Hätkähdyttävä tulos yrittäjäkyselyssä: lähes joka toinen suomalaisista yrityksistä on joutunut huijausten kohteeksi - Taloussanomat - Ilta-Sanomat

Hätkähdyttävä tulos yrittäjäkyselyssä: lähes joka toinen suomalaisista yrityksistä on joutunut huijausten kohteeksi

Vain joka viides yrittäjä tekee rikosilmoituksen huijausyrityksestä.

Moni huijaus vie vain pienen rahasumman kerralla, mutta kohdistuu useisiin yrityksiin.

21.9. 17:00

Totta se on. Joka toista yritystä on huijattu tai yritetty huijata, esimerkiksi valelaskulla tai harhaanjohtavalla markkinoinnilla.

– Noin puolet suomalaisista yrityksistä on joutunut huijausten kohteeksi, lainsäädäntöasioiden päällikkö Tiina Toivonen Suomen Yrittäjistä kertoi.

Tiina Toivonen.

Kantarin tekemän yrittäjägallupin mukaan 47 prosenttia yrityksistä on joutunut huijausyrityksen kohteeksi, ja 50 prosenttia yrityksistä on säästynyt huijauksilta.

Jos joka toinen yritys joutuu huijauksen kohteeksi, miten huijausyritykset onnistuvat?

Yrittäjägallupin mukaan joka kolmannesta huijauksesta tai huijausyrityksestä aiheutui yrittäjälle rahallista vahinkoa.

Jos huijausyrityksissä 65 prosenttia yrittäjistä ei menettänyt euroakaan, huijaustapauksissa 20 prosentille yrittäjistä koitui alle 500 euron tappiot, ja 10 prosenttia yrittäjistä kärsi 500 –10  000 euron vahingot. Kolmelle prosentille yrittäjistä aiheutui yli kymppitonnin tappiot huijauksesta.

Huijauksessa kärsityt yksittäiset tappiot ovat rahallisesti useimmiten aika pieniä, mutta Suomen Yrittäjien mukaan pienistä puroista koostuu iso vyyhti.

– Vaikka vahinkosummat ovat tavanomaisesti pieniä, noin muutaman satasen luokkaa, on huijareiden saama kokonaishyöty usein merkittävä. Usein toimintatapaan kuuluu, että huijataan mahdollisimman monelta yrittäjältä pienempiä summia, Tiina Toivonen Suomen Yrittäjistä sanoi

– Näin yksittäinen yrittäjä ei välttämättä vie asiaa poliisin tutkittavaksi tai rahallinen summa on sen verran vähäinen, ettei poliisi ota asiaa tutkittavaksi. On erittäin valitettavaa, että rikolliset voivat toimia vapaammin tällä konseptilla, Toivonen huomautti.

Yksittäinen yrittäjä ei välttämättä vie asiaa poliisin tutkittavaksi tai rahallinen summa on sen verran vähäinen, ettei poliisi ota asiaa tutkittavaksi.

Yrittäjägallupin mukaan yrittäjät eivät siis juuri tee huijauksesta tai huijausyrityksistä rikosilmoituksia poliisille.

Vain 19 prosenttia huijauksen kohteeksi joutuneista yrityksistä teki asiasta ilmoituksen viranomaisille.

– Mitä isompi yritys on, sitä todennäköisemmin ilmoitus tehdään. Syitä tällä on useita. Jos menetetty summa on kovin pieni, kynnys rikosilmoituksen tekemiselle kasvaa. Huijarit ovat usein myös taitavia ja vetoavat yrittäjän kanssa tehtyyn sopimukseen, vaikka kyse olisi mitä ilmeisemmin rikollisuudesta, Toivonen totesi.

– Syitä rikosilmoituksen tekemättä jättämiselle voi olla myös se, ettei poliisi ota tutkittavakseen kaikkia rikosilmoituksia. Gallupin tulosten mukaan vain kolmasosa ilmoituksista tutkitaan. Usein poliisi ilmoittaa syyksi tutkimatta jättämiselle vahingon pienuuden tai sen, että kyse olisi sopimusriidasta osapuolten välillä, Toivonen jatkoi.

Kyselyn mukaan yrittäjät eivät ole aina tyytyväisiä poliisin suhtautumiseen huijausrikoksiin.

– Suomen Yrittäjät on jo pitkään edellyttänyt, että valtiovallan johdolla on tehtävä yritysten kohtaamien petosten ja huijausten tilannekuva. Tämän jälkeen on keskusteltava avoimesti siitä, millä keinoilla petosrikollisuutta suitsitaan, Toivonen totesi.

Kantarin tekemään tutkimukseen vastasi 1  040 yritystä.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?