Keskuspankkiiri: Korot voivat kääntyä nousuun ensi vuonna – tällainen olisi tulevaisuuden ”korkeiden korkojen aika” - Taloussanomat - Ilta-Sanomat

Keskuspankkiiri: Korot voivat kääntyä nousuun ensi vuonna – tällainen olisi tulevaisuuden ”korkeiden korkojen aika”

Hollannin keskuspankin pääjohtaja arvioi, että korot voivat lähteä nousuun ensi vuonna, kun Euroopan keskuspankki lopettaa koronaelvytyksen. Lisääntyneet puheet koronnousupaineista näkyvät jo pankeissa, joissa korkosuojauksen suosio on kasvanut.

Koronnousuhuolet näkyvät pankeissa lainaneuvotteluissa.

19.10. 7:15

Muistaako kukaan enää aikaa jolloin asuntolainasta maksettiin korkoa? Asuntolainojen yleisimmät viitekorot euriborit painuivat pakkaselle ensimmäistä kertaa helmikuussa 2016.

Siitä lähtien asuntolainamaailmassa on eletty nollakorkojen aikaa. Lainasta velallinen maksaa vain marginaalia.

Euroopan keskuspankin neuvoston jäsen Klaas Knot varoitteli koronnousun lähestymisestä sunnuntaina. Hollannin keskuspankin pääjohtaja sanoi uutistoimisto Bloombergin mukaan, että nousu uhkaa heti, kun keskuspankit alkavat lopettaa koronapandemiaan liittyviä tukitoimia ensi vuoden alkupuoliskolla.

– Voi olettaa, että korkeiden korkojen aika ei kuitenkaan palaa, vaan korkeat korot voisivat olla 3–4 prosenttia tulevaisuudessa, hän sanoi hollantilaisessa televisio-ohjelmassa.

Knotia pidetään rahapoliittisessa kielessä ’haukkana’ eli ekonomistina, joka on ’kyyhkyjä’ innokkaampi hoitamaan inflaatiota ohjauskorkojen nostolla.

Koronnousuennusteita aikaisintaan ensi vuoden lopulla tai alkuvuonna 2023 ovat esittäneet muutkin, mutta esimerkiksi luottoluokittaja Fitch povaa EKP:n pitävän korot nollassa aina vuoteen 2025 asti.

Inflaatio eli kuluttajahintojen nousuvauhti on kiihtynyt viime kuukausina muun muassa energian kallistumisen takia. Syyskuussa kuluttajahinnat nousivat euroalueella 3,4 prosenttia vuoden takaisesta.

Anna Niinimäki, OP:n vakuuksista ja digitaalisesta asuntokaupasta vastaava johtaja kertoo, että asuntolainojen hakijat ovat aiempaa enemmän huolissaan koronnoususta ja hakevat suojauksia uusille lainoille.

Muutos alkoi näkyä alkuvuonna ja johtunee siitä, että julkisuudessakin on käyty keskustelua koronnoususta lähitulevaisuudessa.

Isoja liikkeitä ei näkyvissä

Yöunia ei kannata menettää korkojen takia. Hollantilaisen keskuspankkiirin mukaan koronnousu riippuu paljolti siitä, miten pysyväksi vauhdikas hintojen nousu jää.

Yleinen arvio muun muassa Suomen Pankilta on, että talouden avautumisesta ja elpymisestä johtuva inflaatiopiikki jäisi pääosin tilapäiseksi.

Euroopan keskuspankki tavoittelee keskipitkällä aikavälillä kahden prosentin tasoa euroalueella, mutta hetkellisesti se voi vaihdella ylemmäs tai alemmas.

Syyskuun alussa esimerkiksi Nordea ennusti, että se ei odota maltillisten inflaatio-odotusten takia, että EKP:n nostaa korkoja vielä kertaakaan ennustejakson eli vuoden 2023 loppuun asti.

OP:n ekonomistit ennustavat yhä matalaa korkotasoa lähivuosille, vaikka korko-odotukset ovat viime aikoina nousseet.

Vaikka EKP nostaisi korkoa, pieni korotus ei edes näy asuntolainan kuluissa, kun suosituin asuntolainan viitekorko, kahdentoista kuukauden euribor, on noin puoli prosenttia miinuksella.

Isoja lainoja pitkillä maksuajoilla

Korkojen nousuun kannattaa silti varautua. Koronakriisin aikana osalla velkaongelmat ovat kärjistyneet, vaikka kaikkiaan kotitalouksilla jäikin rahaa säästöön ennätyksellisen paljon.

Kotitalouksien velkaantumisaste nousi tänä vuonna ensi kerran yli 130 prosenttiin käytettävissä olevista tuloista. Nousu on johtunut lainojen euromäärän kasvusta, osin lyhennysvapaista.

Viime vuosina suhteellisesti eniten kasvoivat kahden huoltajan lapsiperheiden asuntovelat. Kahden huoltajan lapsiperheistä 71 prosentilla oli asuntovelkaa vuonna 2020.

Keskimäärin asuntokunnilla oli asuntovelkaa noin 106 000 euroa, pääkaupunkiseudulla noin 157 000 euroa, Tilastokeskuksen velkaantumistilastosta ilmenee.

100 000 euron lainan lainanhoitokulut nousisivat 417 eurosta 460 euroon kuussa, jos korko nousisi nollasta yhteen prosenttiin. Lainan kokonaiskustannus nousisi reilut 10 000 euroa.

Pankit tekevät asuntolainan hakijalla stressitestin kuuden prosentin korolla ja 25 vuoden takaisinmaksulla. Taloyhtiölaina tulee laskea mukaan.

– Näin ollen pankkien arvion mukaan asuntovelallisten pitäisi kestää nykyistä hyvin huomattavasti korkeampi korkotaso. Toisaalta kun lainat on sidottu lähes yksinomaan vaihtuvaan korkoon euriboriin, koronnousu vaikuttaa tavalla tai toisella useimpiin asuntovelallisiin, jos ei ole korkosuojausta, Suomen Pankin neuvonantaja Hanna Putkuri sanoo.

– Uudet asuntolainat ovat viime vuosina keskimäärin suurentuneet, ja yli 25 vuoden lainat yleistyneet, mikä on osa lainanhoitomenojen kasvuun liittyvää huolta.

Stressitesti ei pelasta maksuvaikeuksilta, jos tulot pienenevät selvästi tai elämäntilanne muuttuu laina-aikana.

Viime vuoden keväällä lyhennysvapaita haettiin pankeista hyvin hanakasti. Moni haki vapaata myös vain varmuuden vuoksi tai joustoksi.

Nyt vapaat on käytetty ainakin OP:ssa. Niinimäen mukaan asuntolaina-asiakkaiden talous näyttää toipuneen yllättävänkin nopeasti koronapandemiaa edeltäneellä tasolle, kun mittarina ovat haetut lyhennysvapaat.

– Aina on niitäkin kotitalouksia ja asiakkaita, joilla menee heikosti ja vaikeuksia takaisinmaksujen kanssa. Verrattuna koronaa edeltäneeseen tilanteeseen määrä on vakautunut.

Korkosuojauksen hyötyä suhteessa hintaan on kuluttajan vaikea arvioida. Yleisenä sääntönä voi ajatella, että suojausta, kuten korkokattoa tai -putkea kannattaa harkita, jos lainaa on paljon ja koronnousu johtaisi herkästi vaikeuksiin. Pankit suosittelevat toisaalta korkosuojaa vakuutuksena, joka tuo ylipäätään mielenrauhaa.

– Tässä korkomarkkinatilanteessa korkosuojauksen saa vielä asuntolainaansa poikkeuksellisen edullisesti ja poikkeuksellisen matalalle tasolle. Näin varmistaa sen, että tästä matalasta korkotasosta pääse nauttimaan pitkään.

– Markkinoiden odotus tulevasta voi muuttua nopeastikin, jolloin suojautuminen kallistuu.

Aina hyvä tapa suojautua on nopeuttaa itse lainan takaisinmaksua jos mahdollista.

Keskuspankkiirin korkopuheista uutisoi aiemmin Talouselämä.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?