Korkokatto poistuu lokakuun alussa uusilta pikavipeiltä - Taloussanomat - Ilta-Sanomat

Nyt tarkkana, kulutusluottojen koroissa voi näkyä pian hurjia nostoja

Kuluttajalle on ilmoitettava koron muutoksista. Oikeusministeriö selvittää mahdollisuuksia pysyvään korkokaton alentamiseen.

Kulutusluottojen korot ovat palautumassa koronaa edeltävälle tasolle.

20.9. 6:45

Osalle kulutusluottojen koroista asetettiin viime vuoden heinäkuussa kymmenen prosentin korkokatto, jota jatkettiin myöhemmin syyskuun loppuun asti.

Lokakuun alku tarkoittaa tuhansille velallisille korkojen tuntuvaa nousua. Korkokatto nousee takaisin 20 prosenttiin.

– Väliaikaista sääntelyä ei ole päätetty jatkaa, vaan sen sijaan on ryhdytty valmistelemaan pysyviä muutoksia kuluttajaluottosääntelyyn, oikeusministeriön lainsäädäntöneuvos Sofia Aspelund kertoo.

Takuusäätiö on huolissaan siitä, että lokakuussa korot voivat ponnahtaa isolla joukolla luottoasiakkaita.

– On selvä, että varmasti näitä korkoja ruvetaan nostamaan saman tien. Tietynlaista kilpailua voi tulla, on niitä jotka nostavat koron saman tien 19,99 prosenttiin ja niitä jotka mainostavat alemmalla korolla, Takuusäätiön toimitusjohtaja Juha Pantzar sanoo.

Ainakin jotkut pikaluottoyritykset mainostavat tuotteitaan korkokattomuutoksella. ”Toimi pian” ja hyödy vielä kuun loppuun voimassa olevasta 10 prosentin korosta, ne mainostavat.

Lokakuun korkokaton poistuminen koskee osaa kulutusluotoista, ei hyödykesidonnaisia kuten osamaksusopimuksia eikä yleisimpiä korttiluottoja.

Korkokaton lisäksi poistuu suoramarkkinoinnin kielto sekä rajoitus nostaa luotosta perittäviä muita maksuja.

Pikaluottoyritysten myöntämiä lainoja oli 220 miljoonaa euroa kesäkuun lopussa. Suomen Pankin mukaan lainakanta on supistunut merkittävästi vuoden 2019 jälkeen.

Niiden osuus kaikista kotitalouksien kulutusluotoista (23,6 mrd) on hyvin pieni, vain prosentin.

Kulutusluotto- ja pienlainayhtiöiden kotitalouksille myöntämien lainojen kannan keskikorko oli kesäkuussa 46,6.

Voi olla että, että osa luottoyhtiöistä on saanut toimintansa kannattavaksi kymmenellä prosentilla, toiset taas palauttavat prosentin korkeammaksi lainaehtojen mukaisesti, eikä markkinoinnissa haluta lähteä keulimaan tai herättämään viranomaisten huomiota.

Kuluttajalle on ilmoitettava koron muutoksista pysyvällä tavalla ennen muutoksen voimaantuloa.

Miksi lakkaa?

Vaikka väliaikaista sääntelyä olisi jatkettu, se olisi jäänyt torsoksi mahdollisten omaisuudensuojan syiden takia. Sääntelyn taannehtiva soveltaminen jo nostettuun luottoon olisi ollut ongelmallista.

Uusi väliaikainen laki ei olisi siksi voinut koskea nyt voimassa olevan väliaikaisen lain aikana tai sitä ennen tehtyjä kertaluottosopimuksia. Se ei myöskään olisi koskenut aiemmin tehtyjä jatkuvan luoton sopimuksia niiltä osin, kun nostoja on tehty ennen mahdollista uutta väliaikaista lakia.

– Väliaikaisen sääntelyn jatko ei olisi siksi suoraan helpottanut esimerkiksi sellaisen kuluttajan asemaa, joka on koronatilanteen johdosta ottanut keväällä 2021 luottoa, joka on edelleen maksamatta. Tällaisen erän korko olisi siis joka tapauksessa palautunut sopimuksen mukaiselle tasolle lokakuusta, Aspelund kertoo.

Pysyvä korkokatto?

Ministeriö selvittää sen sijaan muun muassa sitä, olisiko korkokattoa mahdollista alentaa pysyvästi.

Lisäksi tarkoituksena on ulottaa pysyvä korkokatto koskemaan myös ennen 1. syyskuuta vuonna 2019 tehtyjä jatkuvaa luottoa koskevia sopimuksia. Tämä koskisi vain niitä nostoja, jotka tehdään lain voimaantulon jälkeen.

Näitä vanhoja luottoja ottaneet ovat olleet kaikkein heikoimmassa asemassa. Nyt päättymässä oleva lakimuutos rajoitti näidenkin luottosopimusten koron kymmeneen prosenttiin, mutta lokakuussa korko voi nousta hyvinkin korkealle.

Keitä muutos koskee?

Korko palautuu siis lokakuun alusta sopimuksen mukaiselle tasolle. Se, mikä tämä taso voi enimmillään lain mukaan olla, riippuu siitä, milloin luottosopimus on tehty. Jos se on tehty 1. syyskuuta 2019 tai sen jälkeen, korko ei voi nousta yli 20 prosentin eli pysyvän korkokaton.

Vanhoissa luottosopimuksissa korot voivat olla hyvinkin korkeita, ja siksi pysyvää korkokattoa selvitetään nyt myös niille.

Näiden nostojen osalta korko voi nousta väliaikaisen hintasääntelyn päätyttyä 10 prosentista yli 100 prosenttiin, Kilpailu- ja kuluttajavirasto totesi keväällä lausunnossaan.

Takuusäätiössäkin näitä vanhoja huimia, yli sadan prosentinkin vippejä nähdään. Summat ovat kuitenkin pieniä ja vippien määrä vähenee, kun niitä on kilpailutettu.

Yhdistelylainoissa tarkkana

Panzar kertoo, että markkinassa näkyy nyt erityisesti kilpailuttamisten ja yhdistely- ja järjestelylainojen suosio.

Kuluttajat ottavat yhä isompia ja pidempiaikaisia lainoja, joilla maksetaan vanhoja isokorkoisia vippejä pois. Näiden etuna on, että lainojen hallinta on selkeämpää kun asiakas maksaa lyhennystä vain yhteen suuntaan.

Niihinkin on syytä suhtautua varauksella. Lainoja vertailtaessa korko ei ole tärkein luku vaan lainankokonaiskustannus.

– Korko on kyllä näissä pienempi, mutta vastineeksi aika tuo voittoa luotottajalle vähintäänkin yhtä paljon kuin korkealla korolla lyhyen aikaa, Pantzar neuvoo.

Eräälläkin Takuusäätiön asiakkaalla oli reilun kymppitonnin edestä pieniä luottoja, joita oli järjestelty yhdeksi lainaksi.

Vanhoja lainoja olisi voinut maksaa yksi kerrallaan pois niin nopeasti kuin pystyy, mutta nyt hänellä oli 15 vuotta maksuaikaa.

– Se on valtavan pitkä aika maksaa joka kuukausi näinkin pientä lainaa. Kuukausierän aleneminen saattaa tuntua merkittävältä helpotukselta, mutta tuottoa kerääntyy hyvinkin pienellä korolla merkittävästi.

Näitä yhdistelmäluottoja markkinoidaan helposti hyvänä kuluttajuutena, kuten sähkösopimuksen tai asuntolainan kilpailuttaminen.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?