Kommentti: Miksi Suomi puhuu yhä 750 miljardista eurosta? EU pyöristi elvytysrahastonsa jo 50 miljardia euroa suuremmaksi

Elvytysrahastosta olisi kyllin vaikea saada selkoa ilman harhaanjohtavaa summasekoiluakin, kirjoittaa erikoistoimittaja Jan Hurri.

3.10.2021 7:00

Euroopan unionin (EU) komissio on vähitellen käynnistänyt niin sanotun Next Generation EU (NGEU) -elvytysrahastonsa toimintaa, mutta Suomessa vallitsee edelleen harhainen kuva rahaston mitoista.

Meikäläisessä keskustelussa – ja esimerkiksi valtiovarainministeriön (VM) kuvauksissa – elvytysrahasto esiintyy yhä 750 miljardin euron järjestelynä, vaikka tuo "otsikkosumma" ei vastaa todellisia aikeita.

Suomi keskustelee yhä 750 miljardin euron elvytysrahastosta.

Kuvion kokonaismitat ovat jo ennen rahaston varsinaista toimintaa paisuneet – vai pitäisikö sanoa pyöristyneet – jo yli 50 miljardia euroa alun perin esimerkiksi Suomen eduskunnalle kuvailtua suuremmiksi.

Elvytysrahaston todellisia mittoja kuvaava käypä rahasumma on jo nyt lähemmäs 810 miljardia euroa, ja summa voi vielä kasvaa sitäkin suuremmaksi ennen kuin vuoteen 2026 jatkuva rahaston kasvuvaihe on määrä päättää.

Joka vieläkin puhuu elvytysrahastosta kuin kyse olisi 750 miljardin euron järjestelystä, on joko turhan hyväuskoisesti uskonut kuvion kuvauksia – tai johtaa jostakin syystä kuulijaansa tietoisesti harhaan.

Todennäköisesti – ja toivottavasti – ainakin VM tuntee lukujen oikean laidan, joten harhaanjohtavien summien esittelemiseen lienee jokin muu syy kuin oikean tiedon puute.

Vaikka myös kuvion alkuperäinen arkkitehti, EU-komissio, markkinoi järjestelyä jäsenmaille viime vuonna 750 miljardin euron ”sisäänheittosummalla”, se on jo omissa kuvauksissaan päivittänyt luvun todenmukaiselle tolalle.

Suursijoittajille suuremmat luvut

Komissio kuvailee NGEU-kokonaisuuden mittoja tällä haavaa vajaan 810 miljardin euron käyvällä rahasummalla. Tämä summa löytyy esimerkiksi komission esityksistä, joiden avulla se houkuttelee finanssimarkkinoiden suursijoittajia tarjoamaan EU:lle velkarahoitusta.

Vasta kesällä tätä NGEU-operaatiota varten alkaneet velkakirja-annit ovatkin alkajaisiksi sujuneet varsin suotuisasti. Kysyntää on ollut monin verroin runsaammin kuin tarjontaa, joten komissio on saanut velkarahoitusta erittäin edullisin ehdoin.

Komission esityksissä elvytysrahaston käytössä on liki 810 miljardia euroa.

Tähän mennessä komissio on lainannut markkinoilta rahaston tarpeisiin hieman yli 50 miljardia euroa, mutta summa on määrä kasvattaa vuoden loppuun mennessä 80 miljardiin euroon, ja vuoden 2026 loppuun mennessä näillä näkymin vajaaseen 810 miljardiin euroon.

Vuodesta 2027 alkaa NGEU-kuvion purkuvaihe, jonka kuluessa kyseiset EU:n yhteisvelat on määrä maksaa korkoineen pois vuoden 2058 loppuun mennessä.

Sekoilua selittää budjettikikka

Sama summasekoilu koskee paitsi aluksi rahastolle hankittavaa velkamäärää myös aikanaan takaisin maksettavaa rahamäärää.

Jos ja kun NGEU-velkaa on tarkoitus ottaa EU:n piikkiin nykytiedolla lähemmäs 810 miljardia euroa, se on myös aikanaan takaisin maksettava rahamäärä – ja samassa suhteessa paisuvat korot päälle.

Vaikka rahasummien mittava vaihtelu voi vaikuttaa vedätykseltä, sitä ei voi tarkalleen ottaen pitää varsinaisena vääristelynä tai varsinkaan valehteluna.

Täysin turhaa hämminkiä tällaisesta numeroleikistä kyllä aiheutuu, se lienee sanomattakin selvää. Mutta kyse on EU:n (ainakin tässä yhteydessä) kyseenalaisesta ja tarpeettomasta budjetointikikasta eikä varsinaisesta valehtelusta.

Elvytysrahaston hurjaa koon vaihtelua selittää EU:n tapa laatia monivuotisia rahoituskehyksiä eli budjetteja aina edellisen kehyskauden alkuvuoden nimellisillä rahasummilla. Summia on sittemmin tapana muuttaa uuden budjettikauden mittaan "käyviksi" kaavamaisella kahden prosentin vuotuisella "inflaatiokorotuksella".

Lainausmerkit ovat tuossa edellä siksi, että tämä EU:n omaksuma budjettimenettely ei liity EU:ssa oikeasti koettuun inflaatioon, vaan kyse on budjetin menoerien ja muiden rahasummien kaavamaisesta kasvattamisesta.

Tämän menettelyn tarkoitus on helpottaa perättäisten budjettien keskinäistä vertailua.

Saman menettelyn soveltaminen elvytysrahaston summiin on ainakin siinä mielessä turhaa, että kyse on ennen kokemattomasta ja virallisesti kertaluontoisesta EU:n budjetin ulkopuolisesta erityisjärjestelystä, jolla ei ole ainuttakaan mielekästä verrokkia, johon lukuja olisi tarpeen vertailla.

Avustuksiin yli 420 miljardia euroa

On vaikea keksiä yhtään hyvää syytä, miksi kenenkään olisi tarvis tietää elvytysrahaston ja kaikkien sen lukuisten osien rahasummia vuoden 2018 rahan arvon mukaisin luvuin. Siitä on kuitenkin kyse esimerkiksi meikäläisessä keskustelussa ja VM:n kuvauksissa yhä kummittelevassa 750 miljardin euron summassa.

Tällaisesta EU:n kaavamaisesta budjetointimenettelystä tuskin seuraa tässä elvytysrahaston tapauksessa mitään muuta kuin se, että joka tapauksessa perin vaikeaselkoinen kokonaisuus vaikuttaa paitsi sekavalta myös sekoilulta.

Kuvion – ja oikeasti toteutuvien rahasummien – hahmottamista vaikeuttaa vielä lisää se, että NGEU-kokonaisuus rakentuu lukuisista erinimisistä ja -kokoisista osista – ja se, että myös jokaisen palikan summissa toistuu sama summasekoilu kuin koko komeutta kuvaavassa otsikkoluvussa.

Käsi ylös, joka saa kertalukemisella selkeän kuvan kuviosta:

NGEU-elpymisvälineen kokonaiskapasiteetti on 806,9 miljardia euroa, josta suurin osa on 723,8 miljardin euron RRF -elpymis- ja palautumistukiväline jakautuen seitsemän eri välineen yhteensä 338,0 miljardin euron avustuksiin ja 385,8 miljardin euron tukiluottoihin, joiden lisäksi EU:n monivuotisen rahoituskehyksen kuuden eri ohjelman välityksellä jäsenmaille ohjautuu yhteensä 83,1 miljardin euron avustukset.

Avustuksiin on toisin sanoen lähdössä elvytysrahaston markkinoilta lainaamaa rahoitusta nykytiedon mukaan yhteensä runsaat 420 miljardia euroa ja luottoihin lähemmäs 390 miljardia euroa. Pyörein luvun yhteensä 810 miljardia euroa.

Nuo luvut ovat peräisin EU-komission viimeksi syyskuun puolivälissä päivittämästä sijoittaja-aineistosta, joten ne lienevät jokseenkin ajan tasalla.

Ja ainakin ne lienevät lähempänä oikeasti käytettäviä rahasummia kuin meikäläisessä keskustelussa yhä kummittelevat vuoden 2018 rahan arvoa vastaavat keinotekoiset mielikuvasummat.

Summat voivat vielä muuttua

Edes komission tarkentamia rahasummia ei maksa vaivaa hakata kivitauluun, sillä nekään eivät ole yhtä kuin jäsenmaille aikanaan joko avustuksina tai luottoina lähtevät rahasummat.

Komissionkin ajan tasalle täsmäämät luvut voivat vielä tarkentua suuntaan tai toiseen.

Näin käy, jos avustusten vastaanottaminen ja liikkeelle lähtö viivästyy aiottua myöhemmäksi tai jos osa tukiluottoihin varatusta rahoitusvarasta jää käyttämättä.

Avustuksiin varatut rahamäärät todennäköisesti kelpaavat kaikille jäsenmaille. Mutta suurimpia avustuksia saavat EU-maat ovat samoja jäsenmaita, joissa EU:n tavanomainenkin rahoitus päätyy tarkoitettuihin hankkeisiin ja kohteisiin keskimääräistä tehottomammin ja aiottua hitaammin.

Jos myös elvytysrahaston avustukset etenevät kohteisiinsa hitaammin kuin on kaavailujen mukaan tarkoitus, jokainen vuosi viivytystä kasvattaa summia samalla kaavamaisella kahden prosentin korotuksella kuin on jo paisuttanut koko kuviota yli 50 miljardilla eurolla.

Vastapainoksi tukiluottojen loppusumma jäänee pienemmäksi kuin tarkoitukseen on varattu.

Luottoja hakevat luultavasti vain EU:n ennestään velkaisimmat jäsenmaat, kun taas Suomi ja suurin osa muista EU:n vähävelkaisimmista maista sen sijaan jättänee EU:n tukiluotot hakematta.

Suomen valtio saa suoraan rahoitusmarkkinoilta omissa nimissään toistaiseksi halvempaa ja joka tapauksessa helpompaa luottoa kuin saisi EU:n elvytysrahastolta.

Toki Suomen valtion omistakin rahoituskuvioista – ja varsinkin velkaantumisesta – syntyy tämän tästä kiistaa, mutta kotoisissa kiistoissa on sentään yleensä jonkinlainen selko ja yksimielisyys puheena olevista rahasummista.

Ehkä EU:nkin raha-asioista olisi selkeämpi keskustella ilman sellaista summasekoilua kuin elvytysrahaston luvuista on paljastunut.

Taloussanomat on kertonut EU:n budjettikikasta ja elvytysrahaston paisumisesta ensimmäisen kerran viime vuoden syyskuussa ja viimeksi toukokuussa.

Lue lisää: Kommentti: Hups, mitä tulikaan luvattua – EU:n elvytysrahasto onkin jo yli 800 miljardia eikä enää 750 miljardia euroa

Lue lisää: EU:n koronatukipaketti voi paisua yli 750 miljardin euron ja Suomenkin vastuut kasvavat – tästä elvytysrahastossa on kyse

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?