Rakentajien koulutuksessa puutteita - Taloussanomat - Ilta-Sanomat

Rakennusalaa opiskelleet kertovat, mikä opinnoissa mättää: ”Opettaja saattoi tulla aamulla avaamaan työsalin oven ja lähteä koko päiväksi pois”

Rakennusalan koulutus ei aina vastaa odotuksia, kertovat alalta valmistuneet. Asia on huomattu myös opetusta seuraavassa työelämätoimikunnassa.

Opiskelijoiden mukaan opetus ja työelämän vaatimukset eivät aina kohtaa.

19.10. 19:05

Rakennusalan työnantajien mukaan ammattikoulutuksesta valmistuneilla on usein puutteita käytännön taidoista, Taloussanomat kertoi viime viikolla.

Alan koulutusta saa nykyisin ammattikorkeakouluissa, ammattioppilaitoksissa ja korkeakouluissa eri puolilla maata, minkä lisäksi alalle pääsee myös oppisopimuksella.

Yritysten mukaan harjoitteluun tulevien ja työelämään astuvien kirjo on laaja. Joukossa on huippuosaajia, mutta osa vaatii ohjausta kädestä pitäen. Osalla valmistuneista ei tutkinnosta huolimatta ole käytännön pätevyyttä työskennellä alalla.

Lue lisää: "Jopa ruuvimeisselin käyttöä opetettava" – Näin koulutuspäällikkö vastaa moitteisiin rakennusalalta valmistuneiden osaamattomuudesta

Asiaa käsitellään myös Rakennusteollisuus RT:n lokakuun lopussa julkaistavassa osaamistarveselvityksessä, jossa on satojen suomalaisyritysten näkemyksiä myös tästä asiasta.

Taloussanomiin yhteyttä ottaneiden lukijoiden mukaan rakentamisalan koulutuksessa on parantamisen varaa.

”Koulussa opetetaan kyllä perustaitoja, mutta kun oppilaita ei oikein kiinnosta kuunnella tai oppia alaa. Tämä näkyy sitten myöhemmin opettajien halussa opettaa mitään, kun ei ketään kiinnosta”, eräs alalle valmistunut kertoo.

”Sain töitä heti valmistumiseni jälkeen, koska työharjoittelupaikkani esimies soitti ja kysyi minua töihin, koska olin tehnyt työni hyvin ja huolellisesti. Mielestäni ammattikoulussa pärjää hyvin, jos itsellä on motivaatio oppia ja tehdä. On totta, että koulutusleikkaukset ovat vaikuttaneet niin, että koulussa opettaja saattoi tulla aamulla avaamaan työsalin oven ja lähteä koko päiväksi pois. Välillä saattoi käydä muutaman kerran piipahtamassa paikalla, ja nopeimmat kysyjät saivat apua ongelmiinsa”, toinen lukija kommentoi.

”Rakennusala on fyysisesti raskasta, ja valtaosa nykynuorista on rapakunnossa. Toisekseen rajojen takaa on EU:n myötä alkanut tulemaan sankoin joukoin halpoja rakennusmiehiä. Suomalaisnuoret eivät pääse enää samalla tavalla oppipojiksi kuin silloin, kun vielä rakennettiin kotimaisin voimin.”

”Koulutuksen taso on huomattavasti heikentynyt, ja oppilaitokset ovat syynä. Opettajia ei saa kiinni, opetuksen taso on todella heikko, kysymyksiin ei vastata ja jopa alaa tuntevat vanhemmat joutuvat toimimaan opettajina näiden palkallisten sijasta.”

Muutama vuosi sitten uusittiin laki ammatillisesta koulutuksesta. Se velvoittaa ammatillisen tutkinnon järjestäjiä ottamaan huomioon työ- ja elinkeinoelämän tarpeet koulutusta suunniteltaessa.

Opetushallitus pyrkii varmistamaan ammatillisen koulutuksen laatua nimittämällä eri aloille työelämätoimikunnat. Niiden jäsenet edustavat sekä työnantajia että työntekijöitä ja lisäksi alan ammatinharjoittajia ja opetusalaa.

Aiemmin työelämätoimikuntien tilalla olivat tutkintotoimikunnat, joiden kontakti ammatillisen koulutuksen arkeen oli vielä tiiviimpi. Ne lakkautettiin vuonna 2018.

Talonrakennus- ja pintakäsittelyalan työelämätoimikunnan puheenjohtaja on Rakennusliiton sopimusalavastaava Jarmo Järvinen.

Hänen mukaansa oppilaitoksilta tulee viestiä, että opetuksessa näkyy määrärahojen niukkuus.

– Leikkausten jälkeen opetuksen määrä ammatillisiin aineisiin on merkittävästi vähentynyt. Iso osa opiskelijoista on sellaisia, jotka tarvitsisivat tukea ja opetusta huomattavasti enemmän, Järvinen sanoo.

– Itseohjautuvat ja aktiiviset nuoret kyllä pärjäävät ja pääsevät paremmin oppimaan myös työelämään.

Järvisen mukaan opinnoissa on nykyisin suhteellisen paljon myös yhteiskunnallisia aineita sekä ammattiaineita täydentäviä ja tukevia opintoja, vaikka niitä ei välttämättä käytännön työssä tarvittaisikaan.

– Toki ne tarjoavat jatko-opiskelukelpoisuuden.

Lisähaasteita ammattioppilaitoksille tuottaa oppivelvollisuuden laajeneminen toiselle asteelle ja 18 vuoteen. Syyskuun budjettiesityksessä hallitus varasi sentään 70 miljoonaa euroa ammatillisten opettajien palkkaamiseen.

Toisaalta Järvinen toivoo, että myös yritykset paneutuisivat alalle tulevien ohjaukseen nykyistä enemmän.

– Tällöin kokemattomampiakin kavereita voisi päästä oppimaan ammattilaisten kanssa. Tätä tapahtuu kuitenkin aivan liian vähän.

Tähän vaikuttaa se, että ala on pirstaloitunut ja monilla suuremmillakin rakennusliikkeillä on vähän omaa työvoimaa ja paljon pieniä aliurakoitsijoita.

– Pienessä yrityksessä voi olla haastavaa ottaa nuoria kavereita oppimaan. Myös vuokratyövoimaa on rakennusalalla paljon, Järvinen sanoo.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?