Rakennusalan mukaan valmistuvien käytännön taidot eivät riitä - Taloussanomat - Ilta-Sanomat

"Jopa ruuvimeisselin käyttöä opetettava" – Näin koulutuspäällikkö vastaa moitteisiin rakennusalalta valmistuneiden osaamattomuudesta

Rakennusalaa opiskelevien ei tarvitse nyt kantaa huolta työllistymisestä, mutta ammattitaitoa tarvitaan. Yrittäjien mukaan käytännön taidoissa on suuria eroja.

Rakentajilta eivät tällä hetkellä työt hevillä lopu, jos taitoa riittää.

15.10. 19:08

Rakennusalan näkymät ovat pandemian hellittäessä taas valoisammat. Alan yritysten mukaan kasvu uhkaa kuitenkin tyrehtyä, jos alaa vaivaavaa osaajapulaa ei saada ratkaistua.

Samaan aikaan yrityksissä valitetaan, että oppilaitoksista valmistuneilla ei ole riittävästi tarvittavia käytännön taitoja. Tämä koskee varsinkin pienempiä yrittäjiä.

– Työmailla oppii. Koulunpenkki on vähän semmoista ja tämmöistä. Jos sieltä suoraan työmaalle laitetaan, ei ainakaan kuvien lukeminen onnistu sillä tavalla mitä pitäisi, kertoo eräs rakennusalan yrittäjä.

Asia tuli ilmi myös lokakuun alussa julkaistussa talotekniikka-alan jäsenyrityksille suunnatussa suhdannekyselyssä.

Talotekniikkaliitto ry:n ja Sähkö- ja teleurakoitsijaliitto STUL ry:n toimitusjohtajan Kai Puustisen mukaan yrityksistä tulee palautetta, että harjoittelussa pitää jopa ”opettaa ruuvimeisselin käyttöä”.

Monessa ammattioppilaitoksessa opetusta paikan päällä on vähän resurssien karsimisen jälkeen.

– Tätä saattaa olla viikossa vain muutama tunti. Harjoitteluun tultaessa urakoitsijat kokevat, että kaikki pitää opettaa perusteista lähtien, että tässä on johdonkuorija.

Yrittäjistä osa pitää viime vuosikymmenen lopun ammattikoulutuksen koulutusuudistuksen tuomaa työsalituntien leikkausta ongelmien lähteenä. Koulutusmäärärahojen vähentäminen on vähentänyt myös lähiopetusta.

Toimitusjohtaja Juha Lounatvuori seinäjokelaisesta Pohjois-Suomen Sähköstä valittelee alalle valmistuvien osaamisen vaihtelevuutta, jota voi kuvata ”noin kahden metrin viivoittimella”.

Sähköalan perheyritys täytti tänä vuonna sata vuotta, joten perspektiiviä riittää.

– Hajonta on hirveän suuri. Sieltä tulee tosi paljon minun ikäluokkaani fiksumpia, mutta valitettavasti yli puolet on sellaisia, joista surkutellen täytyy todeta että mitä heille on opetettu ja mitä he ovat oppineet, Lounatvuori sanoo.

Hänen mukaansa tilanne on viime vuosina mennyt heikompaan suuntaan, kun käytännön osuus opetuksessa on vähentynyt ja yleissivistävien opintojen osuus on kasvanut.

– Lopputulema on se, että osalla osaaminen on työelämään tultaessa hyvinkin heikkoa. Töitä alalla olisi kyllä tarjolla, mutta valitettavasti osaamatonta ei voi työmaalle ottaa, siitä ei ole kuin haittaa.

Rakennusteollisuus RT:n mukaan pulaa osaajista on ollut rakennusalalla jo pitkään suhdannetilanteesta riippumatta. Tähän koulutuskaan ei ole tuonut vastausta.

Järjestön viime kuussa julkaistun selvityksen mukaan rakennusteollisuuden yrityksistä 68 prosenttia kokee osaavan työvoiman palkkaamisen nykyisin vaikeaksi.

Rakennusalaa voi opiskella nykyisin laajasti eli ammattikorkeakouluissa, ammattioppilaitoksissa ja korkeakouluissa eri puolilla maata, minkä lisäksi alalle pääsee myös oppisopimuksella. Kysyntä on kuitenkin suurempaa kuin tarjonta.

Pörssiyhtiö Lehto Groupin tuotantojohtajan Janne Toivasen mukaan työvoimapula on selkeintä pääkaupunkiseudun lisäksi Tampereella ja Turussa.

– Tämä niin sanottu kasvukolmio on haasteellinen meille ja varmaan monille muillekin rakennusalalla. Suurin kipukohta on meille rakennusalan työnjohto ja myös suunnittelu.

Hänen mukaansa yksi parannus oli se, kun rakennusmestarikoulutus aloitettiin muutama vuosi sitten uudestaan. Vuonna 2001 koulutus päättyi, kun rakennusmestari-tutkinto korvattiin rakennusinsinöörin nimikkeellä. Monien mielestä samalla katosi käytännön painotus.

– Koulutus antaa yleisellä tasolla hyvät eväät ammattilaiseksi kasvamiseen, mutta se vaatii myös työharjoittelua ja työssä oppimista. En usko, että millään alalla koulusta voi tulla valmiita ammattilaisia. Tässä yrityksillä on oma vastuunsa, Toivonen sanoo.

Kysyntää alan osaajista on etenkin pääkaupunkiseudulla. Rakennusmestareita ja insinöörejä koulutetaan Helsingissä muun muassa äskettäin valmistuneella Metropolia Ammattikorkeakoulun Myllypuron kampuksella. Sen viereen muuttaa myös Stadin ammatti- ja aikuisopisto, jolloin alan koulutus vahvistuu entisestään.

Metropolian kiinteistö- ja rakennusalan osaamisaluepäällikkö Jorma Säteri ymmärtää rakennusyrittäjien huolia, mutta korostaa, että koulutukseen kuuluu myös työssä oppimista.

Hänen mukaansa kontakti yritysmaailmaan on hyvällä tasolla. Toiveita siitä, mitä voisi ottaa lisää ja mitä jättää pois kuunnellaan kyllä.

– Kaikki meiltä valmistuvat opiskelijat ovat 20 viikkoa työharjoittelussa alan yrityksissä. Tämän lisäksi suurin osa on osa-aikatyössä opintojen parin viimeisen vuoden aikana. Kyllä yritysten pitäisi siellä opettaa käytännön taitoja, Säteri sanoo.

Hän arvioi, että kiire ja resurssien puute vaikeuttavat nyt työhön ohjaamista yrityksissä.

– Yrityksillä on tietysti aina toiveita, että saisivat valmiimpaa työvoimaa, joka osaisi juuri sen yrityksen tarvitsemat taidot. Meidän näkökulmastamme todellisuus on kuitenkin toisenlainen.

Jorma Säteri korostaa harjoittelun tärkeyttä opiskelussa.

Metropolian kautta valmistuu vuosittain noin 400 kiinteistö- ja rakennusalan osaajaa. Näistä sijoittuvat Säterin mukaan koulutustaan vastaaviin tehtäviin suunnilleen kaikki halukkaat.

Säteri myöntää, että määrärahojen leikkaukset ovat vähentäneet lähiopetuksen määrää. Lasku on hänen mukaansa kymmenen prosentin luokkaa.

– Myös korona-aika on vaikuttanut siihen, että on otettu uusia opetusmenetelmiä, kuten etäopetusta käyttöön. Perinteinen luokassa tapahtuva opetus saattaa vähentyä edelleen. Samalla pyritään kuitenkin lisäämään yksilöllistä ohjausta.

Oletko valmistunut tai valmistumassa rakennusalalle? Kerro meillä riittääkö koulutus käytännön töihin? Opitko työharjoittelussa käytännön taitoja? Kerro kokemuksistasi sähköpostilla sami.noponen@sanoma.fi

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?