”Ei Pentti ollut tulossa hulluksi” – IS julkaisee yksinoikeudella otteen Björn Wahlroosin tulevasta kirjasta - Taloussanomat - Ilta-Sanomat

”Ei Pentti ollut tulossa hulluksi” – IS julkaisee yksinoikeudella otteen Björn Wahlroosin tulevasta kirjasta

Barrikadeilta pankkimaailmaan - Eräänlaiset päiväkirjat 1952–1992 (Otava) -kirjan yksi luku käsittelee pankkimaailmaa järisyttäneitä Kouri-kauppoja vuonna 1989. Lyhennys ja nimien vahvennukset toimituksen.

Sijoittaja Pentti Kouri ja SYP:n silloinen varatoimitusjohtaja Björn Wahlroos olivat keskeisiä tekijöitä ns. Kouri-kaupoissa vuonna 1989.

25.9. 7:00

Helmikuun lopulla alkoi tuntua siltä, että aika voisi olla kypsä yhteydenotolle. Pyysin Hencka Kuningasta soittamaan Pentti Kourille tiedustellakseen, voisiko hänen kauttaan saada yhteyden Axion Groupiin.

Kouri oli Coloradossa hiihtämässä, mutta lupasi palata asiaan parin päivän kuluttua. Sunnuntaina 5. maaliskuuta hän soitti Henkalle, kertoi olevansa valmis keskustelemaan Sammon osakkeista ja ehdotti tapaamista Lontoossa kolmea päivää myöhemmin. Tämä oli tietenkin jännittävää ja saatoin sen siksi heti työvaliokuntakollegoitteni tietoon.

Samalla ehdotin, että antaisimme Kuninkaalle toimeksiannon neuvotella Axionin Sampo-osakkeiden ostamisesta. Itse asiassa kyse oli täsmälleen samasta esityksestä, jonka olin tehnyt kuukautta aiemmin, kun osakkeet olivat vielä [Taito]Tuunasella.

Mutta paljon vettä oli virrannut siltojen ali. Ahti Hirvonen oli juossut lämmittelylenkkinsä pääjohtajana ja media oli laittanut Sammon "peliin". Yhdyspankkia ei varmaan enää nähtäisi aggressiivisena aloitteentekijänä ja meidän oli tehtävä jotakin. Työvaliokunta yhtyi nopeasti ehdotukseeni ja Hencka sai valtakirjansa.

Kouri oli nimittäin kertonut haluavansa samassa kaupassa eroon myös omista SYP-osakkeistaan.

Itse asiassa hän sai vähän enemmänkin. Kouri oli nimittäin kertonut haluavansa samassa kaupassa eroon myös omista SYP-osakkeistaan. Ennen matkalle lähtöään Hencka valtuutettiin siksi neuvottelemaan korkeintaan kahdesta miljoonasta Sammon osakkeesta ja korkeintaan yhdeksästä miljoonasta SYP:n A-osakkeesta, mikä vastasi noin 4:ää prosenttia kaikista pankin osakkeista.

Neuvottelu käytäisiin Pentin ehdotuksesta keskellä Mayfairia sijaitsevassa pienessä Brown's-hotellissa, joka Suomessa tunnettiin Finnpapin johtajien Lontoon-kotina. Sovimme, että Hencka voisi soittaa minulle ohjeita saadakseen läpi yön. Vedettyäni yläkerran puhelimet seinästä vetäydyin rivitaloasuntomme alakertaan työntäyteistä yötä viettämään.

Sijoittaja ja liikemies Pentti Kouri vuonna 1989.

Kauppaa ei syntynyt, mutta Henckan soitot, joista viimeinen tuli aamuyöllä klo 2.30, sisälsivät paljon uutta tietoa.

Kaupan ei ollut enää vain määräysvalta Sammossa, vaan myös 25,8 miljoonaa SYP:n A-osaketta eli noin II prosenttia pankin äänivallasta. Tavalla tai toisella Kouri oli siis saanut käsiinsä myös entiset [Peter]Fryckmanin osakkeet. Hencka ei ymmärtänyt, miten tämä oli mahdollista, mutta oli varma, että kyseessä ei ollut bluffi. Kouri ei ollut mitenkään hermostunut, vaan näytti nauttivan tilanteesta. Yön aikana hän poistui monta kertaa huoneesta ottaakseen yhteyttä partnereihinsa tai päämiehiinsä. Henckan tulkinta oli se, että Kouri ei ollut kaupassa yksin. Ehkä hänkin oli vain välittäjä.

Lontoossa ehdittiin puhua paljosta muustakin kuin vain osakekaupoista. Keskiyön tienoolla Suomen aikaa Kouri oli aloittanut monologin suomenruotsalaisten perusteettomasta asemasta maamme elinkeinoelämässä. Hän kertoi keskusteluistaan, joissa oli hahmoteltu "suomalaisintressien'' yhdistämistä taloudessa ja politiikassa. Keskusta ja kokoomus pitäisi saattaa yhteen ja taloudessa panna piste KOP:n, OKO:n, Pohjolan ja Tapiolan keskinäiselle "epäterveelle" hajaannukselle. Pentin tapa tarkastella maailmaa ei ollut Henckalle entuudestaan tuttu, joten tämä oli ihmeissään: "Hän on tulossa suuruudenhulluksi ja menettämässä kosketuksensa todellisuuteen."

Ei Pentti ollut tulossa hulluksi.

Hän ajatteli ääneen; hän puhui samoista asioista, joista hän viime kuukausien aikana oli jutellut Paavo Väyrysen kanssa. He halusivat keskustan takaisin hallitukseen, jopa kokoomuksen kanssa, ja Fortress Finlandin suojaamaan kotimaista omistusta ja suomalaisyhtiöitä tulevalta eurooppalaiselta maihinnousulta. Yhdessä Pentin monista hahmotelmista SYP- ja Sampo-osakkeet – ehkä myös hänen KOP-osakkeensa – muodostaisivat tuon linnakkeen peruskiven.

SYP:n osakkeiden myynti Sammolle olisi muuttanut asetelmaa ja uhkakuvaa Yhdyspankin kannalta ratkaisevasti. Kaupan toteuduttua KOP ja Kouri olisivat voineet myydä Sampo-osakkeensa kansainväliselle sijoittajalle. Ulkomaisen oikeutta omistaa suomalaista vakuutusyhtiötä ei nimittäin vielä ollut rajoitettu. Rajan 40 prosenttiin asettava uusi laki oli tulossa voimaan seuraavana kesänä (ja oli voimassa Suomen ETA-jäsenyyden alkamiseen 1993 saakka). Kouri ja [Hannes]Kulvik olivat varmaankin tarkkaan analysoineet näin avautuvia näkymiä. Aivan kuten George Soros oli tehnyt sijoittaessaan Pohjolaan vuonna 1986, ulkomainen sijoittaja voisi nähdä Sammon sisäänpääsyporttina Suomen osakemarkkinoille. Sampo oli merkittävänä osakkaana useassa suomalaisyhtiössä, muun muassa Nokiassa. Asema Yhdyspankin suurimpana osakkeenomistajana antaisi Sammolle vaikutusvaltaa myös pankin suuriin omistuksiin Kymmenessä, Wärtsilässä ja Nokiassa. Käytännössä Sammon omistaja saisi näin ainutlaatuisen näköalapaikan ja painavan aseman maan elinkeinoelämässä, ja varsinkin Nokiassa.

Ote Björn Wahlroosin kirjasta Barrikadeilta pankkimaailmaan – Eräänlaiset päiväkirjat 1952–1992 (Otava). Kirja ilmestyy lokakuussa 2021.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?