Taloyhtiön energiaremontti: alkoi säästää vaihtamalla kaukolämmön maalämpöön - Taloussanomat - Ilta-Sanomat

Näin taloyhtiö alkoi säästää 40 000–45 000 euroa vuodessa – ”Huh, kylläpä sattuikin hyvään saumaan”

Helsinkiläinen taloyhtiö onnistui välttämään kaukolämmön korotuksen.

Uudenkarhea maalämpöjärjestelmä lämmittää kannelmäkeläistä taloyhtiötä.

28.10. 7:30

Helsingissä, Kannelmäessä as. oy Kaarelantie 97:ssä asukkaat ovat nauttineet kuukauden päivät maalämmöllä, hiukan myös auringolla, tuotetusta lämmityksestä.

Samaan aikaan kaukolämmön 30 prosentin hinnankorotus korpeaa taloyhtiötä ja pientalojen asukkaita. Helenin lokakuun alusta voimaan tullut korotus merkitsee kannelmäkeläiselle taloyhtiölle vielä merkittävästi suurempaa säästöä entiseen kaukolämpöön verrattuna.

– Täytyy myöntää, että kyllä me ollaan hallituksen kesken huokaistu helpotuksesta, että huh, kylläpä sattuikin hyvään saumaan. Ei tarvinnut enää hetkeäkään epäillä, etteikö tämä olisi ollut tosi hyvä juttu, taloyhtiön hallituksen puheenjohtaja Marko Rosberg kertoo.

Kahden kerrostalon vuonna 1960 valmistunut iso taloyhtiö alkoi selvittää kaukolämmön vaihtoehtoja kolmisen vuotta sitten.

– Aloimme katsella sitä, miten iso osa kustannuksista syntyy lämmittämisestä, ja isohan se oli.

Laskeskelin säästöä tälle kuukaudelle, niin se tulee olemaan noin 5 300 euroa.

Ensin taloyhtiö teetti pienempiä energiaremontteja, asensi autotalleihin ja kellaritiloihin termostaatteja ja sääti lämpötiloja alemmas. Säästöä syntyi, mutta merkittävään muutokseen tarvittaisi isompi lämmitysremontti, silloisessa hallituksessa todettiin.

Alustavien selvitysten perusteella kävi ilmi, että säästöpotentiaali olisi isokin. Keväällä 2020 yhtiökokous päätti hakea rahoitusta energiaselvitykseen ja maalämpö­suunnitelmaan. Ajoitus oli hyvä, sillä myös salaojitus ja pihan perusparannus olivat edessä.

– Suunnitelmat kannatti tehdä samaan aikaan. Pyysimme budjetit molempiin.

Pumppujen säätö paikanpäällä on mahdollista, mutta varsinainen toiminnan valvonta tapahtuu nettiyhteyden välityksellä.

Projektin kilpailutukseen valikoitui lopulta neljä urakoitsijaa, jotka jättivät tarjouksen. Hintahaitari oli yllättävän iso, noin 400 000 eurosta lähes 600 000 euroon.

Joulukuussa 2020 ylimääräinen yhtiökokous päätti lähteä viemään hanketta eteenpäin. Rosbergin mukaan päätös syntyi helposti, kun energiaselvityksen laskelmat puolsivat maalämpöä niin selvästi. Poistoilmalämpöpumppua ei ollut mahdollista asentaa painovoimaisen ilmanvaihdon taloon ilman koneellistamista.

– Meillä oli valmiit tarjoukset ja energiakonsultin laatimat luvut ja laskelmat, niin pystyimme esittämään jo melko tarkan budjetin. Päätettiin, että selvä, lähdetään.

Tässä vaiheessa tarjousten vertailu, jossa piti olla teknistä osaamista, osoittautui liian vaativaksi hallitukselle, ja oli järkevää palkata alan konsultti. Mukaan tuli toinen, maalämmön tekniikan hallitseva konsultti, joka teki tarjouksiin tarkennuksia ja valikoi kaksi parasta tarjousta.

– Otimme hieman varaa päälle, että mitoitus on mieluummin hiukan yläkanttiin kuin alakanttiin. Jos se on alakanttiin, lopun lämmityksen joutuu tekemään sähköllä ja se on sitten todella kallista.

Taka- ja sisäpihalla on kaivoja isossa taloyhtiössä peräti 23 kappaletta. Syvyys on noin 320 metriä, noin seitsemän kilometriä yhteensä.

Taloyhtiö puristi kahdesta viimeisestä urakoitsijasta vielä ”viimeisen hinnan”, mikä laski lopullista tarjousta vielä selvästi. Rosberg arvelee, että he olivat liikkeellä juuri oikeaan aikaan. Viime kuukausina maalämmön kysyntä on kasvanut, minkä vahvistavat sekä laitetoimittajat että Kiinteistöliitto.

■ Urakan kokonaishinta 510  000 euroa sisälsi esiselvitykset, suunnittelun, valvonnan, aurinkosähkön, asbestipurut, pannuhuoneen saneerauksen, sähköliittymän korotuksen, arvion kaukolämmöstä irtautumiselle ja viranomaiskulut.

■ Aran energia-avustusta tuli noin 130 000 euroa. Maksettavaksi jäi 380 000 euroa.

■Vuosisäästöarvio on 40 000–45 000 euroa, riippuen kaukolämmön hinnan kehityksestä ja säästä. Arvio takaisinmaksuajaksi on noin 8 vuotta energia-avustuksen kanssa (8–10v jos ottaa korot huomioon). Monien muuttujien takia tarkka takaisinmaksuaika selviää vasta jälkeen päin.

■Aurinkosähkön tuottolukuja ei olla laskettu yllä olevaan mukaan, mutta ne ovat suhteessa pieniä maalämpöön verrattuna. Aurinkosähkön tuottoarvio on noin 20  000kWh eli noin 2 400e/vuosi jos mittarina käyttää siirrolle + energialle 12c/kWh.

■Aurinkosähkön takaisinmaksuaika on myös 8–10 vuotta energia-avustuksen kanssa, mutta loppukesän sähkön spot-hinnoilla takaisinmaksuaika olisi tätä lyhyempi.

Kaarelantie 97:n asukkaat päättivät mennä lämmitys- ja energiatalkoissa vielä astetta pidemmälle, sillä he noudattivat konsultin ehdotusta laitattaa samalla aurinkopaneelit.

Aurinkosähkö ohjataan lähinnä kiinteistösähkön kulutukseen, ylijäävä sähkö asukkaille hyvityslaskentapalvelun avulla.

A-talon katolla on aurinkovoimala, joka koostuu 54 paneelista ja invertteristä.

Kaikkiaan maalämmön ja paneeleiden asennukseen aikaa kului viisi kuukautta, jota edelsivät suunnittelut ja muut valmistelut. Tehokasta porausta kesti 3–4 viikkoa.

– Oli paikallista, miten pahalta se kuulosti. Kun pora oli suoraan ikkunan alla ja reikä alussa, se kuulosti siltä kuin joku käyttelisi iskuporakonetta naapurissa monta tuntia putkeen. Pora pyöri pitkää päivää välillä yli 12 tuntia päivässä.

Miten remontti sitten näkyy vastikkeissa?

Säästö lämmitys- ja sähkönkulutuksessa voidaan käyttää lainanlyhennyksiin. Vastikkeita ei ole tarvinnut nostaa euroakaan.

Jos säästölaskelmaan ynnää kaukolämmön 30 prosentin korotuksen (jota ei ole yllä olevassa laskelmassa), säästö per kuukausi kasvaa.

– Laskeskelin säästöä tälle kuukaudelle, niin se tulee olemaan noin 5 300 euroa. Suurimmat säästöt tulevat tietysti kylmimmistä kuukausista, Rosberg sanoo.

– Vaikka emmehän me tietenkään laske vastikkeita sen perusteella mitä kulut olisivat olleet aiemmin vaan pidämme vaan laskemme vastikkeisiin sellaisen tason, jolla liiskaamme investoinnin. Jos olisimme pysyneet kaukolämmössä, korotuspaine olisi ollut selvä ensi vuodelle.

Kantapään kautta

■ Tarjousvaiheessa lämpöpumpputoimittajalta oli juuri tulossa uusi pumppusukupolvi, joka vaikutti todella hyvältä. Konsulttivalvojan mielestä jopa liiankin. Toisaalta ei ole fiksua valita vanhaa tehotonta tekniikkaa. Lopulta pumput eivät olleet niin tehokkaat kuin tarjousvaiheessa ilmoitettiin. Mukaan valittiin kolmas hiukan pienempi lämpöpumppu puuttuvaa tehoa paikkaamaan. Pumpputeho nousi näin jopa alkuperäistä tarjousta hiukan enemmän ja järjestelmästä tuli entistäkin vikasietoisempi, toisaalta myös monimutkaisempi. Kustannukset menivät urakoitsijan ja pumppuvalmistajan piikkiin, mutta tästä koitui jonkin verran viivästystä ja ylimääräistä työtä.

■ Kova kysyntä näkyi selkeästi aikatauluissa. Monet työvaiheet kestivät luvattua kauemmin, kun puuttuvia osia tai tekijöitä odoteltiin.

■ Urakoissa on todella monta tahoa, ja ne vaativat yhteistyötä. Säännöllisiä työmaakokouksia kannattaa pitää vaikka viikoittain, jotta tieto kulkee. Aluksi näin ei tehty, ja ajoittain hallituksella ei ollut tietoa missä mennään tai mitä urakassa tapahtuu seuraavaksi. Tämän takia myöskään asukkaiden tiedottaminen ei hallituksen mielestä mennyt putkeen, vaikka toisaalta asukkailta ei ole tullut kielteistä palautetta.

Sähkölasku kiinteä

Maalämpö kuluttaa sähköä, jonka hinta huitelee tällä hetkellä poikkeuksellisen korkealla. Se syö hieman säästölaskelmaa.

Lue lisää: Näin hyytäväksi sähkön hinta voi nousta talvella – erityisesti tällainen sopimus voi tuoda ikävän yllätyksen

Toisaalta sähköä kuluu vähemmän kuin kaukolämpöaikana. Jos maalämmön hyötysuhde on kolmosen molemmin puolin, kuten Motiva arvioi, hinnannousu ei vaikuta yhtä paljon kuin kaukolämmön, joka siirtyy lähes sellaisenaan kuluksi.

– Meillä kävi siinä mielessä hyvä tuuri ajoituksellisesti, että ehdittiin lukitsemaan sähkön hinta melko hyvään hintaan kiinteäksi seuraavaksi kahdeksi vuodeksi.

Maalämmön etuna on lämmityskulujen ohella sen ympäristöystävällisyys. Rosberg myöntää, ettei taloyhtiö tehnyt päätöstä vihreys edellä vaan raha ratkaisi. Silti hän sanoo olevansa itse mielissään siitä, että voi sanoa, että käytännössä oman kotitalon CO2-päästöt ovat nolla. Sähkö tulee tuulivoimasta.

– Jos miettii henkilökohtaisella tasolla, samanlaista vähennystä on vaikea tehdä mistään muualta. Aika moni asukaskin on kiitellyt ja sanonut että lämmityksen päästöttömyys on hienoa, Marko Rosberg sanoo.

Rosberg on tyytyväinen lisäksi siitä, kuinka suuri kotimaisuusaste hankkeella oli. Pumpputoimittaja oli Leppäviralta ja kaikkiaan asennukseen liittyvää käsityötä – putkea, eristystä, sähköä ja automaatiota oli paljon.

– Projektin iso työllistävä vaikutus näkyi vasta sitä seuratessa, koska ei tässä mennä niin, että joku vaan iskee jonkun kiinalaisen laitteen paikalleen.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?