Nyt povataan kautta linjan kovaa talouskasvua – "Tämän hetken huuman perusteella ei voi sanoa vielä mitään” - Taloussanomat - Ilta-Sanomat

Nyt povataan kautta linjan kovaa talouskasvua – "Tämän hetken huuman perusteella ei voi sanoa vielä mitään”

Talouskasvu jatkuu ennusteiden mukaan ripeänä, mutta kasvun odotetaan tasaantuvan pidemmällä aikavälillä. Ensi vuodeksi povattujen kasvulukujen pitäisi jatkua vuosikymmenen, jotta se riittäisi kohentamaan työllisyyttä ja tuottavuutta, työelämäprofessori Vesa Vihriälä sanoo. Etlan Aki Kangasharju pitää kasvulukuja hetken huumana.

Syksyn kasvuennusteilla on sama suunta: ylöspäin.

17.9. 12:07

Koronaepidemian hellittäminen on merkinnyt sitä, että talouden kasvuennusteet ovat Suomessa melko valoisia. Tärkeimmät vientialat metsä- ja metalliteollisuus ovat nyt hyvässä vedossa.

Monet pankit ja ennustelaitokset ovat jo julkistaneet syksyn arvionsa kuluvan ja ensi vuoden talouskasvusta. Ne näyttävät myönteisiltä.

Torstaina Suomen Pankki nosti kuluvan vuoden kasvuarvionsa 3,5 prosenttiin ja kertoi talouskasvun olleen ennakoitua nopeampaa. Palkansaajien tutkimuslaitoksen tuore ennuste oli hieman maltillisempi eli 3,0 prosenttia.

Joukkoon liittyy parin viikon päästä myös valtiovarainministeriö, jonka budjettikirjan pohjana oleva talousennuste julkistetaan 27. syyskuuta. Ministeriön tuorein kasvuennuste kuluvalle vuodelle on varsin maltillinen eli 2,6 prosenttia.

Budjettiehdotuksesta ilmeni jo, että hallitus luottaa talouskasvun jatkuvan, vaikka samaan aikaan otetaan lisävelkaa ja elvytystoimet jatkuvat.

Optimismi näkyy hallituksen luottamuksena työllisyystavoitteen saavuttamiseen ja investointien liikkeellelähtöön. Kevään kehysriihessä linjatut, julkista taloutta yhteensä 110 miljoonan euron edestä tukevat työllisyystoimet päätetään vasta helmikuussa.

Mutta onko nopeakaan kasvu riittävää, jotta hallituksen tavoitteet talouden tasapainottumisesta täyttyvät? Budjettiesityksen mukaan nykyinen talouskasvu ei poista velkaantumispaineita.

Pankeista Danske Bank ennakoi keskiviikkona Suomen talouskasvuksi tänä vuonna 3,3 prosenttia, mistä tahti hidastuu ensi vuonna kolmen prosentin tuntumaan. Toinen pankki Nordea arvioi kuluvan vuoden talouskasvuksi 3,5 prosenttia ja ensi vuoden 3,0 prosenttia.

Pellervon taloustutkimus antoi tiistaina varsin optimistisen ennusteen, jonka mukaan bruttokansantuote kasvaa tänä vuonna 3,7 prosenttia ja ensi vuonna 4,0 prosenttia.

Pitkän linjan ekonomisti ja työelämäprofessori Vesa Vihriälä korostaa, että pidemmällä aikavälillä talouskasvu näyttää väistämättä jäävän maltillisemmaksi.

Vesa Vihriälä arvioi kasvun väistämättä hidastuvan.

Tähän vaikuttavat rakenteelliset tekijät, kuten työvoiman saatavuus ja tuottavuuden ainakin toistaiseksi vaisu kehitys.

– Jos kolmen prosentin kasvussa pysyttäisiin vuosikymmenen ajan, niin se olisi hyvinkin riittävä taso. Näin reippaassa kasvussa työllisyys kohenisi ja työllisyysaste nousisi ja väistämättä myös tuottavuus, Vihriälä sanoo.

– Pidä tätä tasoa kuitenkin epärealistisena nykyisillä talouden rakenteilla. Jo 2,0-2,5 prosentin keskimääräinen taso vaatisi merkittävästi erilaisia työvoiman tarjontaa ja tuottavuutta vahvistavia toimenpiteitä, kuten työperäistä maahanmuuttoa.

Hän korostaa, että useimmissa ennusteissa arvioidaan, että kasvuvauhti pidemmällä tähtäimellä hidastuu. Se voi olla 1,0–1,5 prosentin tienoilla ilman merkittäviä työvoiman tarjontaan tai tuottavuuteen kohdistuvia toimia.

– Olemme jo nyt aika lähellä työvoiman maksimaalista käyttöastetta.

Työvoiman saatavuus tulee Vihriälän arvion mukaan rajoittamaan talouskasvua jo ensi vuoden jälkeen.

– On avoin kysymys, kuinka paljon tuottavuuden kehitys pystyy tätä kompensoimaan, vaikka tuottavuutta yritetään parantaa kehittämällä ja rationalisoimalla työvoiman käyttöä.

Tuottavuuden kehitystä ovat jarruttaneet suhteellisen matalina pysyneet tutkimus- ja tuotekehitysmenot sekä investoinnit. Näitä pitäisi Vihriälän mukaan lisätä. Tämä olisi välttämätöntä myös julkisen talouden tasapainottamisen kannalta.

Etlan Aki Kangasharju perää työmarkkinauudistuksia.

Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etla julkistaa kasvuennusteensa ensi maanantaina. Toimitusjohtaja Aki Kangasharju lupaa, että kuluvan vuoden ennuste nousee nykyisestä 3,0 prosentista.

Hänen mukaansa ripeäkään kasvu ei kuitenkaan poista tarvetta rakenneuudistuksiin.

– Tämän hetken huuman perusteella ei voida sanoa vielä mitään pidemmän aikavälin kasvusta, jota varten tarvitaan rakenteellisia uudistuksia, Kangasharju sanoo.

Hänen mukaansa sopii toivoa, että kasvunäkymien epävarmuus ymmärretään myös syksyn työmarkkinakierroksella, jotta kuluvan vuoden kovaa kasvua ei ulosmitata palkkaneuvotteluissa.

– Jo keväällä päivittämämme kilpailukykyindeksi viittasi tulevina vuosina heikkenevän kehityksen suuntaan. Jos palkkoja päädytään kovasti nostamaan, heikkenee se vielä voimakkaammin, mikä nopeuttaisi talouskasvun pysähtymistä tulevina vuosina, Kangasharju sanoo.

Palkannostovaraa toisi hänen mukaansa vasta työn tuottavuuden paraneminen. Tähän tarvittaisiin kaivattuja uudistuksia työmarkkinoilla.

– Yksi uudistus ei auta enää kovin paljon, vaan niitä pitäisi pystyä tekemään liuta peräkkäin. Näkymä on aika lohduton, kun yhdenkin uudistuksen tekeminen tuntuu vaikealta.

Työllisyyden kehitys näyttää nyt myönteiseltä, mutta Kangasharju korostaa, että osa-aikaisen työn määrä on lisääntynyt.

– Muun muassa koronan testaukseen ja jäljitykseen on palkattu ihmisiä. Myös ravintolat ovat palkanneet osa-aikaisia ravintolarajoitusten johdosta. Nuppiluku on kasvanut, mutta työtuntien määrä kansantaloudessa ei ole kasvanut läheskään yhtä paljon.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?