ja ulkopuolisia asiantuntijoita. Ostaja viivytteli eikä katselmusta pidetty. Hovioikeus paheksuu ratkaisunsa perusteluissa ostajan passiivisuutta ja pitää sitä haitallisena myyjän kannalta.

Hovioikeus totesi, että ennen kauppaa tehdyn korjausraportin tiedot eivät olleet virheellisiä liittyen viisi vuotta myöhemmin asunnossa havaittuihin kosteusvaurioihin, eikä myyjä voinut tietää niistä mitään ennen asuntokaupan tekemistä.

Hovioikeus totesi myös, ettei kantaja voinut saada asunnon korjausraportista sellaista tietoa, jonka perusteella olisi voinut saada käsityksen ulkoseinän rakenteen kunnostuksesta.

Hovin mukaan ostajat olivat menettäneet oikeutensa esittää kanteessa olevat vaatimukset ja hylkäsi kanteen kokonaisuudessaan.

Riidan kaikki oikeuskulut kaatuvat kantajan maksettaviksi. Kantajan omat oikeudenkäyntikulut ovat 31 200 euroa ja vastaajan 20 200 euroa.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?