Eläkemaksuja pitää nostaa selvästi, jotta eläkkeet riittävät - Taloussanomat - Ilta-Sanomat

Eläkemaksuja pitää nostaa selvästi, jotta eläkkeet riittävät

Työeläkemaksuja on nostettava tuntuvasti, jos niiden halutaan riittävän nykyiseen tapaan vastaisuudessakin. Toinen vaihtoehto on syntyvyyden kasvu.

Jollei syntyvyys parane, eläkemaksuja on korotettava roimasti, jotta eläkkeet riittäisivät.

17.9. 21:05

Suomen eläkejärjestelmä on kansainvälisesti vertaillen varsin toimiva, sanoo tanskalaisen Aarhusin yliopiston professori Torben M. Andersen raportissaan. Hän arvioi suomalaista järjestelmää Eläketurvakeskuksen (ETK) pyynnöstä.

– Suuria ongelmia ei ole, mutta tulevaisuudessa rahoitus voi olla haaste, Andersen sanoi ETK:n järjestämässä verkkotilaisuudessa.

Ongelmat eivät hänen mukaansa ole kiireellisiä, mutta niihin kannattaa mieluummin puuttua ennemmin kuin liian myöhään.

– Mitä pidempään odotatte, sitä suurempia muutoksia tarvitaan.

Nykytilanne luo Andersenin mielestä epävarmuutta ja vaikuttaa sukupolvien väliseen tulonjakoon.

Työeläkemaksu on sidoksissa työntekijän palkkaan ja hän sekä työnantaja maksavat sen yhdessä. Yksityisellä sektorilla työeläkemaksu on nyt 24,4 prosenttia. Työntekijän osuus siitä on noin kolmannes ja suurenee 53 ikävuoden jälkeen. Työnantaja tilittää koko maksun työeläkelaitokselle.

Nykynäkymin tämä ei riitä pitkälle tulevaisuuteen. Jotta nykyiset pikkulapset saisivat aikanaan riittävästi eläkettä, maksuja voidaan korottaa joko heti ja rahastoida rahat tai tehdä niihin roima korotus myöhemmin.

Jos maksut nostettaisiin heti 26,7 prosenttiin, Andersen arvioi, että vuonna 2085 eläkkeelle jäävät saisivat eläkkeensä.

Toinen vaihtoehto on, että jatketaan nykytasolla. Se tarkoittaisi suurta korotusta viimeistään 2050-luvulla. Vuonna 2085 ne olisivat hieman yli 30 prosenttia.

Andersen huomautti, että tulevaisuuden ennakoiminen on aina vaikeaa. Yksi Suomen eläkejärjestelmän riski liittyy markkinoihin ja sijoitusten onnistumiseen.

Monet muutokset vaativat myös poliittista kannanottoa. Eläkejärjestelmässä uudistukset ovat hitaita ja vaikuttavat täysillä usein vasta monen sukupolvien jälkeen.

Rahoitusongelman perussyy on pieni syntyvyys. Viime vuonna Suomessa kokonaishedelmällisyys oli 1,37. Se tarkoittaa, että keskimäärin noin monta lasta syntyy naista kohden.

Suuri apu eläkepulmaan olisi syntyvyyden kasvu.

Syntyvyys on kääntynyt nousuun, mutta vielä ollaan kaukana 2010-luvun alun lukemista. Tuolloin suhdeluku liikkui 1,8 tuntumassa.

Andersenin raportin mukaan jo noin 1,7 hedelmällisyystaso laskisi maksuja selvästi.

Hyvänä Andersen piti sitä, että lakisääteinen eläkeikä on sidottu eliniän kehitykseen.

Mitä pidempään odotatte, sitä suurempia muutoksia tarvitaan.

Koska eläkkeet perustuvat palkkoihin, ne heijastavat palkkojen eroja. Andersen kiinnitti huomiota naisten ja miesten eläkkeiden eroon.

Naisten mediaanieläke oli noin 74 prosenttia miesten mediaanieläkkeistä vuonna 2015, ja sen ennustetaan olevan 85 prosenttia vuonna 2085.

Andersen pohti onko epätasa-arvossa kyse ennemminkin ongelmasta työmarkkinoilla kuin eläkejärjestelmässä. Hän myös muistutti, että naiset elävät keskimäärin pidempään kuin miehet ja hyötyvät näin järjestelmästä.

Koska hyvä koulutus korreloi palkkaan, korkeasti koulutetut saavat yleensä suurempia eläkkeitä. Andersen arvioi, että pitkän ajan kuluessa tuloerot kasvavat, sillä eläke-etuudet nousevat vähemmän kuin palkat.

Eläkkeet riittävät Andersenin mukaan kohtuullisen hyvin. OECD:n vertailun perusteella 66 vuotta täyttäneistä suomalaista miehistä noin viisi prosenttia ja naisista noin 8 prosenttia oli köyhiä vuonna 2016. OECD käyttää köyhyysriskirajana 50 prosenttia mediaanitulosta. EU on määritellyt rajan 60 prosenttiin.

OECD:n vertailussa Suomi sijoittuu keskimääräistä paremmin. Täällä köyhien eläkeikäisten osuus on selvästi pienempi kuin Ruotsissa, mutta suurempi kuin Tanskassa ja Norjassa.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?