Katso, miten eläkemaksujen korotus vaikuttaisi palkkaan

Jos eläkemaksuja päätetään korottaa, työntekijän käteen jäävä tulo supistuisi useita kymppejä kuukaudessa. Työnantajakin menettäisi yhtä suuren summan, sillä korotus jakautuisi todennäköisesti tasan.

Jos työeläkemaksut nousevat, työnantajien osuus korotuksesta voi siirtyä pikku hiljaa palkansaajien ja kuluttajien maksettavaksi.

2.10.2021 7:30

Taloussanomat pureutuu tällä viikolla juttusarjassaan suomalaiseen eläkejärjestelmään. Miten rahat saadaan riittämään myös tulevaisuudessa?

Jollei työikäisten määrä suhteessa vanhuksiin kohene, Suomen eläkejärjestelmä voi ajautua vaikeuksiin. Jotta nykynuoret saisivat aikanaan kohtalaiset eläkkeet kohtuullisella maksulla, pitäisi tehdä jotain.

Tanskalaisprofessori Torben M Andersen esitti äskettäin, että yksi vaihtoehto on nostaa Suomessa työeläkemaksut 26,7 prosenttiin jo lähivuosina. Nyt ne ovat 24,4 prosenttia palkasta.

Lue lisää: Paljonko eläkkeesi tulee olemaan ja koska pääset eläkkeelle? Katso hakukoneesta

Työnantaja kustantaa suurimman osan maksusta. Yksityisalojen työntekijöiden eläkelain (TyEL) mukaan alle 53-vuotiaan työntekijän ja yli 63-vuotiaan osuus 7,15 prosenttia. 53–63-vuotiailla se on 8,65 prosenttia.

Osastopäällikkö Ismo Risku Eläketurvakeskuksesta sanoo, että laissa ajatus on selvä. Jos työeläkemaksua muutetaan, muutos jaetaan puoliksi työntekijän ja työnantajan välillä.

Ohessa on esimerkkilaskelma, joka näyttää miten korotus voisi vaikuttaa työntekijän ja työnantajan maksuihin. Laskelmassa on käytetty 7,15 prosentin maksuosuutta. Työnantajan maksuista siinä on otettu huomioon vain eläkemaksu.

Henkilö, jonka bruttopalkka on 2 500 euroa kuukaudessa, saisi vastaisuudessa 28 euroa nykyistä vähemmän käteen. Työnantajalleen hän tulisi kuukausittain 29 euroa aiempaa kalliimmaksi.

Mitä suurempi palkka on, sitä suurempi muutos on euroissa. 3 500 euroa kuukaudessa ansaitsevan palkasta koituisi kummallekin osapuolelle noin 40 euron lovi. Tuhat euroa enemmän ansaitsevan osalta muutos tarkoittaisi molemmille noin 50 euron menetystä.

Vaikka periaatteessa maksun nosto menisi tasan osapuolen kesken, Risku sanoo, että ”taloustieteilijän arvaus” on, että ajan kuluessa korotus hilautuisi työntekijän maksettavaksi.

En väitä, että palkat välttämättä alenisivat, mutta ehkä niissä olisi vähemmän nousuvaraa.

– On epäuskottavaa ajatella, että se ei näkyisi palkoissa, hän sanoo.

Risku kertoo yksinkertaisen, ”vähän raflaavan” esimerkin.

– Jos nostetaan alkoholiveroa, maksaako viinan hinnan nousun Alko vai sen asiakas?

Lue lisää: Tältä näyttävät eri-ikäisten tulevat eläkkeet – katso esimerkit

Yksityisillä aloilla työnantajat maksavat nyt noin 17 prosenttia työeläkemaksusta. Risku uskoo, että se alentaa palkkojen ostovoimaa 17 prosenttia. Hän kuitenkin muistuttaa, että maksuilla mahdollistetaan nykyisten ja tulevien eläkeläisten eläkkeet.

Jos korotus päätetään tehdä, siirtymä tuskin tapahtuisi yhtäkkiä, vaan hiipisi kautta rantain.

– En väitä, että palkat välttämättä alenisivat, mutta ehkä niissä olisi vähemmän nousuvaraa.

Katso alla olevalta videolta, miten suomalaiset reagoivat, kun kerroimme heille heidän eläkeikänsä:

Hän muistuttaa, että Suomessa on totuttu palkkojen paikallaan junnaamiseen. Kymmenen viime vuoden aikana ne ovat nousseet todella hitaasti. Toisaalta myös kuluttajahinnat ovat kohonneet maltillisesti.

Työnantajat voisivat siirtää eläkemaksujen korotuksia myös tuotantokustannuksiin, joiden nousu puolestaan todennäköisesti siirtyisi hintoihin.

Jos nostetaan alkoholiveroa, maksaako viinan hinnan nousun Alko vai sen asiakas?

Työpaikkoja ja pääomaa voisi yhtä lailla siirtyä muihin maihin.

– Jos kotimainen palkkataso nousee, yritykset alkavat miettiä, olisiko kannattavampaa viedä tuotanto Viroon, Latviaan, Liettuaan, Puolaan tai vaikkapa Kaukoitään, Risku huomauttaa.

Lue lisää: Veroprosentti nousi, vaikka ansiot laskivat – miksi eläkkeitä verotetaan ankarammin? 10 kysymystä ja vastausta eläkkeistä

Jos työpaikat luisuvat pois, työllisyys heikkenee ja eläkekertymä niukkenee. Lisäksi työntekijät – varsinkin koulutetut – saattavat lähteä Suomesta tai jättää tulematta tänne.

– On ehkä alinoteerattu asia, että Suomi kilpailee myös ihmisistä, niin ulkomaalaisista kuin suomalaisistakin. Nuoret osaavat ainakin englantia ja monet ruotsia ja työmarkkinat vetävät muuallekin.

Käteen jäävä tulo on tärkeä. Työn tekeminen Suomessa ei välttämättä houkuttele, jos suuri määrä veroluonteiseksi miellettäviä maksuja nakertaa ansioita.

Onko sitten mitään järkeä nostaa työeläkemaksuja?

– Kysymys on siitä, mikä on reilu peli myös nuorten kannalta ja mikä on korotuksen vaihtoehto? On mahdollista nostaa maksuja, leikata menojen kasvua ja vaikuttaa sijoitustuottoihin. Jos asioita vain lykätään, ongelma on lähtökohtaisesti myöhemmin yhä vaikeampi ratkaista, Risku sanoo.

Keskeistä on, että työeläkemaksujen ansiosta meillä on käytössämme rahaa työuran jälkeenkin. Eli vaikka nyt maksamme, myöhemmin olemme saamapuolella.

Kovin äkkiväärästi mahdollisia muutoksia ei Riskun mielestä kannata tehdä.

– Jos ne tehdään jotenkin järjestäytyneesti ja kohtuullisella aikataululla, en usko, että ongelma on suuri, hän pohtii.

Katso alla olevalla laskurilla, milloin pääset eläkkeelle ja paljonko eläkkeesi voisi olla:

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?