Asiantuntijat: demareiden eläke-ehdotus kasvattaisi eläkeläisten tuloeroja - Taloussanomat - Ilta-Sanomat

Demareiden eläke-ehdotus arveluttaa asiantuntijoita – ”Muutos kasvattaisi eläkeläisten välisiä tuloeroja”

Yli puolet Sdp:n kansanedustajista allekirjoitti kirjallisen kysymyksen, jonka mukaan he aikovat parantaa köyhien eläkeläisten asemaa. Pöydällä on sama ehdotus eläkkeiden indeksikorotusten laskentatavan muuttamisesta, jota puolue arvosteli neljä vuotta sitten epätasa-arvoiseksi.

Sdp:n kansanedustajat ehdottavat, että alle 1 400 euron työeläkkeiden nettomääräiset korotukset rahoitettaisiin eläkerahastojen tuotoilla. Lisäksi he haluavat selvittää, voisiko työeläkkeiden indeksikorotukset sitoa nykyistä enemmän seuraamaan palkkakehitystä.

18.10. 7:00

Demarikansanedustajien enemmistö näyttää yhä edistävän lupauksia, joita puolueen entinen puheenjohtaja Antti Rinne teki viime eduskuntavaalien alla. Tuorein näyttö tästä on 23 demariedustajan allekirjoittama kirjallinen kysymys, jonka he toimittivat sosiaali- ja terveysministeri Hanna Sarkkiselle (vas) viime torstaina.

Kirjallinen kysymys koskee pienten työeläkkeiden korottamista. Vaalien alla Rinne esitti, että alle 1 400 euron eläkkeitä voitaisiin korottaa sadalla eurolla useamman vuoden ohjelmalla. Esitys kirjattiin myöhemmin hallitusohjelmaan siten, että asiaa pitäisi selvittää yhdessä työmarkkinajärjestöjen kanssa.

Lue lisää: Suomessa hoetaan eläkkeistä vastuutonta väitettä, ministeri Hanna Sarkkinen sanoo IS-haastattelussa

Sdp:n kansanedustajat ehdottavat, että alle 1 400 euron työeläkkeiden nettomääräiset korotukset voitaisiin rahoittaa eläkerahastojen tuotoilla. Lisäksi he haluavat selvittää, voitaisiinko työeläkkeiden indeksikorotukset sitoa nykyistä enemmän seuraamaan palkkakehitystä.

Demariedustajat antavat ymmärtää, että he haluavat turvata eläkkeensaajien elintason ja parantaa pienimmillä työeläkkeillä olevien asemaa. He tuntuvat myös olevan varmoja, että tavoitteet onnistuisivat ilman eläkemaksujen korottamista ja eläkejärjestelmän rahoitusta vaarantamatta.

Taloussanomien haastattelemat asiantuntijat eivät ole asioista aivan yhtä vakuuttuneita.

Asiantuntijat arvostelevat demareiden eläke-ehdotuksia kalliiksi ja epäilevät, parantavatko ne köyhien eläkeläisten asemaa.

Kirjallisen kysymyksen mukaan pienten työeläkkeiden nostaminen maksaisi noin 700 miljoonaa euroa. Korotuksen rahoittamista eläkerahastojen tuotoista perustellaan sillä, että tuotot ovat tähän asti olleet tuotto-olettamaa parempia.

Nykyisellään eläkejärjestelmän tila on sinänsä vakaa. Pitkällä aikavälillä järjestelmän rahoituksen kestävyys voi kuitenkin muodostua ongelmaksi. Viimeksi syyskuussa tähän kiinnitti huomiota Suomen eläkejärjestelmää arvioinut tanskalaisprofessori Torben M. Andersen. Hänen mukaansa eläkemaksuja on joko korotettava entisestään tai eläke-etuuksia heikennettävä, jotta järjestelmä toimisi myös tulevaisuudessa.

Lue lisää: Eläkemaksuja pitää nostaa selvästi, jotta eläkkeet riittävät

Työeläkevakuutusyhtiö Varman toimitusjohtaja Risto Murto toteaa, ettei Suomen eläkejärjestelmää koskevista laskelmista löydy sellaista ylijäämää, jota voitaisiin jakaa demariedustajien ehdottamiin eläkkeiden korotuksiin.

Varman toimitusjohtaja Risto Murto.

Hän myös huomauttaa, ettei järjestelmää ole lähtökohtaisesti suunniteltu tulonjaon tasaukseen. Eläkerahastojen tarkoituksena on varmistaa eläkkeiden maksu tilanteessa, jossa työssäkäyvien ikäluokkien koko suhteessa eläkettä saaviin ikäluokkiin pienenee.

– Mitä enemmän eläkevarallisuutta on, sitä enemmän siitä on hyötyä nuoremmille sukupolville. Mitä enemmän sitä kertyy, sitä enemmän sitä riittää puskuriksi myös tuleville sukupolville, Murto sanoo.

Hän katsoo, että demariedustajien ehdotus nostaa eläkkeitä onkin sukupolvikysymys.

– Nuorempien sukupolvien luottamus eläkejärjestelmään on ollut haaste. Siihen haasteeseen tällainen ehdotus sopii viestinä aika heikosti.

Lue lisää: Tältä näyttävät eri-ikäisten tulevat eläkkeet – katso esimerkit

Suomessa yhteensä lähes 700 000 ihmistä sai vuoden 2020 lopussa alle 1 400 euron kuukausieläkettä. Sadan euron korotus koskisi siis noin 45 prosenttia eläkkeensaajista.

Sdp:n kansanedustajien toinen ehdotus tätä vastoin ei niinkään kohdistuisi pienituloisiin eläkeläisiin. He esittävät, että työeläkkeiden indeksikorotukset sidottaisiin seuraamaan nykyistä enemmän palkkakehitystä, kun tällä hetkellä korotukset seuraavat 80-prosenttisesti hintojen nousua ja 20-prosenttisesti palkkojen nousua.

Eläketurvakeskuksen tutkimusosaston päällikön Susan Kuivalaisen mukaan indeksimuutos parantaisi enemmän keskimääräistä suurempia työeläkkeitä saavien eläkkeitä kuin pienempiä eläkkeitä saavien eläkkeitä.

– Pienituloisimmat eläkeläiset eivät juuri hyötyisi työeläkkeiden indeksimuutoksesta, koska heidän kuukausieläkkeessään työeläkkeen osuus on pienempi ja kansaneläkkeen osuus on suurempi. Muutos kasvattaisi siten eläkeläisten välisiä tuloeroja, hän sanoo.

Eläketurvakeskuksen tutkimusosaston päällikkö Susan Kuivalainen.

Demariedustajien esittämässä niin sanotussa puoliväli-indeksissä työeläkkeitä korotettaisiin vuosittain 50 prosenttia ansiotulojen ja 50 prosenttia hintatason kehityksen mukaan.

Puoliväli-indeksi oli Suomessa käytössä pitkään 1970-luvun lopulta 1990-luvun puoliväliin, kunnes siitä päätettiin luopua ja tilalle otettiin nykyinen indeksi. Puoliväli-indeksistä luopumista perusteltiin sillä, että eläkejärjestelmän kestävyyden kannalta taitettu indeksi olisi parempi.

Kuivalaisen mukaan perustelut olivat oikeita. Eläkejärjestelmän rahoituksellinen kestävyys on parantunut tehtyjen uudistuksien myötä. Ilman niitä rahoitukselliset haasteet olisivat nykyisin paljon suurempia.

– Jos nykyisestä indeksistä luovuttaisiin ja puoliväli-indeksi otettaisiin jälleen käyttöön, kasvaisivat eläkemenot ja rahoitushaasteet.

Lue lisää: Veroprosentti nousi, vaikka ansiot laskivat – miksi eläkkeitä verotetaan ankarammin? 10 kysymystä ja vastausta eläkkeistä

Vaikka alle 1 400 euron työeläkkeiden korottaminen sadalla eurolla oli yksi Antti Rinteen keskeisimmistä vaalilupauksista, hänen allekirjoitustaan ei sosiaali- ja terveysministerille jätetystä kirjallisesta kysymyksestä löydy. Myöskään Sdp:n ministereitä ei allekirjoittaneiden joukossa ole.

Eläkkeiden nostoja ja indeksimuutoksia onkin nyt etulinjassa ajanut lähinnä demariedustaja Kimmo Kiljunen. Kerta ei myöskään ole ensimmäinen, kun hän on ehdottamassa puoliväli-indeksiin palaamista. Vuonna 2017, kun Kiljunen toimi Suomen Senioriliikkeen puheenjohtajana, hän oli edistämässä asiasta tehtyä kansalaisaloitetta, joka eteni lopulta eduskunnan käsittelyyn asti.

Sdp:n kansanedustaja Kimmo Kiljunen on ehdottanut eläkkeiden indeksimuutosta aiemminkin.

Tuolloin Kiljunen ei saanut puolueeltaan juurikaan tukea. Vuoden 2017 helmikuussa pidetyssä puoluekokouksessa Sdp:n edustajat arvostelivat hänen aloitettaan epätasa-arvoisena ja tuloeroja kasvattavana.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?