Björn Wahlroos: Suomen johtaminen on kadoksissa

Kun muualla Euroopassa pandemiapäätökset tehtiin yön yli, Suomessa se kesti kuukauden tilanteessa, jossa vallitsee kansallinen kriisi, Björn Wahlroos sanoo.

Björn Wahlroos on ollut suomalaisen talouselämän vaikuttaja jo neljällä vuosikymmenellä.

25.9.2021 12:15

Björn Wahlroosin mukaan koronapandemia on nostanut esiin asian, joka tulisi korjata.

Perustuslaki jähmetti päätöksentekoa uskomattomalla tavalla.

Wahlroosin mukaan tilanne tuli hyvin esille viime vuonna, jolloin pandemia iski täydellä voimallaan ja Suomi laitettiin kiinni rajoituksilla. Koronapandemia näytti perustuslain heikkoudet.

– Kun muualla Euroopassa päätökset tehtiin yön yli, Suomessa se kesti kuukauden tilanteessa, jossa vallitsee kansallinen kriisi.

Wahlroos liittyy siihen joukkoon, joka on vaatinut johtamisen selkeyttämistä terveyskriiseissä. Pandemian aikana liian moni viranomainen puuhasteli saman asian kanssa, ja reviirirajat paukkuivat. Se aiheutti sekavuutta sekä kansalaisille että viranomaisille itselleen. Oli ministeriötä, thl:ää, aveja, husia, eduskunnan perustuslakivaliokuntaa, mutta ei kunnon johtamista.

Kaikkein suurimpana hidasteena toimivat Wahlroosin mielestä perustuslain jäykät raamit, joissa törmäsivät kansalaisten perusoikeudet ja nopea päätöksenteko.

Wahlroos kirjoitti aiheesta vuonna 2017 pamfletin Hiljainen vallankumous. Silloin hän esitti muun muassa että perustuslakivaliokunnan omaa valmistelua tulisi vahvistaa siten, että se olisi vähemmän riippuvainen ulkopuolisten asiantuntijoiden käytöstä.

Valtaa siirrettiin parlamentarismin nimellä eduskunnalle, vaikka eduskunta ei ole toimeenpaneva elin perustuslain mukaan.

Valtiosääntöuudistus vuonna 2000 parlamentarisoi poliittista vallankäyttöä ja presidentin valtaa vähennettiin.

Wahlroosin mukaan juuri tässä tehtiin virhe.

Valtaa otettiin pois, mutta sitä ei annettu kenellekään.

– Valtaa siirrettiin parlamentarismin nimellä eduskunnalle, vaikka eduskunta ei ole toimeenpaneva elin perustuslain mukaan. Presidentin valtaa pienennettiin, valtioneuvoston valta pidettiin ennallaan, mutta riitaisat koalitiohallitukset tekevät niistä käytännössä toimintakyvyttömiä.

– Maata hädin tuskin pystyy enää johtamaan.

Uudistus tehtiin aikanaan siksi, että Suomeen ei haluttu uutta Urho Kekkosta, loputtomiin vallan kahvassa riippuvaa presidenttiä laajoilla valtaoikeuksilla. Wahlroosin mielestä uudistuksessa mentiin liian pitkälle, ja valta katosi johonkin perustuslain sankkaan pykäläviidakkoon.

Kekkos-ongelma olisi voitu hoitaa toisellakin tavalla.

– Yhdysvalloissa ollaan ylpeitä siitä, että perustuslaissa noudatetaan checks and balances -periaatetta. Valtiomahdit tasapainottavat toisiaan. Se on varmaan ollut Suomessakin mielessä uutta perustuslakia tehtäessä.

Se ei vain toimi käytännössä.

Wahlroos muistuttaa, että Yhdysvalloissa poikkeusoloissa presidentillä on huomattavasti valtaa. Presidentin valtaa voidaan kaitsea ja rajoittaa, mutta jos kriisi on päällä, presidentti tekee päätöksiä.

– Suomessa synnytettiin niin paljon tasapainoa valtiomahtien välillä että juuri kukaan ei pysty maata johtamaan.

Pitääkö siis aloittaa perustuslain uudistaminen?

– Ehdottomasti.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?