Kommentti: Miksi pääjohtaja Rehn valittaa valtion velasta? Hänen pitäisi tietää, kuinka viime kriisissä kävi - Taloussanomat - Ilta-Sanomat

Kommentti: Miksi pääjohtaja Rehn valittaa valtion velasta? Hänen pitäisi tietää, kuinka viime kriisissä kävi

Valtion velkaantumisesta on turha valittaa – se on pieni hinta koronakriisin taltuttamisesta. Viime kriisi paheni, kun velkaa yritettiin väkisin välttää, kirjoittaa erikoistoimittaja Jan Hurri.

12.9. 7:00

Hallituksen budjettiriihen jumittuminen ilmasto- ja päästökiistoihin säästi meidät sivustaseuraajat ehkä vielä sakeammalta velkavalitukselta kuin nyt kuultiin.

Mutta ei velkavalitus silti kokonaan jäänyt kuulematta. Siitä piti huolen opposition ja elinkeinoelämän lisäksi esimerkiksi Suomen Pankin pääjohtaja Olli Rehn.

Pääjohtajan erikoislaatuinen velkavalitus kuultiin, kun hän evästi hallitusta budjettiriihen aluksi esitelmällä talouden tilasta ja tulevaisuuden näkymistä. Julkinen painos hallituksen kuulemista neuvoista löytyy Suomen Pankin verkkosivuilta.

Ainakin alustuksen verkkopainoksen perusteella jää epäselväksi, mitä hyötyä esityksen kuulemisesta oli valtion ensi vuoden tulojen ja menojen mutkikasta kokonaisuutta sommittelevalle hallitukselle – tai sen puoleen kenellekään muullekaan.

Toki pääjohtaja käsitteli alustuksessaan useita ajankohtaisia ja tärkeitä talouden ja yhteiskunnan aiheita, mutta hän sai niistä silti aikaan epäjohdonmukaisen ja epämääräisen kokonaisuuden.

Karkeasti kolmeen "jaksoon" jakamalla alustuksen alku- ja loppuosia voinee pitää jokseenkin perusteltuina ja järkevinä.

Esityksensä aluksi pääjohtaja kehui talous- ja rahapolitiikan yhdessä aikaan saamia suotuisia saavutuksia, kuten terveys- ja talouskriisin taltuttaminen. Kehuihin on helppo yhtyä.

Esityksen lopuksi hallitus kuuli pitkän listan toiveita, joita toteen panemalla olisi tarpeen kohentaa talouden kasvuvoimaa ja -näkymiä. Eritoten koulutukseen ja tutkimukseen ja tuotekehitykseen pitäisi pääjohtajan mukaan panna lisää paukkuja. Tästäkin on helpompi olla samaa kuin eri mieltä.

Mutta koko esityksen pitäminen johdonmukaisena olisi edellyttänyt esityksen keskiosan kirjoittamista uuteen uskoon tai sen jättämistä kokonaan esittämättä.

Keskuspankki rahoittanut koko kriisivelan

Pääjohtaja Rehn koki tarpeelliseksi kiinnittää valittelevaa ja varoittelevaa huomiota valtion velkaantumiseen – kuin valtion velkaantuminen olisi itsessäänkin koronakriisin keskeisiä ongelmia eikä kriisin taltuttamista helpottanut ratkaisu.

Vain hiukkasen pelkistäen voi päätyä vaikutelmaan, että pääjohtaja kehuu valtion kriisiaikaisia tuki- ja elvytystoimia – mutta heti perään moittii näistä toimista valtiolle väistämättä kertynyttä velkaa. Kuin yksi olisi ollut mahdollinen ilman toista.

Samoin pääjohtaja vaikuttaa ideoivan valtiolle uusiakin tehtäviä esimerkiksi koulutukseen ja tutkimukseen – kuin näitä olisi mahdollista panna toteen ilmaiseksi tai ainakin velkaantumatta.

Erityisen epäjohdonmukaiseksi esityksen velkavalituksen teki se, että samaan hengenvetoon pääjohtaja kehui edustamansa keskuspankin rahoittaneen Suomen julkista taloutta suuremmilla rahasummilla kuin uutta velkarahoitusta on koronakriisin mittaan edes tarvittu.

Ainakin sivullisen on mahdoton saada selkoa, mikä tällaisten ristiriitaisten viestien tarkoitus oli.

Maan hallitusta evästettäessä talouspolitiikan tärkeimmissä päätöksissä olisi ehkä hyödyllistä pyrkiä jonkinlaiseen johdonmukaisuuteen ainakin keskeisissä kysymyksissä.

Joka kiittelee vuosikymmeniin ankarimman terveys- ja talouskriisin taltuttamisesta, jättäköön tästä välttämättä kertyvän valtion velan moittimatta.

Kansanomaisen velkavalituksen sijaan keskuspankin pääjohtajan soisi mieluummin avittavan yleisönkin ymmärrystä siitä, kuinka paljon kalliimmaksi ja karmeammaksi koronakriisi olisi kärjistynyt ilman julkisen talouden iskunvaimennusta – ja ilman julkisen talouden iskunvaimennuksen mahdollistanutta velkaantumista.

Eurokriisissä velkakammo kävi kalliiksi

Koronakriisin hinta kansalaisille, yrityksille, koko kansantaloudelle – ja väistämättä julkisellekin taloudelle – olisi taatusti ollut paljon nyt kertynyttä valtion velkaa raskaampi, jos hallitus olisi sortunut samoihin virheisiin kuin viime vuosikymmenen hallitukset tekivät eurokriisin aikaan.

Tuolloin talouspolitiikan viritystä kiristettiin kesken kriisin, jotta julkinen talous ei velkaantuisi liikaa ja jotta Suomikin ei suistuisi "Kreikan tielle".

Julkista talousvyötä kiristettiin katajaiseen kansaan uppoavan "vastuullisen" talouspolitiikan nimissä eli jonkinlaisen masokistisen moraalipopulismin hengessä.

Tosin viime kriisin virheitä ei tehty pelkästään Suomen hallitusten omasta aloitteesta. Talousvyötä kiristettiin myös EU-komission komennoilla, joita eurokriisin aikaan jakeli muuan talousasioista vastannut komissaari Olli Rehn.

Seuraukset olivat joka tapauksessa lohduttomia, sillä valtion velkaantumista yritettiin vältellä itsetuhoisilla keinoilla, joiden takia velkaa kertyi sitäkin runsaammin.

Talousvyön kiristäminen kesken kriisin heikensi kansantaloutta enemmän kuin se vähensi julkisen talouden alijäämää tai valtion velkaantumista.

Niinpä kansantalous taantui enemmän ja pidemmän aikaa kuin olisi ilman vyönkiristyksiä käynyt – ja siksi myös valtio ja muukin julkinen talous velkaantuivat turhaan ja raskaammin kuin olisi ilman vyönkiristyksiä käynyt.

EKP tokeni kiristysharhasta viime tipassa

EU-komissio oli koko eurokriisin ajan ja alueen keskuspankki EKP:kin kriisin alkuvuodet sellaisen omituisen harhan vallassa, että kesken kriisin toteen pannut riuskat vyönkiristykset muka vahvistavat ja piristävät taloutta, ja että juuri vyötä kiristämällä on mahdollista välttää julkinen velkaantuminen.

Eurokin oli siinä kokeilussa hilkulla hajota, mutta pelastui viime tipassa sen jälkeen, kun EKP tokeni vyönkiristysharhasta ja aloitti kaikkien aikojen rahaelvytyksen.

Euron lisäksi EKP:n onnistui pelastaa euroalueen pankkijärjestelmä. Mutta se ei auttanut reaalitaloutta, kun komissio ja "vastuulliset" hallitukset pitivät jääräpäisesti kiinni vyönkiristysvaatimuksistaan.

Reaalitalouden anemia jatkuikin niin, että esimerkiksi Suomi menetti kokonaisen vuosikymmenen kasvun – eikä ehtinyt kunnolla toipua entiselleen ennen kuin koronakriisi iski viime vuonna.

Koronakriisissä kaikki on ollut toisin, sillä nyt myös komissio ja "vastuullisetkin" hallitukset Saksaa ja Suomea myöten ovat olleet "samalla puolella" alueen keskuspankkien kanssa.

Valtiot ja keskuspankit ovat paitsi pyrkineet yhteiseen päämäärään – lievittämään koronakriisin taloushaittoja – myös tukeneet toinen toistensa toimia.

Ratkaiseva ero eurokriisiin verrattuna on ollut se, että eurokriisin aikaan EKP:n silloinkin mittava rahaelvytys jäi pyörimään finanssitalouteen, mutta nyt valtioiden julkinen talous on toiminut tehokkaana väylänä vielä mittavamman rahaelvytyksen ohjaamiseksi myös reaalitalouteen.

Tämänkertaiset kriisitoimet ovat onnistuneet ratkaisevasti viime kriisiä paremmin valtioiden ja muun julkisen talouden alijäämien – ja velkaantumisen – ansiosta eikä niistä huolimatta.

Jos valtiot olisivat taas pitäneet talouspolitiikan vyötä tiukalla ja jarruja pohjassa, olisi rahapolitiikkakin ollut yhtä tehotonta kuin viime kriisissä.

Nyt EKP ja komissio eivät valita velasta

Julkisen talouden – ja kriisitoimista välttämättä syntyvien alijäämien – merkitys kriisitoimien onnistumiselle käy vaikeuksitta selväksi EKP:n EU-komission kuvauksista.

EKP selostaa esimerkiksi heinäkuun talouskatsauksessaan varsin selkeällä ja perusteellisella tavalla, miksi julkisen talouden kriisitoimet ovat olleet hyödyllisiä ja miksi niitä on tarpeen jatkaa – alijäämistä ja velkaantumisesta huolimatta.

Komissio kuvaa samat asiat suurin piirtein samaan tapaan esimerkiksi viimeksi keväällä päivittämässään jäsenmaiden velkakestävyysraportissa.

Noidenkin raporttien perusteella EKP ja EU-komissio ovat jo päässeet eroon viime kriisin vyönkiristysharhoistaan ja oivaltaneet, että ilman kriisitoimia talous olisi kärsinyt ja julkistakin velkaa olisi kertynyt vielä raskaammin kuin nyt on käynyt.

Ne toki toteavat julkista velkaa kertyneen runsaasti ja kertyvän vielä lisääkin, mutta kummallisen velkavalituksen sijaan ne selostavat, miksi julkisen talouden toimet ovat velasta huolimatta järkevä ja muita vaihtoehtoja edullisempi tapa avittaa taloutta irti kriisistä ja uuteen kasvuun.

Ainakin EKP ja komissio malttavat tällä kertaa olla aloittamatta velkavalitustaan ennen kuin kriisi on kunnolla ja varmasti talttunut.

Ehkä ei olisi pahitteeksi, jos myös Suomen Pankin pääjohtaja päivittäisi puheenvuorojensa viestit tälle vuosikymmenelle ja jättäisi velkavalitukset tuonnemmaksi.

Tai ainakin virittäisi viestinsä johdonmukaiseen kuosiin.

Toki valtion velkaa voi periaatteen vuoksi paheksuakin, jos se tuntuu oikeamieliseltä. Mutta siinä tapauksessa olisi kyettävä myös perustelemaan, miksi ja minkälaisin seurauksin valtion olisi sittenkin ollut parempi jättää terveys- ja talouskriisi torjumatta.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?