Tarjolla yhä pienempiä minikoteja – tältä näyttää 7 neliön asunto

Miniasunnoille on Helsingin kantakaupungissa runsaasti kysyntää. Professori ei pidä vanhojen talojen yksiöitä suurimpana ongelmana vaan lähiöiden yksiöbuumia.

Koirankoppeja vai modernia urbaania asumista?

30.10.2021 7:15

Asunnonvälityssivustoilla on tälläkin hetkellä useita vuokrattavia 15 neliön pikkukoteja. Tätä pienemmät ovat tyypillisesti soluasuntoja.

Myynnissä on jopa 14 neliön yksiö Helsingin Kruununhaassa. Sijoitusasunnoksi, opiskelija-asunnoksi tai vaikka kotitoimistoksi mainostettua hyväkuntoista asuntoa myydään asunnonvälityssivustoilla 204 000 eurolla. Neliöhinta on huima 14  571 euroa.

Kiinnostuneita on asunnonvälittäjän mukaan nytkin liikkeellä. Hintaa selittää yksi seikka, keskeinen sijainti ydinkeskustassa, sillä ostaja todennäköisesti haluaa asunnosta väliaikaisen tukikohdan Helsingissä.

Kiinteistönvälitys Näytönpaikan Leena Norion mukaan pikkuasunnossa on kaikki tarvittavat mukavuudet, ja se on myös täysin asuinkelpoinen vaikka pidemmällekin ajanjaksolle.

Samassa talossa on myyty aiemmin vastaavaa asuntoa jopa 220 000 eurolla. Samassa pienten yksiöiden talossa vuokralaista etsii toinen 14 neliön koti. Vuokrapyyntö on 690 euroa. Vuokranantaja kertoo, että hänellä on kaksi sijoitusasuntoa.

15 neliön asunnossa on parvi, keittiö sekä kylpyhuone ja pyykinpesukone.

Asuntosijoittaja Ossi Hakansuu sijoittaa nimenomaan miniasuntoihin. Hakansuu omistaa Helsingin kenties pienimmän asunnon, Alppilassa sijaitsevan 7 neliön vuokratun yksiön. Hakansuu puolisoineen pyytää siitä 499 euroa kuussa.

Seitsemän neliön kodissa on asuntoa suurempi kellarivarasto.

Minikodin kellari remontoituna.

Asunnossa on parvi, ja erilaisia tavanomaisesta poikkeavia kikkoja lisätilan saamiseksi. Ikkunalaudan laajennus toimii ruoka- ja työpöytänä ja parven portaiden alle on asennettu vetolaatikot.

– Sinkkuja, työssäkäyviä, opiskelijoita, maahanmuuttajataustaisia, Hakansuu kertoo tyypillisistä miniasuntojen vuokraajista.

– Pienet yksiöt mahdollistavat kohtuuhintaisen asumisen kantakaupungissa, hyvä jos tuolla hinnalla saa soluasuntoakaan.

Hakansuu arvelee, että kaikkein parhainta vuokratuottoa saisi muualta kuin Helsingistä ja kantakaupungista, sillä asuntojen hinnat ovat muualla huomattavasti halvempia, mutta vuokratuotot eivät ole vastaavasti pienempiä.

Miniyksiöiden etuna on hänen mukaansa kohtuulliset yhtiövastikkeet ja linjasaneerausten remonttikulut. Niitä on myös helpompi saada vuokralle kuin perheasuntoja, joissa vuokra nousee helposti pariinkin tonniin.

Helsingin Uutiset kertoi hiljattain Hakansuun sijoitusasunnoista, Ilta-Sanomat asunnon myynnistä viime vuonna.

Eniten sijoittajia

Helsingin Meilahdessa ja Kampissa on niin ikään tarjolla 15 neliön miniasuntoja. ”Hyvä pohja, ei hukkaneliöitä”, mainostaa välittäjä tarjouskaupalla myytävää Meilahden asuntoa. Viimeisen tarjous on 142 000 euroa tyydyttävässä kunnossa olevasta minikodista.

– Todella paljon on kiinnostusta, ja hinta varmasti nousee vielä. Ylivoimaisesti eniten on sijoittajia, mutta myös joitakin omaan asuinkäyttöön etsiviä. Näissä miniyksiöissä on hyvä tuottoprosentti, kertoo myyntineuvottelija Nina Meyke Kiinteistömaailma Taka-Töölöstä.

Pienyksiöt houkuttavat erityisesti sijoittajia.

Asumisen tilastoissa harhaa

Miniasuntojen mukavuuksien puute tai oudot viritelmät mietityttävät. Joissakin asunnoissa suihku saattaa olla wc-pöntön päällä, tai asunnossa ei ole hellaa, uunia tai pesukoneen paikkaa.

Lumon uusissa vuokra-asunnoissa eteinen on käytännössä kylpyhuoneessa.

Vantaalla 15 neliön Sato-kodit ovat ääripäätä, mutta yleinen trendi on isompi ongelma asumisväljyyden ja -mukavuuden näkökulmasta. Esimerkiksi Vantaan Kivistössä jo noin 80 prosenttia uusista asunnoista on yksiöitä.

Yksiöbuumi näkyy myös Espoossa.

Helsinki on sen sijaan onnistunut paremmin huolehtimaan perheasuntojen tuotannosta, Mari Vaattovaara, Helsingin yliopiston kaupunkimaantieteen professori, antaa kehua.

Kantakaupungin vanhojen talojen yksiöitä on vaikea suurentaa, mutta Helsinki on myös pyrkinyt pitämään kiinni vanhasta 20 neliön vähimmäiskoosta.

Alla oleva grafiikka näyttäisi, että asumisväljyys on yksiöbuumista huolimatta noussut ahtaasti asutussa Suomessa 2000-luvun jälkeen. Isoissa kaupungeissa tosin vain vähän.

Vaattovaara toppuuttelee, ettei tästä tilastosta kannata paljoa iloita. Keskineliöihin perustuvia tilastoja voidaan käyttää osoittamaan, että Suomessa rakennetaan aiempia tilavampia koteja.

– Asumisväljyys kasvaa koska väki vähenee, ja vanhukset jäävät asumaan yksin isoihin asuntoihin. Keskineliöillä voi pelata helposti. Tämä on vähän eri mekanismi kuin se mitä meille kerrotaan, että siellä on kahviloissa hengailevia nuoria, jotka eivät oikeastaan tarvitse enää kotia.

Ongelmana ovat Vaattovaaran mukaan erityisesti perheet, jotka ovat aina asuneet aika ahtaasti. Erityisesti kolmioita on liian vähän.

Professori Mari Vaattovaara on vuosia arvostellut mekanismeja, jotka luovat kannustimia ahtaiden kotien rakentamiseen.

Isoin ongelma on, että viime vuosien asunnoista yhä suurempi osa menee sijoittajille, Hypon arvion mukaan jopa 75–80 prosenttia joissain kaupungeissa.

Kun kustannukset, kuten tontit, määritellään neliöperusteisesti, luodaan sijoittajalle iso kannustin ostaa yksiöitä ja rakentaa myös yhä pienempiä asuntoja. Pienyksiöt eivät edes ole varsinaisesti halpoja. Siinä syypäänä on nykyinen asuntotukijärjestelmä, josta on poistettu neliöhintaleikkuri, Vaattovaara sanoo.

Vuodesta 2015 yleinen asumistuki on määräytynyt kokonaisvuokran perusteella. Se johtaa siihen, että pieneen asuntoon saa enimmäismäärän asumistukea korkeasta neliöhinnasta huolimatta. Tämä kannustaa asuntotuotantoon, joka maksimoi täydet tuet.

Myös Hakansuu muistuttaa, että markkinat määrittävät hinnat. Asumisen kova hinta on kaupunkipolitiikan kysymys.

– Pitäisikö kaikilla sitten olla oikeus asua Helsingin keskustan alueella väljästi ja halvalla, hän miettii myös.

Hakansuun mukaan pienimmässä asunnossa on yli 10 neliön kellari, joten seitsemän neliötä on vain asumiseen.

– Toiselle se voi olla kauhun paikka, toiselle sopia hyvinkin. Joillekin ihmisille koti on vain paikka, jossa peseydytään ja käydään nukkumassa, ja elämä tapahtuu jossain muualla. Jos se seitsemän neliötä olisi keskellä ei mitään, se olisi eri asia kuin keskellä kaupunkia.

Lue lisää: Tätä on Järvenpää-ilmiö: perheasunnot viedään käsistä, pieniä asuntoja tyhjillään ”toistasataa”

Lue lisää: Kuumana käyvä asuntokauppa aiheutti pahan ruuhkan sähköisiin palveluihin – jonot useita kuukausia

Lue lisää: Näin eri vuosikymmenten asuntojen arvo kehittyy – katso kuvasta isot erot

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?