Maanviljelijät ovat tilastoissa Suomen varakkain ryhmä – puheet rikkaista maajusseista saattavat silti olla vahvasti liioiteltuja - Taloussanomat - Ilta-Sanomat

Maanviljelijät ovat Suomen varakkain ryhmä tilastoissa – pitääkö myytti rikkaista maajusseista paikkansa?

Puheet rikkaista viljelijöistä saattavat olla vahvasti liioiteltuja. Tilastojen valossa he näyttävät enemmänkin köyhtyvän.

Maatalousyrittäjien nettovarallisuuden mediaani oli vuonna 2019 yli 500 000 euroa, kun taas muilla yrittäjillä varallisuus jäi alle puoleen tästä. Tavallisiin palkansaajiin verrattuna maatalousyrittäjillä oli yli viisinkertaisesti enemmän varallisuutta.

24.10. 17:30

Maatalousyrittäjät nousevat varallisuustilastoista esiin Suomen varakkaimpana sosioekonomisena ryhmänä.

Heidän nettovarallisuutensa mediaani oli vuonna 2019 yli 500 000 euroa, kun taas muilla yrittäjillä varallisuus jäi alle puoleen tästä. Tavallisiin palkansaajiin verrattuna maatalousyrittäjillä oli yli viisinkertaisesti enemmän varallisuutta.

Kun Tilastokeskus julkaisi tuoreimmat varallisuustiedot viime kesäkuussa, muun muassa Hypon pääekonomisti Juhana Brotherus totesi, ettei valkokaulustyöllä näytä Suomessa liioin rikastuvan.

– Tavallisella maanviljelijällä yli 500 000 euroa nettovarallisuutta, tyypillinen ylempi toimihenkilö pääsee vain kolmasosaan, hän kirjoitti Twitterissä.

Muutama vuosi sitten Helsingin Sanomat uutisoi, että maanviljelijöiden tulot olivat kasvaneet roimasti parinkymmenen vuoden aikana. Yhteiskuntapolitiikan professori Heikki Hiilamo pohti silloin, etteivät maanviljelijät ehkä olekaan niin köyhiä kuin on kuviteltu.

– Julkisuudessa on puhuttu, että eläkeläiset ja maanviljelijät ovat vaikeassa tilanteessa, mutta tämän tilaston perusteella heillä ei ole kovin suurta syytä huoleen, hän kommentoi HS:lle.

Vaikuttaa siis siltä, että tässä maassa on parempi ryhtyä viljelijäksi, jos haluaa vaurastua.

Vai onko sittenkään? Tarkempi perehtyminen Tilastokeskuksen lukuihin osoittaa, että puheet varakkaista viljelijöistä saattavat olla vahvasti liioiteltuja.

Maatalousyrittäjät eivät ole järin suuri sosioekonominen ryhmä. Tämä korostuu erityisesti Tilastokeskuksen varallisuustutkimuksessa, joka nojaa kohtalaisen pieneen otokseen.

Tuoreimmassa varallisuustutkimuksessa maatalousyrittäjien otoskoko oli vain reilut 400 maatalousyrittäjäkotitaloutta. Vastaavasti taas palkansaajien otoskoko tutkimuksessa oli yli 4 800 palkansaajakotitaloutta.

Pieneen otokseen ei siis tarvitse sisältyä kuin muutama hyvin varakas maanviljelijä, että tilaston esittämä kuva maatalousyrittäjien nettovarallisuudesta alkaa jo vääristyä.

Syvällisemmän käsityksen maatalousyrittäjien varallisuudesta saa tarkastelemalla sen rakennetta ja vertaamalla sitä kotitalouksien varallisuuteen yleisesti.

Metsät ja pellot muodostivat maatalousyrittäjien suurimman varallisuuserän vuonna 2019. Metsien ja peltojen osuus heidän kokonaisvaroista oli noin 36 prosenttia.

Näin ei viisi vuotta sitten vielä ollut. Vuonna 2016 maatalousyrittäjien suurimman varallisuuserän muodostivat asunnot, joiden osuus heidän kokonaisvaroistaan oli noin 41 prosenttia. Metsien ja peltojen osuus oli silloin 37 prosenttia.

Yli kymmenen vuotta sitten asuntojen osuus maatalousyrittäjien kokonaisvaroista oli lähes 44 prosenttia ja metsien ja peltojen osuus 42 prosenttia.

Näyttää siis siltä, että maanviljelijöiden reaalivarallisuus on laskenut kauttaaltaan koko 2010-luvun ajan. Lasku on ollut huomattavaa etenkin vuosina 2016–2019, jolloin reaalivarojen osuus maanviljelijöiden kokonaisvaroista on laskenut reilusta 80 prosentista 73 prosenttiin.

Maatalousyrittäjien reaalivarallisuuden viimeaikainen kutistuminen vaikuttaisi johtuvan lähinnä asuntovarallisuudessa tapahtuneesta laskusta.

Käytännössä kyse on siitä, että maanviljelijöiden omistamien kiinteistöjen arvot ovat alentuneet. Havaintoa tukee Tilastokeskuksen varallisuustutkimus, jonka perusteella vuosina 2016–2019 oman pääasiallisen asunnon mediaaniarvo on laskenut Suomessa kaikkialla muualla paitsi pääkaupunkiseudulla.

Sikäli kun suurin osa maatiloista sijaitsee pääkaupunkiseudun ulkopuolella ja useimmat maaseudulla, asuntomarkkinoiden eriytyminen ja kasvukeskusten ulkopuolella etenevä asuntojen arvon voimakas aleneminen näyttäisi nakertavan lovea maatalousyrittäjien varallisuuteen.

Säästöpankkiryhmän pääekonomisti Henna Mikkonen pohti viime elokuussa, että maatalousyrittäjät saattaisivat olla oletettua aktiivisempia sijoittamaan. Hän päätteli näin juuri maanviljelijöiden suuren nettovarallisuuden perusteella.

Mikkonen ei ollut päätelmässään sinällään väärässä. Siinä missä maatalousyrittäjien reaalivarallisuus on vähentynyt, heidän rahoitusvarallisuutensa on tilastojen valossa kasvanut.

Esimerkiksi suorien pörssiosakeomistusten osuus maanviljelijöiden kokonaisvarallisuudesta oli vuonna 2019 lähes kahdeksan prosenttia, kun niiden osuus oli noin kolme prosenttia vuonna 2016. Myös rahastosijoitusten ja talletusten osuus kokonaisvarallisuudesta on kasvanut 2010-luvulla.

Maatalousyrittäjien rahoitusvarallisuutta tarkasteltaessa täytyy kuitenkin jälleen ottaa huomioon Tilastokeskuksen varallisuustutkimuksessa ilmoitetun otoksen koko. Kuten jo todettua, otoksen pieni koko saattaa vääristää yleiskuvaa maatalousyrittäjien varallisuudesta.

Vuonna 2019 maanviljelijöistä 39 prosenttia omisti suoraan pörssiosakkeita ja 37:llä prosentilla oli rahasto-omistuksia. Varallisuustietojen perusteella osuudet ovat pysyneet jokseenkin näillä tasoilla vuodesta 2009. Silloin maanviljelijöistä pörssiosakkeita omisti samat 39 prosenttia kuin vuonna 2019. Rahasto-omistuksia oli 32:lla prosentilla.

Finanssivarallisuus näyttää siis olevan yhtä keskittynyttä maanviljelijöiden keskuudessa kuin koko väestön keskuudessa. Tämä taas voi merkitä sitä, että maatalousyrittäjien väliset varallisuuserot saattavat tulevaisuudessa kasvaa huomattavasti, jos asuntojen arvot jatkavat laskuaan maaseudulla ja pääkaupunkiseudun ulkopuolella.

Ne maanviljelijät, joilla on enemmän sijoitusvarallisuutta, luultavasti vaurastuvat, mutta ne, joiden varallisuus koostuu lähinnä asunnoista, pelloista ja metsistä, todennäköisesti köyhtyvät.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?