Talokaupassa häämöttää käänne, jossa yksi ikäluokka on merkittävä peluri: ”Siinäpä on asuntomarkkinoille mietittävää” - Taloussanomat - Ilta-Sanomat

Talokaupassa häämöttää käänne, jossa yksi ikäluokka on merkittävä peluri: ”Siinäpä on asuntomarkkinoille mietittävää”

Omakotitalojen hinnat ovat nousseet koronakriisin aikana, mutta Tilastokeskuksen ennusteen perusteella niiden kysyntä kääntyy laskuun ainakin osissa Suomea.

Omakotitalojen hinnat saattavat väestönkehityksen perusteella tulevaisuudessa laskea. Kiinteistövälittäjien mukaan hintoja on kuitenkin vaikea ennustaa.

18.10. 6:30

Omakotitalojen kauppa ja rakentaminen sekä hinnat ovat olleet pandemian aikana kovassa kasvussa, mutta käänne voi olla jo näköpiirissä. Lähitulevaisuudessa omakotitaloista voi olla liikatarjontaa ja niiden hinnat saattavat pudota, arvioi johtaja Sami Pakarinen EK:sta.

Lue lisää: RT: Asuntoja rakennetaan tänä ja ensi vuonna yli tarpeen – omakotitalojen määrä kasvaa rajusti

Syy on Suomen väestönkehityksessä.

– Suurten ikäluokkien miehet alkavat tulla 75 vuoden ikähaarukkaan, joten useammassakin omakotitalossa voi vähitellen tulla ajankohtaiseksi miettiä muuttoa kerrostaloon, Pakarinen toteaa.

Hänen arvionsa perustuu Tilastokeskuksen tietoihin väestökehityksestä sekä asumismuodoista. Tilastokeskuksen mukaan suurin osa yli 64-vuotiaiden kahden hengen asuinkunnista asuu omakotitaloissa.

– Ikääntymisen vaikutukset näkyvät ensin vanhusten toimintakyvyssä, ja sen myötä on asumisratkaisujakin ajateltava uudelleen, Pakarinen toteaa.

Lisäksi Tilastokeskus ennustaa, että yli 75-vuotiaiden määrä saavuttaa Suomessa lähivuosina huippunsa ja kääntyy laskuun. Enemmistö yksin asuvista ikääntyneistä asuu jo kerrostaloissa, joten omakotitalo todennäköisesti myydään puolison kuoltua.

Ostajien määrä ei ole kuitenkaan kasvamassa, vaan päinvastoin. Pakarisen mukaan ensiasuntojen ostajat ovat tyypillisesti 25–44 vuoden ikähaarukassa, ja myös heidän määränsä on kääntymässä lähivuosina Suomessa laskuun.

– Nämä asiat kun yhdistää, niin enin koronan myötä noussut tarve lisäneliöille on nähty, Pakarinen toteaa.

– Samaan aikaan on vapautumassa omakotitaloja, kun ikääntyneet muuttavat todennäköisesti palvelujen äärelle ja kerrostaloihin, ja asuntoja ostavaa ikäluokkaa ei ole niin paljon. Miten hyvin tämä siirtymä onnistuu, siinäpä on asuntomarkkinoille mietittävää.

Tilanne ei kuitenkaan ole kaikkialla samanlainen. Ikääntyneiden suhteellisessa osuudessa on suuria eroja eri puolilla Suomea.

– Itä-Suomessa on alueita, joissa ikäpyramidi on aika hurjan näköinen, toteaa taloustutkimuslaitos PTT:n toimitusjohtaja Markus Lahtinen.

– Ikääntyneitä on paljon ja omakotitaloissa asuminen yleistä. Esimerkiksi Etelä-Savossa on vääjäämätöntä, että tarjontaa on enemmän kuin kysyntää.

Ensiasuntojen ostajat ovat tyypillisesti 25–44 vuoden ikähaarukassa, ja myös heidän määränsä on kääntymässä lähivuosina Suomessa laskuun.

Pääkaupunkiseudulla ja yleensä kaupungeissa ikäpyramidi muistuttaa Lahtisen mukaan enemmän normaalia. Nykyinen asuntojen määrä ei riitä, vaan niitä on rakennettava lisää. Ikärakenne ei olekaan pääkaupunkiseudulla merkittävä kysyntään vaikuttava syy.

– Täällä omakotitalojen kysyntään vaikuttaa enemmän se, millä tavalla nuoremmat, perheitä perustavat ja työelämään siirtyvät yleensä haluavat asua, Lahtinen sanoo.

– Koronakriisin aikana työssäkäymisalue on ainakin laajentunut, kun etätöiden ansiosta työpaikalle ei tarvitse joka päivä mennä. Periaatteessa on siis mahdollista asua kauempana työpaikasta, mutta jää nähtäväksi, kuinka iso muutos on ja ovatko ihmisten arvostukset muuttuneet pysyvästi.

Suomalaisten ikääntyminen, kaupungistuminen ja maan sisäinen muuttoliike ovat vaikuttaneet asuntomarkkinaan jo ainakin parinkymmenen vuoden ajan, muistuttaa OP:n henkilörahoituksesta ja asumisen palveluista vastaava johtaja Kaisu Christie.

– Uudellamaalla on tällä hetkellä jo yli puolet Suomen asuntovaihdannasta ja -varallisuudesta, hän toteaa.

– Toinen puolikas tulee ympäri maata kasvukeskuksista. Rakennekehitys on suurinta alueilla, joissa väestö on jo ikääntynyttä ja väestön väheneminen on näkyvissä jo nyt, ei vasta kymmenen vuoden päästä.

Suomen Kiinteistövälittäjät ry:n tuoreimmassa, vuoden loppuun asti ulottuvassa asuntomarkkinaennusteessa ei ole käännettä vielä näkyvissä.

– Vaikea sanoa, mikä on kysyntätilanne 10 vuoden päästä. Talokauppaan vaikuttavat niin monet tekijät, kuten esimerkiksi sijainti ja kunto, sanoo SKVL:n toimitusjohtaja Jussi Mannerberg.

Christien mukaan hakijan maksukyky on pankille tärkein tekijä lainan myöntämistä harkittaessa. Hänen mukaansa ikääntyneidenkin on yhä mahdollista muuttaa väestötappioalueilta lähemmäs kasvukeskuksia.

– Maalta Helsinkiin on ehkä äärimmäinen tapaus, mutta ainakin lähemmäs paikallista kasvukeskusta, jossa hintaero ei ole niin iso, vaikka niitä toki on, Christie sanoo.

– Monesti on niin, että vanhan asunnon pystyy kuitenkin myymään edes johonkin hintaan. Eläköityvä myöskään tuskin haluaa enää omakotitaloa, vaan pienemmän ja helppohoitoisemman asunnon. Kaupungeissa on myös asumisoikeus- ja vuokratarjontaa, eli erilaisia vaihtoehtojakin on.

Christie arvelee, että harvaan asutuilla alueilla omakotitalojen hinnat jatkavat laskuaan. Sen sijaan kasvukeskuksien lähistöllä sijaitsevat talot tuskin jäävät myymättä.

– Kaikkein suosituin kohde meidän asuntolainojen hakijoilla on ollut omakotitalo, hän sanoo.

Myös SKVL:n ennusteissa omakotitalojen suosio pysyy vankkana. Kiinteistövälittäjien mukaan esimerkiksi Etelä-Savossa, jossa ikääntyneiden osuus on suuri, näyttää erityisesti 2000-luvun jälkeen valmistuneiden omakotitalojen kysyntä jatkavan kasvuaan syksyllä. Kaakkois-Suomessa omakotitaloissa on välittäjien mukaan pulaa tarjonnasta.

Toisaalta omakotitalojen kauppamäärän arvioidaan kääntyvän laskuun esimerkiksi Pohjois-Karjalassa sekä Pohjois- että Etelä-Savossa, mutta toisaalta nousevan esimerkiksi Kainuussa ja laskevan Tampereella, joka kuitenkin yleisesti on muuttovoittoinen kaupunki.

Omakotitalojen hintakehityksen arviointi on Mannerbergin mukaan kuitenkin vaikeaa. Esimerkiksi tilastolliset keskihinnat ovat hämääviä.

– On esimerkiksi virheellinen käsitys, että kaikkien omakotitalojen hinta olisi noussut. Uusien 2000-luvulla rakennettujen omakotitalojen hinta on noussut tai niitä on myyty enemmän, jolloin keskihinta on noussut, Mannerberg selittää.

Omakotitalojen keskihinnat eivät myöskään ota huomioon niiden kokoa, joten uusien, suurten ja kalliiden omakotitalojen myynti nostaa myös kaikkien omakotitalojen keskihintaa.

Pakarinen uskoo, että ikääntymisen vaikutus asumiseen ja asuntomarkkinoihin nousee vielä isommaksi yhteiskunnalliseksi keskusteluksi. Pakarisen mukaan muutosta voidaan tukea pääasiassa kahdella tavalla, vaikka julkisen talouden heikkous rajoittaakin keinoja.

– Pitäisi tukea joko väestöä menettäviä alueita, tai tukea kaupunkiseutujen kasvua, jonne väki on kuitenkin hakeutumassa, Pakarinen sanoo.

– Itse kannattaisin jälkimmäistä, pääpaino on oltava ehdottomasti siinä, että saadaan kaupunkiseutujen asuntotarjonta pysymään riittävänä, että sinne muuttaminen helpottuu. Tonttimaan kaavoittaminen on suhteellisen edullinen keino.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?