Nyt puhuvat työttömät: ”Ei soittoa, ei sähköpostia, siinä teille työvoimapulaa”

Työttömät kertovat kymmenen syytä, miksi he eivät työllisty, vaikka avoimia työpaikkoja on paljon.

Työpaikan ovi ei välttämättä aukea, vaikka työnhakijalla olisi hyvä koulutus ja paljon työkokemusta. TE-palveluihin moni työtön on pettynyt.

8.9.2021 19:12

Taloussanomat kertoi äskettäin, miltä suomalainen työttömyys näyttää ja pyysi samalla yhteydenottoja työttömiltä ja heidän näkemyksiään tilanteesta. Heidän vastauksensa paljastavat, että paitsi työelämässä ja järjestelmissä myös asenteissa on paljon parantamisen varaa.

Moni kertoo kunnioituksen puutteesta ja siitä, että hakemuksiin ei vastata. Työttömyydestä tehdään helposti työttömän ”vika”, mikä kiusaa työttömiä.

Koska kokemukset ovat luottamuksellisia, kirjoittajat kertovat tilanteestaan nimimerkillä, eivät oikeilla nimillään.

1) Työnantajat hakevat täsmähenkilöä

Nelikymppinen Jaakko kertoo, että pitkäaikaistyöttömyys uhkaa, vaikka hän hakee jatkuvasti töitä. Jaakolla on ammattikoulutus muutamalta eri alalta, alempi korkeakoulututkinto ja melkein valmis ylempi korkeakoulututkinto. Hänellä on kielitaitoa ja kokemusta kansainvälisistä tehtävistä.

Moni vastaaja kertoo, että työttömyydestä tehdään helposti työttömän ”vika”.

– Yleisimmät syyt kelpaamattomuuteen ovat olleet koulutuksen liiallisuus tai koulutuksen puute. Yleensä toiveet ovat sen verran spesiaalit, ettei sellaista (koulutusta) ole mahdollista saada kuin muutamassa työpaikassa.

Itsekin aikanaan paljon rekrytoinut Teppo puolestaan kertoo, että haettavia ihmisiä ei usein ole olemassakaan.

– Siis etsitään yksisarvista. Taruolentoa.

2) Yritykset ”keplottelevat”

Palkkatoiveistaan tinkinyt Jaakko arvioi, että monet yritykset eivät halua sitouttaa eivätkä kouluttaa henkilöstöä.

– Useimmat haluavat työntekijän ainoastaan koeajaksi ja keplottelevat hänen kanssaan, hän kirjoittaa.

”Minäkin olen nyt tilastoja vääristämässä.”

Työvoiman tuonti ei Jaakosta muuttaisi tilannetta. Hän huomauttaa, että esimerkiksi rakennusala hakee koko ajan yhä halvempia työntekijöitä eri maista. Kyse ei ole ammattitaidosta, vaan hinnasta ja siitä, että keplotellaan verotuksen ja muiden etuuksien kanssa.

– Laadusta ja kokemuksesta ei välitetä, vaan sopiva on halpa, yli 20 vuotta It-alan tehtäviä tehnyt Teppo lisää.

3) Työnantajat eivät uskalla kokeilla

Arto on sekä hakenut töitä että rekrytoinut työntekijöitä. Hän toivoo työnantajilta rohkeutta palkata etenkin nuoria, joilla ei ole kokemusta.

– Jos työnantajat uskaltaisivat ottaa nuoria edes kokeeksi, löytyisi varmasti raudankovia työntekijöitä, hän sanoo.

Martta valmistui viime vuoden lopulla laborantiksi ja on sen jälkeen ollut työttömänä, vaikka on hakenut melkein kaikkia alan vapaita paikkoja. Kokemuksen puute estänyt työn saannin.

– Työnantajan pitäisi olla valmis hieman edes perehdyttämään ja työllistämään vastavalmistuneitakin, hän miettii.

Laborantiksi valmistunut vastaaja kertoo, ettei ole saanut töitä, koska kokemusta ei ole.

4) Vuokrafirmasta saa ehkä väliaikaisen työn

Vuokratyönantajat eivät innosta vastaajia. Anita kertoo, että suurin osa työnantajista hakee väkeä vuokrafirmojen kautta, mutta työ saaminen on niiden välityksellä vaikeaa.

– Suurin osa vuokrafirmoista uusii työnhaun, kun hakuaika on päättynyt. Esimerkiksi Baronalle olen laittanut monta hakemusta, kertaakaan sieltä ei ole soitettu tai laitettu viestiä, hän kertoo.

Anita on havainnut myös palkkakikkailua.

– Jos firmassa on oikeasti vaikka AKT:n työehtosopimus, vuokrafirmoilla on eri alan sopimus eli paljon pienempi palkka kuin itse työnantajayrityksellä. Ketäköhän motivoi, jos kaveri tienaa samalla kokemuksella 17 euroa ja vuokrafirmalainen 12 euroa tunnissa?

5) Ikärasismi elää

48-vuotias Anita ja yli 50-vuotiaat Juuso, Teppo ja Kristina ovat törmänneet ikärasismiin. Etenkin vuokratyönantajat syyllistyvät heidän mukaansa siihen.

– Hain tarjoilijaksi useaan ravintolaan Helsingin alueella. Minua ei noteerattu mitenkään, vaikka minulla on koulutus ja työkokemusta. Ei soittoa, ei sähköpostia. Siinä teille työvoimapulaa, kirjoittaa 55-vuotias Kristina.

”Ei soittoa, ei sähköpostia”

Marjatalla on työkokemusta ja molemmat kotimaiset kielet hallussa. Hän ei ole päässyt edes kauppaan keräilijäksi.

– Olen harmaapäinen 60-vuotias. Kuka palkkaa tämän ikäistä?

Myös sairaudet, vammat ja monen lapsen äitiys voivat kirjoittajien mukaan haitata työn saamista.

6) Pienellä palkalla ei kannata mennä töihin

Saria ”ottaa pattiin” työttömyyden paisuttelu. Hänen mukaansa avointen työpaikkojen suuri määrä kertoo siitä, että pienellä palkalla ei kannata lähteä töihin, kun elintaso ei juuri muutu.

– Moni saa asumistukea ja työttömien alennuksia ja saa viettää rentoa stressitöntä kivutonta elämää, hän jatkaa.

Monet – varsinkin miehet – tekevät Sarin mukaan hyvällä palkalla urakkahommia ja huilaavat sitten ansiosidonnaisella. Hän kirjoittaa, että myös hoitoalalla tehdään näin.

7) Työelämä on raskasta

Vaatimusten kohtuuttomuus nousee esiin vastauksista. Sari ymmärtää niitä, jotka käyttävät järjestelmää hyväkseen. Kolmen lapsen äitinä hän on opiskellut, hoitanut maatilaa ja uuvuttanut itsensä pätkätöillä. Sarin mielestä tärkeintä olisi työn jakaminen.

– Lapseni jatkavat samaa rataa kuin minä. Heillä on vielä työintoa, mutta saa nähdä, miten käy, kun ruuhkavuodet alkavat, hän pohtii.

Kalle kirjoittaa, että työntekijöistä imetään kaikki mehut ja yhdellä ihmisellä teetetään monen työt.

– Sote-alalla järjetön työtahti, huono johtaminen ja silpputyö eivät ketään houkuttele, Teemu arvioi.

”Silpputyö ei ketään houkuttele.”

8) Työkyvyttömät joutuvat työnhakijoiksi

Moni kirjataan Sarin mukaan työttömäksi ja elää ansiosidonnaisen työttömyysturvan varassa, vaikka kuuluisi sairaseläkkeelle, hoito- tai opintovapaalle.

– Minäkin olen nyt tilastoja vääristämässä.

Ritva kertoo olevansa yksi työnhakijoista, joilta on työkyky mennyt, mutta jotka joutuvat ilmoittautumaan työnhakijaksi saadakseen edes jostain rahaa.

9) Työvoimaviranomaisilta ei saa apua

Lukijat kritisoivat viranomaisten toimintaa. Kalle puhuu TE-keskushelvetistä. Eija ei ole saanut apua eikä työllistynyt, vaikka hänellä on kaksi ammattia.

Ella lomautettiin ravintolatyöstään koronapandemian vuoksi. Hän alkoi hakea kaupan alan töitä. TE-toimistosta ei ole tarjottu mitään.

”Viestissä luki, että henkilö, joka hoitaa asioitani, on pian yhteydessä ja tilanteeni kartoitetaan. Kukaan ei ole ollut missään yhteydessä mistään suunnasta.”

– Keväällä ilmoitettiin, että kuulun johonkin kuntakokeiluun ja asiakkuuteni on siirretty Helsingin kaupungille. Viestissä luki, että henkilö, joka hoitaa asioitani, on pian yhteydessä ja tilanteeni kartoitetaan. Kukaan ei ole ollut missään yhteydessä mistään suunnasta, Ella kertoo.

10) Yrittäminen on vaikeaa

Kallea yrittäminen kiinnostaisi, mutta siitä on hänen mielestään tehty byrokratialla vähintäänkin vaikeaa.

Myös Juuso toivoo, että työttömien mahdollisuuksia siirtyä yrittäjiksi selvitettäisiin ja yrittäjyyden esteitä purettaisiin.

Suomessa oli heinäkuun lopussa liki 323 000 työtöntä työnhakijaa, kun mukaan lasketaan kokoaikaisesti lomautetut. Avoimia työpaikkoja oli työ- ja elinkeinoministeriön työnvälitystilaston mukaan samaan aikaan 72 000.

Oikotie-hakupalvelun mukaan työnhakijoita on kuitenkin harvinaisen vähän, ja työvoimapula näyttää leviävän useammille aloille. Kyse on niin sanotusta kohtaanto-ongelmasta, jossa työnantajan ja työnhakijan toiveet ja odotukset eivät kohtaa.

Suuri ongelma ovat pitkään eli yli vuoden työttömänä olleet. Tällaisia pitkäaikaistyöttömiä oli heinäkuun lopussa jo yli kolmannes työttömistä työnhakijoista. Määrä on paisunut koronapandemian aikana.

Lue lisää: Tällaisia ovat Suomen työttömät – yksi käyrä näyttää hälytysmerkkiä työmarkkinoilta

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?