Kommentti: EU:n "kiireellinen" koronaelvytys viipyy yhä lähtötelineissä

EU-maiden elpymisohjelmat ovat enimmäkseen myöhässä ja osin sekavia. Komission arvioissa suunnitelmat ovat silti parasta A-luokkaa, kirjoittaa erikoistoimittaja Jan Hurri.

Komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen tapasi Suomen pääministerin Sanna Marinin Helsingissä.

5.10.2021 10:39

Suomen kansallinen "elpymis- ja palautumissuunnitelma" sai maanantaina EU-komissiolta vihreää valoa, puoltavan lausunnon ja parhaan A-luokan kiittelevät kehut päälle.

Komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen kävi maanantaina Helsingissä pikavierailulla kehumassa Suomen elpymisohjelmaa ja kertomassa komission puoltavasta lausunnosta pääministeri Sanna Marinille (sd).

Tästä tuskin kannattaa Marinin tai meidän muidenkaan liiemmin ylpistyä, sillä Suomi sai puoltolausuntonsa yhtenä viimeisistä EU-maista – ja tähän mennessä liki kaikki muutkin EU-maat ovat saaneet komissiolta samanlaiset A-luokan puoltolauseet suunnitelmilleen.

Muita tarkempaan ja vielä hitaampaan tarkasteluun näyttävät juuttuneen vain Puolan ja Unkarin hakemukset, joiden arviointi viipynee oikeusvaltioperiaatteita koskevien ehtojen puntarissa.

Suomen ja muiden EU-maiden kansalliset elpymis- ja palautumissuunnitelmat ovat käytännössä tukihakemuksia, joilla kukin maa hakee osuuttaan EU:n yhteisestä koronaelvytysrahoituksesta.

Kyse on yhteensä satojen miljardien eurojen avustuksista ja tukiluotoista, joiden avulla jäsenmaiden piti iskeä koronaa ja talouden koronakriisiä vastaan nopeasti ja tehokkaasti.

Poikkeuksellinen ja erittäin monimutkainen elvytyspaketti kasattiin kovalla kiireellä ja kitkerällä kiistelyllä jo viime vuoden heinäkuussa, mutta nopeaksi aiottu operaatio on yhä vasta valmisteilla.

Kaikki ovat keskimääräistä parempia

Kansalliset elpymis- ja palautumissuunnitelmat noudattavat – tai ainakin niiden piti noudattaa – yhdenmukaista ja EU-maiden yhdessä sopimia periaatteita.

Tarkoitus oli näin varmistaa, että yhteisellä velalla rahoitettavat elvytysavustukset ja -luotot käytettäisiin sovitulla tavalla. Juuri tämän varmistamiseksi komissio on arvioinut kansallisia suunnitelmia ja antanut niistä lausuntonsa.

Tai näin sen ainakin piti mennä.

EU-asioihin perehtynyt ja virallisissakin EU-piireissä arvostettu ajatuspaja Bruegel on koonnut tietoja ja vertaillut komissiolle lähetettyjä suunnitelmia – ja arvioinut komission niistä esittämiä lausuntoja.

Bruegelin asiantuntijat ovat kiinnittäneet huomiota paitsi koko suunnittelu- ja arviointimenettelyn hitauteen myös komission arvioiden ylenpalttiseen suopeuteen – ja itse suunnitelmien sekavuuteen.

Vain muutamaa pientä huomautusta lukuun ottamatta kaikki komission tähän mennessä julkistamat arviot ovat kiittäviä. Kuin kaikki EU-maat olisivat parasta A-luokkaa ja niiden elpymis- ja palautumissuunnitelmat ensiluokkaisia.

Rimaa on ehkä laskettu kiireen takia

Komissio arvioi suunnitelmia lukuisilla eri arvioperusteilla ja arvostelee ne kolmiportaisella aakkosasteikolla. Kiitettävä saa A:n, keskinkertainen B:n ja heikko C:n.

Tähän mennessä kaikki julkistetut arviot ovat likimain pelkkää A:ta. Vain suunnitelmien kuluperusteet ovat B-luokkaa – ja kuin sattumalta juuri suunnitelmien kuluperusteissa tasapuolisesti kaikki maat ovat komission mielestä B-luokkaa.

Omissa arvioissaan Bruegelin asiantuntijat luonnehtivat suunnitelmien arvioimista ja vertailemista varsin haastavaksi esimerkiksi siksi, että suunnitelmien rakenteet ja sisällöt vaihtelevat maasta toiseen miten sattuu.

Suunnitelmista ei hevin käy ilmi esimerkiksi se, ovatko suunnitelmiin kirjatut investointiaikeet ja muut toimet aidosti uusia hankkeita, vai ovatko maat siirtäneet joka tapauksessa aikomiaan hankkeita rahoitettaviksi EU:n elvytysrahalla.

Ehkä komissio on katsonut parhaaksi laskea rimaa, jotta "kiireellinen" elvytys ehtii alkaa ennen kuin koronakriisi on kokonaan ohi.

Kiireellinen elvytys myöhästyy

Jäsenmaiden piti alun perin lähettää suunnitelmansa komissiolle huhtikuun loppuun mennessä, mutta niukasti yli puolet jäsenmaista lähetti suunnitelmansa myöhässä, Suomi mukaan luettuna. Hollanti ja Bulgaria viivyttelevät yhä.

Komission puolestaan piti antaa arvionsa suunnitelmista kahden kuukauden kuluessa niiden vastaanottamisesta, mutta tämäkään aikataulu ei ole pitänyt. Esimerkiksi Suomen suunnitelman arvioimiseen kului aikaa yli neljä kuukautta.

Kun komissio on arvioinut jäsenmaan suunnitelman ja antanut sille omasta puolestaan vihreää valoa, toimittaa komissio suunnitelman vahvistamista koskevan ehdotuksen jäsenmaiden johtajien neuvostolle.

Neuvoston pitäisi neljän viikon kuluessa vahvistaa suunnitelma ennen kuin komissio voi ryhtyä jakamaan jäsenmaille täksi vuodeksi varattuja koronaelvytyksen etumaksuja. Yleensä neuvostonkin aikomat aikataulut venyvät.

Toden teolla EU:n koronakriisin hoitamiseen korvamerkittyä elvytysrahaa on tarkoitus saada liikkeelle ensi vuodesta alkaen vuoteen 2026 asti. Sen jälkeen alkaa yhteistä elvytystä varten otettavien yhteensä lähemmäs 810 miljardin euron yhteisvelkojen takaisin maksaminen.

Sekavan paketin suurin osa

Nyt puheena olevilla elpymis- ja palautumissuunnitelmilla Suomi ja muut EU-maat hakevat kansallista osuuttaan EU:n "elpymis- ja palautumistukivälineestä".

Tämän välineen eri ohjelmien välityksellä on tarkoitus jakaa jäsenmaille yhteensä hieman yli 720 miljardia euroa, josta vajaat 340 miljardia euroa avustuksina ja lähemmäs 390 miljardia euroa edullisina tukiluottoina.

Suomen osuus näistä avustuksista on arviolta 2,1 miljardia euroa ja luotoista runsaat 16 miljardia euroa. Suomi on hakenut koko avustusosuuttaan mutta ei lainkaan luottoa.

Summat voivat vielä tarkentua, sillä avustusten ja luottojen lopullinen jakautuminen EU-maiden kesken päätetään vasta ensi vuonna viime ja kuluvan vuoden talouskehityksen perusteella.

Suomi on kärsinyt koronakriisistä selvästi pelättyä vähemmän ja myös vähemmän kuin useimmat muut EU-maat, joten Suomeen aikanaan saapuva avustus voi supistua niukemmaksi kuin nyt arvioitu ja haettu 2,1 miljardin euron summa.

Artikkelia korjattu kello 11.10: Suomen osuus avustuksista on arviolta 2,1 miljardia, ei 1,2, kuten jutussa aiemmin luki.

Lue lisää: Kommentti: Miksi Suomi puhuu yhä 750 miljardista eurosta? EU pyöristi elvytysrahastonsa jo 50 miljardia euroa suuremmaksi

Lue lisää: ”Sanna” ja ”Ursula” tapasivat Espoossa – EU-komission puheenjohtaja painotti liki 810 miljardin euron elvytys­paketin ainut­kertaisuutta

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?