Venäjä suunnittelee lopettavansa rahtikuljetukset Saimaan kanavassa - Taloussanomat - Ilta-Sanomat

Venäjän erikoinen päätös tuli Suomelle täytenä yllätyksenä – kuljetuksille uhkaa tulla stoppi Saimaan kanavassa

Venäjän päätös tullauksen lopettamisesta näkyisi rahtiliikenteessä jo ensi kuussa. Asiasta yritetään vielä neuvotella.

Saimaan kanavan sulkuremontin on määrä alkaa ensi vuonna.

20.10. 12:15

Saimaan kanavan tavaraliikenteeseen uhkaa tulla suuri lovi, sillä Venäjä suunnittelee lopettavansa rahtikuljetukset kanavassa.

Tämä johtuu siitä, että Venäjä aikoo sulkea kanavalla olevan tullauspisteensä. Tätä koskeva asetuksen muutos tulee voimaan marraskuun alussa.

Venäjä antoi asetuksesta varoituksen jo kesällä, mutta Suomen ulkoministeriön mukaan Saimaan kanavaa koskeva osuus tuli yllätyksenä.

– Asetuksen muutos koskee rajanylityspaikkoja, joiden yli voidaan kuljettaa puutavaraa, sanoo ulkoministeriön itäosaston apulaisosastopäällikkö Mikko Kivikoski.

Hänen mukaansa asetuksessa on lista rajaylityspaikoista, joiden kautta kuljettaminen on mahdollista ja näiden joukossa ei ole mainittu Saimaan kanavan tullauspistettä.

– Saimme tästä tietoa vasta viime viikolla eli 12. lokakuuta ja asetus astuu voimaan jo 1. marraskuuta.

Asia nousi esille viime viikolla Suomen ja Venäjän välisen talouskomission kokouksessa, mutta yhteistä näkemystä ei vielä löytynyt.

– Olemme esittäneet venäläisille täsmentäviä kysymyksiä, koskeeko asetus molempiin suuntiin kulkevaa tavaraliikennettä eli sekä vientiä että tuontia, vai koskeeko tämä pelkästään pyöreän puun kuljetuksia tai laajemmin metsäsektorin tuotteita, Kivikoski sanoo.

– Keskustelu jatkuu, ja yritämme tätä hyvässä yhteistyössä selvittää. Suomen kannalta Saimaan kanava on tärkeä kuljetusreitti suomalaiselle elinkeinoelämälle ja metsäteollisuudelle.

Raakapuun kuljetukset ovat olleet hieman alle kolmannes kaikesta kanavan kautta kulkevasta tavaraliikenteestä.

– Loppuosa on muuta tavaraa eli tarkoitus on, että kanavaa pystytään käyttämään tavarakuljetuksiin maksimaalisesti jatkossakin, Kivikoski sanoo.

Suurin osa Saimaan kanavan käyttäjistä on venäläisiä rahtialuksia. Venäjän lipun alla oli viime vuonna noin 600 alusta, kun kanavan kautta kulki kaikkiaan tuhatkunta alusta.

Ensi vuonna kanavan sulkuja aletaan pidentää. Hallitus on varannut tähän urakkaan 90 miljoonaa euroa ja sen on tarkoitus valmistua vuonna 2024.

Asiasta kertoi aiemmin muun muassa Etelä-Saimaa.

Suomeen tuodusta puusta suurin osa tulee Venäjältä. Ensi vuoden alussa Venäjällä tulee voimaan pyöreän havupuun ja arvokkaiden lehtipuiden vientikielto. Sen sijaan se ei koske esimerkiksi haketta.

Arvokkaita lehtipuita ovat muun muassa tammi, vaahtera ja saarni, mutta ei esimerkiksi koivu.

– Venäjä on jo ilmoittanut keskittävänsä puunviennin rajanylityspaikkoja ja karsivansa niiden määrää, sanoo Metsäteollisuuden Venäjän asioiden päällikkö Juha Palokangas.

Vientikielto näkyy Suomessakin, vaikka kiellon pääkohde on Kiina. Venäjän puuntuonnin osuus Suomen metsäteollisuuden puunkäytöstä on noin 14 prosenttia.

Vientikielto ei koske Suomeen tulevasta tuonnista kuitenkaan kuin osaa. Suomalaiset metsäteollisuusyritykset käyttivät viime vuonna raakapuuta yhteensä 67 miljoonaa kuutiota. Tästä vientikiellon alaisen pyöreän havupuun tuonti Venäjältä oli 0,8 miljoonaa kuutiota.

Taustalla on Venäjän halu rajoittaa raakapuun vientiä ja yrittää tätä kautta saada metsäteollisuusinvestointeja suuntautumaan maan rajojen sisälle.

– Vielä ei ole selvyyttä siitä, olisiko pyöreän havupuun vienti mahdollista vain Kuhmossa sijaitsevan Vartius-Lyttän raja-aseman kautta rautateitse, Palokangas sanoo.

Vartius-Lyttän kautta ei ole kuitenkaan rautateitse teknisesti mahdollista toimittaa suuria raakapuumääriä ja vaikka olisikin, eivät korkeat vientitullit kannusta vientitoimituksiin.

Venäjä irtautuisi samalla EU:n kanssa sovitusta alemman tullitariffin kiintiöjärjestelmästä havupuulle.

– Tällöin voitaisiin sanoa, että kyseessä ei ole kielto vaan rajoitus. Koska Venäjä on WTO:n jäsen, yksipuoliset vientikiellot ovat järjestön sääntöjen mukaan kiellettyjä, Palokangas sanoo.

Viimeksi Venäjä turvautui tällaisiin keinoihin ennen finanssikriisiä. Vuoden 2008 talousromahduksen jälkeen Venäjä luopui korkeiden puutullien pystyttämisestä, koska vientituloille oli taas käyttöä talouden sakatessa.

Asiaa mutkistaa lisäksi se, että suomalaisilla metsäyrityksillä on tuotantolaitoksia ja metsäalueita vuokralla Venäjällä. Eniten näistä viennin rajoituksista kärsisivät kuitenkin venäläiset itse.

Lue lisää: Venäjä rajoittaa puun vientiä myös Suomeen – asiantuntija listaa suurimmat kärsijät

Lue lisää: Metsäteollisuuden puunostot kasvavat selvästi – tukin hinta nousussa, ennustaa PTT

Lue lisää: Teollisuuden puuntarve kasvaa – lisää hakkuumääriä ja nostaa kantohintoja

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?