Olli-Pekka Kallasvuo kertoo, mikä tuhosi Nokian puhelimet - Taloussanomat - Ilta-Sanomat

Olli-Pekka Kallasvuo kertoo puhelusta, josta ymmärsi Nokian olevan syvissä ongelmissa – Steve Jobsin viiltävä lause pysäytti

Olli-Pekka Kallasvuo sai käytännössä potkut Nokian toimitusjohtajan paikalta vuonna 2010. Tänään torstaina julkistettavassa kirjassaan hän kertoo muun muassa siihen johtaneista tapahtumista.

Nokian entinen toimitusjohtaja Olli-Pekka Kallasvuo kertoo uudessa kirjassaan näkemyksensä Nokian ongelmista sekä omasta erottamisestaan.

23.9. 0:01

Tulevista potkuistaan Nokian toimitusjohtajan paikalta Olli-Pekka Kallasvuo kuuli ensimmäisen kerran huhtikuun alussa, eli lähes puoli vuotta etukäteen.

Kertoja ei kuitenkaan ollut kukaan yhtiön sisältä, kuten esimerkiksi hallituksen puheenjohtaja Jorma Ollila, vaan yhdysvaltalainen investointipankkiiri, joka tuli varta vasten vierailemaan Kallasvuon luokse Nokian silloiseen pääkonttoriin Keilarantaan.

– Hän kertoi kuulleensa New Yorkissa, että Nokian hallitus oli alkanut etsiä minulle seuraajaa. Toisin sanoen minut erotettaisiin Nokian toimitusjohtajan tehtävästä, Kallasvuo kertoo torstaina julkaistavassa elämänkerrassaan Puhelin soi öisin.

Kallasvuon kirja on kokoelma hänen kokemuksiaan ja neuvojaan yritysjohtamisen alalta sekä niihin enemmän tai vähemmän liittyviä anekdootteja uran varrelta.

Hänen 30-vuotinen uransa Nokialla alkoi lakimiehenä 80-luvun alussa päättyen kauteen toimitusjohtajana vuosina 2006–2010.

Kallasvuon mukaan hän kuitenkin tiesi Nokian tilanteen vaikeaksi jo aloittaessaan toimitusjohtajana.

Kallasvuon nimitys Nokian seuraavaksi toimitusjohtajaksi julkaistiin vuoden 2005 puolella.

Kallasvuon kauden alussa Nokian kannattavuus parani ja myynti kasvoi. Vuonna 2007 Business Week -lehti antoi hänelle European Businessman of the Year -tittelin.

Samana vuonna yhdysvaltalainen tietokoneyhtiö Apple julkisti ensimmäisen iPhone-puhelimensa ja pian myös hakukoneyhtiö Google esitteli älypuhelimille suunnitellun Android-käyttöjärjestelmän.

Samalla Nokia paini oman Symbian-käyttöjärjestelmänsä kanssa, jota oli räätälöity ja muokattu Nokian puhelinmallista toiseen, mikä aiheutti ongelmia esimerkiksi sovelluskehittäjille.

Nokian toimitusjohtaja Olli-Pekka Kallasvuo arvioi vuoden 2009 tammikuussa, että varsinkin vuoden alkupuoliskolla kännykkämyynti vähenee jyrkästi.

Vuonna 2009 Kallasvuo tapasi Applen johtajan Steve Jobsin, joka totesi ohimennen, ettei Nokia ollut Applen kilpailija, koska Nokialla ”ei ollut omaa ohjelmistoalustaa”.

– Jobsin toteamus piti paikkansa. Nokia ei ollut samankaltainen monikäyttöisen ja helposti laajennettavan ohjelmistoalustan valmistaja kuin Apple ja Microsoft, Kallasvuo kirjoittaa.

– Jobsin lausahdus oli silti minulle sokki. Nokia oli tuolloin yhä selvästi maailman suurin älypuhelinten valmistaja, ja se yritti laittaa ohjelmistokehityksensä kuntoon.

Kallasvuon mukaan Nokian ahdinko kulminoitui yhteen puheluun huhtikuun 2010 lopussa.

Tuolloin Nokian Devices -yksikön johtaja Kai Öistämö kertoi, että Symbian-käyttöjärjestelmän uusin versio 3 myöhästyisi todennäköisesti syksyyn, vaikka se oli jo puoli vuotta myöhässä.

– Se oli huono uutinen Nokialle ja minulle. Epäonnistuminen oli paha. Se merkitsi, että Nokian vaikeudet suhteessa kilpailijoihin jatkuisivat. Vastuu oli minun, Kallasvuo toteaa.

– Tajusin, että minulla ei olisi Nokian toimitusjohtajana montaa kuukautta jäljellä.

Myös tuolloin Nokian hallituksen jäsenenä toiminut Risto Siilasmaa kuvaili kirjassaan Paranoidi optimisti (2018) tietoa Symbian-kehityksen tilasta ”katastrofaaliseksi”.

Lue lisää: Siilasmaa kertoo, kuinka Elop pudotti niskaan karmean totuuden Nokia-kännyköistä: ”Ei ollut mitään, minkä varaan rakentaa tulevaisuutta”

Kallasvuon mukaan Nokian ydinongelmia oli, ettei yhtiö pystynyt houkuttelemaan Piilaakson kykyjä Suomeen. Pulaa oli ohjelmisto- ja tuotekehitysosaajista sekä niin sanotuista execution-osaajista eli liikkeenjohdon taitajista, joilla olisi kokemusta toimivien ideoiden kasvattamisesta laajemmaksi liiketoiminnaksi.

– Todellisia execution-osaajia oli Piilaakson ulkopuolella harvassa ja Suomessa hyvin vähän. Nokialle tämä oli ongelma, hän toteaa.

– Nokialle oli vaikea rekrytoida Suomeen tällaisia lähinnä Yhdysvalloissa vaikuttaneita lahjakkuuksia.

Vakiintuneena pörssiyhtiönä Nokia ei voinut tarjota osakepalkkion muodossa samanlaista mahdollisuutta vaurastua kuin pörssilistautumista lähestyvä piilaakson kasvuyhtiö.

– Nokia palkkasi yhden hyvän yhdysvaltalaisen tai muun ulkomaisen osaajan, tämän rinnalla se palkkasi kymmenen keskinkertaista. Lisäksi hyvätkään eivät olleet välttämättä aina kaikkein parhaita, Kallasvuo arvioi.

Toinen pulma Kallasvuon mukaan oli ”näennäistekeminen”. Syynä oli Kallasvuon mukaan Nokian epähierarkkinen ja aloitteellisuuteen kannustava yrityskulttuuri, joka oli pitkään ollut Nokian vahvuus. Suureksi kasvanut organisaatio tehtaili oma-aloitteisesti erilaisia hankkeita, jotka eivät olleet liiketoiminnalle tärkeitä. Samalla alemman portaan päälliköiden määrä kasvoi.

– Yksittäisten johtajien valta ja vastuu liudentuivat tilanteessa, jossa olisi vaadittu suoraviivaista ja nopeaa päätöksentekoa ja keskittymistä bisneskriittisempiin haasteisiin, Kallasvuo kertoo.

Kallasvuo yritti saada ilmiön kuriin, mutta tunnustaa, että tuli lisänneeksi yhtiön monimutkaisuutta vuonna 2008 toteuttamallaan matriisiorganisaatiomallilla.

Nokian yhtiökokouksessa toukokuussa yhtiön hallituksen puheenjohtaja Jorma Ollila (oik.) kertoi että yhtiön johdolla on hallituksen tuki Nokian strategian toimeenpanossa. Samaan aikaan toimitusjohtaja Olli-Pekka Kallasvuon (keskellä) seuraajan haku oli jo käynnissä.

20. heinäkuuta 2010 Kallasvuon puhelin soi aamulla kello 6.45. Nokian viestintäjohtaja Arja Suominen kertoi The Wall Street Journal -sanomalehden uutisoivan, että Nokian hallitus etsi Kallasvuolle seuraajaa.

– Uutinen ei ollut minulle yllätys. Tosin Nokian hallituksen puheenjohtaja Jorma Ollila ei ollut kertonut tai edes vihjannut minulle mitään hallituksen aikeista vaihtaa toimitusjohtajaa, Kallasvuo toteaa.

Pari päivää uutisen jälkeen Nokia julkaisi vuoden 2010 huhti–kesäkuun tuloksensa, joka heikkeni edellisen vuoden vastaavaan aikaan verrattuna. Tärkeänä pidetty myytyjen älypuhelinten keskihinta oli laskenut yli 20 prosenttia.

Osavuosikatsauksen jälkeen Kallasvuo puhui puhelinkokouksessa Nokian nimitysasioita hoitaneiden Ollilan, Marjorie Scardinon ja Per Karlssonin kanssa. He eivät kiistäneet Wall Street Journalin uutista, mutta harmittelivat tiedon vuotamista julkisuuteen.

Hän allekirjoitti virallisen erosopimuksensa 9. syyskuuta 2010. Seuraavana päivänä Nokia tiedotti Stephen Elopin nimityksestä seuraavaksi toimitusjohtajaksi.

Lue lisää: Nokia antoi potkut Kallasvuolle

Kallasvuon viimeinen työpäivä Nokiassa oli maanantai 20. syyskuuta 2010.

Lue lisää: Nokian puhelimien mahtava nousu ja raju romahdus – listasimme tärkeimmät vaiheet vuosilta 1984–2016

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?