Suomeen syntyi viime vuonna runsaat 288 000 uutta työpaikkaa, työ- ja elinkeinoministeriö (TEM) arvioi. Määrässä on laskua edellisestä vuodesta yli 37 000 työpaikkaa. TEM:n tutkimusjohtaja Heikki Räisänen ja erityisasiantuntija Minna Ylikännö toteavat analyysissään, että pandemiavuosi 2020 oli monella tavoin poikkeuksellinen. Talouden ja työmarkkinoiden epävarmoista olosuhteista huolimatta uusien työpaikkojen syntyvyys pieneni suhteellisen vähän.
Kaikkiaan työpaikkoihin haettiin viime vuonna 656 000 työntekijää, jossa on laskua edellisestä vuodesta lähes 94 000 henkilöä. Suurin osa haetuista henkilöistä oli määräaikaisia, analyysistä ilmenee.
Räisäsen ja Ylikännön analyysi perustuu Tilastokeskuksen tuottamaan työnantajahaastatteluun. Aineistosta käy ilmi, että uusia työpaikkoja syntyi suhteellisesti eniten rakentamisessa ja alkutuotannossa. Myös kasvualat luovat paljon uusia työpaikkoja. Rakentamisessa kyse on kuitenkin usein määräaikaisista työsuhteista ja alkutuotannossa puolestaan kausiluonteisista töistä.
Tyypillisesti uusia työpaikkoja syntyy yrityksissä, jotka ovat kasvuhakuisia ja joissa henkilöstömäärä vaihtelee paljon. Näissä toimipaikoissa on usein myös ulkomaista työvoimaa.
Vähiten uusia työpaikkoja syntyi julkisessa toiminnassa. Esimerkiksi terveydenhuollossa ja sosiaalipalveluissa liki kolme neljäsosaa rekrytointitarpeesta tulee poistuman ja vaihtuvuuden kautta ja vain yksi neljäsosa on uusia työpaikkoja. Kahdella ensin mainitulla tarkoitetaan työmarkkinoilta kokonaan poistuvia ja toisiin työpaikkoihin siirtyneitä työntekijöitä.
Analyysissä kiinnitetään huomiota rekrytointiongelmiin ja työvoimapulaan.
– Rekrytointiongelmia esiintyy varsin yleisesti ja siitä osa muodostuu lopulta työvoimapulaksi, jossa haettua työvoimaa jää osin tai kokonaan saamatta. Keskeiset syyt saatavuusongelmissa ovat ammatillinen peruskoulutus ja työkokemus, joista työkokemus on uusissa työpaikoissa koulutusta tärkeämpi ongelmien syy, kirjoittajat tiivistävät.
Myös pandemian rajoitustoimet ja tartuntariskit ovat saattaneet heidän mukaansa vaikeuttaa rekrytointia.
Työvoiman saatavuuteen liittyvät ongelmat vaikeuttavat kasvua etenkin rakennusalalla. Useampi kuin neljä kymmenestä rakennusalan toimipaikasta vastasi, että pula osaavasta työvoimasta estää kasvua.
Erityisen akuutti työvoimapula on terveydenhuolto- ja sosiaalipalveluissa. Viiden vuoden seurannasta ilmeni, että työvoimapula on pahentunut lähes joka vuosi, mutta vuoden 2020 kohdalla nousu on selvästi voimakkaampaa. Huomattavaa on, että on erityisesti määräaikaisten työntekijöiden saatavuus on vaikeutunut. Alalla haetaan usein määräaikaisia työntekijöitä jopa alle viikon työsuhteisiin.
Analyysissa tarkasteltiin myös sitä, mistä työntekijöitä uusiin työpaikkoihin haetaan. Tärkeimmäksi hakukanavaksi nousi TE-toimisto. Myös epäviralliset henkilöyhteydet kuten nykyiset ja aiemmat työntekijät olivat tärkeitä. Sosiaalisen median rooli hakukanavana kasvaa edelleen.
TEM:n julkaisema analyysi työpaikkojen synnystä on kahdeksas vastaavalla tavalla toteutettu analyysi. Viime vuoden aineistossa on yli 8 300 toimipaikan vastaukset. Ne edustavat painotettuna kaikkia niitä toimipaikkoja, joissa on ainakin yksi palkattu henkilö eli yhteensä yli 156 000 toimipaikkaa
Lue lisää: Näissä ammateissa on nyt kovin pula työntekijöistä – katso 15 tehtävän lista
