Tässä on suomalaisyritys, joka kiinnostaa nyt H&M:ää, Adidasta, Eccoa... – ”Tällä hetkellä lähes hukumme kyselyihin”

Tekstiilikuituyhtiö Spinnova on markkina-arvoltaan vajaat 700 miljoonaa euroa, vaikka se ei edes tuota juuri mitään vielä. Mitä on suurten odotusten takana?


9.10.2021 10:00

Taloussanomat kertoo nyt alkavassa juttusarjassaan tekstiili- ja kiertotalouden yrityksistä.

Spinnovan Jyväskylän tehtaalla hurisee koelinjasto. Kuvata ei saa, sillä seinien sisällä, ikkunoiden takana oleva tuotantolinja kätkee sisäänsä patentein suojattua uutta teknologiaa, jolla puun selluloosasta valmistetaan tekstiilikuitua.

Sillä ja kankaillaan Spinnova haluaa korvata muun muassa maailman puuvillan tuotantoa, joka on iso ympäristö- ja ilmastopahis.

Kuitu voidaan myös massavärjätä jo suljetussa valmistusvaiheessa, jolloin tekstiilien värjäysvaiheen kemikaalit ja muut ympäristövaikutukset jäävät pois.

Spinnovan kankaat näyttävät ja tuntuvat – sekoitteesta ja käsittelystä riippuen – puuvillan lisäksi pellavalta, farkkukankaalta, villasekoitteelta tai vahakankaalta, kuten myynnissä jo olevat norjalaisen Bergansin anorakit.

Spinnovan kuidun voi kierrättää uuteen käyttöön. Yhtiön toimitusjohtaja Janne Poranen ei paljasta, kuinka monta kertaa, mutta tätä yhtiö tutkii parhaillaan.

– Emme ole nähneet vielä rajaa. Tosi monta kertaa.

Poranen on tuotteen kehittäjä ja yhtiön perustaja VTT:llä niin ikään työskennelleen Juha Salmelan ohella.

Porasen mukaan kuitu jopa paranee kierros kierrokselta, koska mikrokuiduksi jauhettuna se muuttuu yhä tasalaatuisemmaksi samalla kun itse jauhatus helpottuu.

Suurin osa yhtiön tulevasta liikevaihtoa tulee kuidusta, joka menee nimekkäille sopimusostajille. Spinnova on julkistanut tänä vuonna potentiaalisista asiakkaista H&M-konsernin, Adidaksen, Eccon ja The North Facen nimet, mikä on buustannut kesäkuussa listautuneen yhtiön osaketta.

Listautumisannin merkintähinta oli 7,61 euroa ja sen perusteella markkina-arvo 400 miljoonaa euroa. Torstaina osake maksoi 12,21 euroa ja markkina-arvo oli noin 620 miljoonaa euroa.

Spinnovan logo.

Bergansin tuotteisiin Spinnova on neuvotellut oman logonsa, ja myös Ecco tulee brändäämään tuotteensa kahdella logolla. Se on uuden brändin tunnettuuden kannalta iso asia. H&M:n ja Adidaksen kanssa neuvottelut ovat auki eikä Poranen ota kantaa, onnistuuko yhteisbrändäys myös näiden kanssa.

Kesäkuussa listautuneen yhtiön ensimmäisessä tulosjulkistuksessa oli mausteena jo pientä liikevaihtoa tammi–kesäkuulta. Se syntyi teknologiamyynnistä Woodspinissa (yhteisyritys Suzanon kanssa) ja Respinissa (yhteistyritys Eccon sisaryritys KT-Innovation kanssa).

Teknologiamyynnillä viitataan koko kokonaisuuteen, konseptiin, tekniikkaan ja laitteistoon kuidun valmistuksessa.

Eccon kanssa Spinnova rakentaa pilottituotantolaitosta, joka muuntaa nahkajätteen muun muassa kenkien raaka-aineiksi.

Eccon kanssa Spinnova rakentaa pilottituotantolaitosta, joka muuntaa nahkajätteen muun muassa kenkien raaka-aineiksi. Linja starttaa vuoden lopussa. Puusellukuitu isoine vaatebrändiasiakkaineen on pääliiketoimintaa.

Toisin kuin vaatteita, protokenkiä ei voi vielä näyttää. Poranen vilauttaa pussukkaa, joka sisältää tummaa kuituhaituvaa.

– Se on nahkajätteestä valmistettua tekstiilikuitua, jonka voi neuloa kenkien kankaaksi.

Muutkin proteiinipohjaiset raaka-aineet ovat uudempi tuotekehitysalue, jossa Spinnovalla on myös patentteja vetämässä. Enempää Poranen ei niistä vielä kerro.

Spinnovan kuitu valmistetaan paperisellusta ja tulevaisuudessa myös jätevirroista, mekaanisella menetelmällä, jossa ei tarvita kemikaaleja. Puupohjainen kuitu on yhtiön päätuote, ja se valmistetaan brasilialaisen Suzanon jauhamasta mikrofibrilloidusta selluloosasta.

Karstattua kuitua valmiina kehrättäväksi.

Suzano valmistaa yli 11 miljoonaa tonnia FSC-ja PEFC-sertifioitua sellua vuodessa. Se omistaa Spinnovasta noin viidenneksen.

Jyväskylän Seppälänkankaan teollisuusalueelle valmistuva yhteisyritys Woodspinin tehdas on Suzanon ensimmäinen teollinen investointi Brasilian ulkopuolelle.

– Meillä on maailman suurin selluntuottaja Suzano kumppanina ja heidän kanssaan on suunnitelma, miten edetään seuraavan 10–12 vuoden aikana minimissään miljoonan tonnin vuosikapasiteettiin, Poranen sanoi Spinnovan tulostilaisuudessa syyskuussa.

– Olemme tänä päivänä yhtiö, jonka markkinat ovat pitkälti sitoutuneet paperiteollisuuteen tai sen johdannaisiin, mutta haluamme laajentua muille markkinoille, ja tässä tekstiili on erittäin tärkeä osa, Suzanon strategisista projekteista vastaava johtaja Ari Borg kertoi tilaisuudessa.

Spinnova ja Suzano sijoittavat arviolta 22 miljoonaa euroa tuotantolaitokseen.

Spinnova ja Suzano sijoittavat arviolta 22 miljoonaa euroa tuotantolaitokseen. Listautumisella kerättiin rahaa 115 miljoonaa euroa, josta osa on näihin kahteen tehdasinvestointiin ja kaikkeen liiketoiminnan kehittämiseen.

Jyväskylän eteläpuolella sijaitsevan Woodspin-laitoksen on määrä valmistua ensi kesän loppupuolella. Tuotanto alkaa vuoden lopulla.

Spinnova on osa tekstiiliteollisuuden kiertotaloutta, joka on Suomessa nosteessa useiden muidenkin tuotantoinvestointien ja kehityshankkeiden takia. Yhtiö kehittää liiketoimintaa omalla mallillaan, kun taas kotimainen kiertotalouden ja tekstiiliteollisuuden hankeyhteistyö etenee VTTn ja Suomen Tekstiili & Muoti ry:n johdolla.

Spinnovan raaka-aine tulee Suzanon mailta, ja myös kangas valmistetaan ulkomailla. Yhtiö perustelee tätä sillä, että näin päästään heti suurten volyymien globaalille markkinalle ja sillä, ettei Suomessa juuri ole suuren volyymin tekstiiliteollisuutta.

Spinnovan mukaan sen kuidun hiilidioksidipäästöt ovat arviolta 64,5 prosenttia pienemmät kuin puuvillan elinkaaren aikana viljelystä kuidun valmistukseen.

– Ainut tavoitteemme on globaali markkina ja volyymi, jota kautta olemme parantamassa tekstiiliteollisuuden muutosta nykyistä ekologisemmaksi.

Porasen mukaan Spinnova keskittyy tekstiilijätteeseenkin siinä vaiheessa, kun sitä on riittävästi saatavilla ja nykyiset raaka-aineet on saatu skaalattua teolliseen mittakaavaan.

Spinnovalla on 36 kansainvälistä patenttia, minkä lisäksi sillä on 46 patentointiprosessia meneillään. Patenttisalkku on poikkeuksellinen Spinnovan kokoluokan yhtiölle.

– Olemme panostaneet siihen tosi paljon vuosien varrella. Jos maailmalla olisi jotain blokkaavia patentteja, emme pystyisi menemään sinne. Nyt tällaisia ei ole tiedossa, ja meillä on toisaalta omissa patenteissamme kaikki tarvittava IPR-suunnitelmille. Näin teknologiamyynti on saatu isoksi osaksi liiketoimintaa, Poranen sanoo.

IPR tarkoittaa immateriaalioikeuksia, yrityksillä teollisoikeuksia kuten patentteja ja tavaramerkkejä.

Spinnova kiinnostaa maailmalla vaatebrändejä ja materiaalien toimittajia.

– Meillä on matkan varrella tullut monenlaisia tarjouksia, mutta olemme halunneet kasvattaa toimintaa ja pitää se omissa käsissämme.

Spinnova ja Bergans lanseerasivat vuonna 2019 vaatekokoelman, jossa on nykyään kolme tuotetta. Kokoelman tavoitteena on suljettu tuotekierto eli vanhan tuotteen voi palauttaa ja siitä valmistetaan uusi tuote.

– Tilanne on oikeasti se, että jo useamman vuoden ja varsinkin tällä hetkellä lähes hukumme kyselyihin. Niitä tulee ympäri maailmaa joka päivä. Niitä on niin paljon, että meidän on oltava tosi tarkkoja siitä, keiden kanssa viedään asioita eteenpäin.

– Jos sinulla on innovaatio, älä myy teknologiaa liian aikaisin kenellekään. Malta kehittää innovaatiotasi pitkäjänteisesti ja maltilla. Näin voit lopulta saada siitä parhaan hinnan.

Edellä mainittujen brändien lisäksi Spinnovan asiakkaita ovat Icebreaker, Bestseller ja Marimekko.

On selvää, että siitä on huomattavaa etua, kun pystyy menemään teolliseen vaiheeseen ensimmäisenä.

Spinnova ei ole ainut kestävästi tekstiiliä valmistava yhtiö Suomessa tai maailmalla. Esimerkiksi kotimaiseen Infinited Fiber Companyyn ovat sijoittaneet samaiset H&M ja Adidas. Tekstiili- ja kiertotalouden hankkeita ja startupeja on paljon.

Kuinka iso etu on, että Spinnovalla on first mover advantage, etuna olla monia kilpailijoita edellä kaupallisessa tuotannossa. Kuinka paljon yritykset kilpailevat samoista asiakkaista?

– Aikaa vastaan tässä kaikki taistelevat globaalisti, jos miettii ilmastokriisiä. Etenemme niin nopeasti kuin mahdollista, mutta riittävän harkiten. On selvää, että siitä on huomattavaa etua, kun pystyy menemään teolliseen vaiheeseen ensimmäisenä.

– Emme ajattele, että kilpailemme tässä verisesti. Kaikki kuidut ovat erilaisia. Käyttötarve ja markkinat ovat erilaisia. Kestävän kehityksen mukaisille materiaaleille on niin äärettömän iso tarve, että sieltä löytyy kyllä tilaa muutamalle suomalaiselle yritykselle.

Näin tekstiiliala pyrkii ilmastohyvikseksi

Perinteinen tekstiiliteollisuus tuottaa vuosittain saman verran päästöjä kuin maailman lentoliikenne ja laivaliikenne yhteensä. Yhden t-paidan valmistukseen menee 2 700 litraa vettä, joka vastaa yhden ihmisen juomavettä 2,5 vuodelta.

Elokuussa VTT ja Suomen Tekstiili & Muoti ry esittelivät laajan kiertotalouden ja tekstiiliteollisuuden tiekartan, jolla halutaan kehittää Suomesta tekstiilialan hubi ja suunnannäyttäjä Euroopassa.

Tiekartta sisältää miljardiluokan investoinnit ja vetäjiensä mukaan lähes 17 000 uutta työpaikkaa vuoteen 2035 mennessä. Rahaa voi saada muun muassa EU:n elpymisvälineeltä, ilmastorahastosta, Business Finlandilta ja yksityisenä pääomana. Yritykset ovat keränneet yksityistä pääomaa useampia kymmeniä miljoonia.

TKI-hankkeista Telaketju on tuottanut jo joitakin startupeja.

Hankkeessa mukana oleva Metsä Groupin innovaatioyritys Metsä Spring tähtää sekin tekstiilikuitumarkkinoille japanilaisen kumppanin kanssa. Tavoitteena on rakentaa Suomeen, mahdollisesti Äänekoskelle, satojen miljoonien eurojen uusi puutekstiilikuidun tehdas. Se on koetehdasvaiheessa, joka kestää pari vuotta.

Kiertotalouden klusteriin kuuluu muun muassa Infinited Fiber Company, joka käyttää raaka-aineenaan tekstiilijätettä. Myös sillä on ostosopimuksia useiden nimekkäiden vaatebrändien kanssa. Se julkistaa piakkoin paikkansa 220 miljoonan euron tekstiilikuitutehtaalle, joka aukeaisi Suomeen 2024.

Vaateteollisuus tuotti 111 miljoonaa tonnia tekstiilikuitua vuonna 2019.

Tekstiilijätteiden erilliskeräyksestä tulee pakollista EU:ssa vuonna 2025. Suomi aloittaa keräämisen jo vuonna 2023. Paimioon on jo valmistunut Pohjois-Euroopan suurin tekstiilien kierrätyslaitos.

Paimiosta haluttaisiin rakentaa yksi EU:n tulevista 5-6:sta tekstiilin kierrätyksen hubeista. Laitoksessa toimii Rester, joka käsittelee yritysten poistotekstiiliä ja Lounais-Suomen Jätehuolto (LSJH), joka jalostaa kierrätyskuitua kotitalouksien poistotekstiilistä.

Rester ja LSJH pystyvät yhdessä käsittelemään noin 10 prosenttia Suomen vuotuisesta jätemäärästä. LSJH ja muut Suomen kuntien jätelaitokset järjestävät poistotekstiilin erilliskeräyksen Suomessa.

Tarkennus 12.10 klo 9.25: Faktaosioon lisäys kuitutehtaan avaamisesta nimenomaan Suomeen, muutettu hanke-sana tiekartaksi. Lisäys 25.10 klo 14.40: lisätty tietoja Paimion laitoksen toisesta toimijasta LSJH:sta.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?