Lämpöpumpun hankkijaa voi odottaa ikävä ongelma - Taloussanomat - Ilta-Sanomat

Tämä virhe voi aiheuttaa lämpöpumpun hankkijalle ikävän ongelman

Ilma-vesilämpöpumppu on suosittu vaihtoehto, kun pohditaan öljylämmityksen korvaamista. Valtiovallan tuki on lisännyt kysyntää.

Moni vaihtaa vanhan öljykattilansa ilma-vesilämpöpumppuun valtiovallan avustuksen vauhdittamana.

2.9. 19:30

Monet kiinteistönomistajat hankkivat ilma-vesilämpöpumpun toiveissaan säästöjä talven lämmityskustannuksiin.

Siirtymistä on vauhdittanut valtiovallan kotitalouksille lupaama avustus öljylämmityksestä luovuttaessa. Se on näkynyt etenkin ilma-vesilämpöpumppujen kasvaneessa kysynnässä.

Ilma-vesilämpöpumppu poikkeaa suositummasta ilmalämpöpumpusta siinä, että se siirtää ulkoilmasta saadun lämpöenergian talon vesikiertoiseen lämmitysjärjestelmään eikä suoraan huoneilmaan. Samalla lämpiää talon käyttövesi.

Kovilla pakkasilla pumpun teho ei kuitenkaan riitä syöttämään vesikiertoiseen patterijärjestelmään tarpeeksi kuumaa vettä, jolloin tueksi tarvitaan varajärjestelmänä lisälämmitystä. Yleensä siitä huolehtii sähkövastus.

Tästä voi aiheutua ongelmia, mikäli mitoitusta ei ole tehty oikein tai asennusta asianmukaisesti. Asiasta kertoi ensin Kauppalehti.

Asian on nostanut esiin muun muassa LVI-Tekniset urakoitsijat. Sen mukaan suurin yhteinen tekijä ongelmissa on liittynyt laitteiston mitoitukseen, kun laitteistot eivät ole aina tuottaneet järjestelmän toiminnan kannalta riittävän korkeaa menoveden lämpötilaa.

Näin todetaan järjestön keväällä antamassa lausunnossa, joka koskee valtioneuvoston asetusta öljylämmityksen luopumisavustuksesta.

Ongelma on tiedossa hyvin myös Lämmitysenergia Yhdistyksessä, joka on lämmityslaiteasennuksia tekevien liikkeiden urakoitsijajärjestö. Mukana on myös laitevalmistajia.

Öljylämmityksen puolesta puhunut yhdistys on jarrutellut liiallista kiirettä öljylämmityksestä luopumisessa.

Toiminnanjohtaja Arto Hannulan mukaan ilma-vesilämpöpumpun ominaisuuksista ei välttämättä tiedetä tarpeeksi. Tavoitellut kustannussäästöt voivat jäädä tavoiteltua pienemmiksi.

– Pientalossa tarve on esimerkiksi kymmenen kilowattia ja sinne asennetaan kymmenen kilowatin ilma-vesilämpöpumppu. EU-direktiivin mukaisesti mitoitettu antoteho on seitsemän asteen ulkolämpötilassa ja 35 asteen menoveden lämpötilalle, Hannula sanoo.

– Kun ilma kylmenee, antoteho laskee lineaarisesti alaspäin. Kun ulkolämpötila on 15 pakkasastetta, voi todellinen antoteho olla vain viisi kilowattia eli puolet talon tarpeesta.

Kun lämpötila laskee tarpeeksi kovalle pakkaselle, ulkoyksikkö lakkaa toimimasta, joskin parhaat uudet pumput pystyvät toimimaan kovissakin miinuslukemissa.

Paukkupakkasia varten pumpuissa on sähkövastus, mutta Hannulan mukaan avoimeksi jää, saadaanko sähkötehoa tukemaan aina riittävästi myös käyttöveden lämmitystä.

– Talossa voi olla kuudentoista taikka kahdenkymmenenviiden ampeerin liittymä. Tämä tarkoittaa sitä, että jos sähkötehosta kymmenen kilowattia menee lämmitykseen, muuhun ei jää juuri mitään.

Yksi vaihtoehto on jättää vanha lämmitysjärjestelmä vanhan rinnalle, jolloin se voidaan ottaa tarvittaessa käyttöön.

Suomen Lämpöpumppuyhdistys Sulpun toiminnanjohtajan Jussi Hirvosen mukaan on kuitenkin harvinaista, että käyttöveden vaatimaa sähkönkulutusta ei oteta asennuksissa huomioon.

– Pumppu pystyy ottamaan vain tietyn määrän energiaa vuositasolla ulkoilmasta ja joissakin tilanteissa joudutaan tukemaan käyttöveden lämmitystä ja lämmittämistä sähköllä. Pumput käyttävät sähköä tuekseen, kun ilmasta ei saada tarpeeksi energiaa. Tämä kuuluu pumpun luonteeseen, Hirvonen sanoo.

– Oikein asennettu pumppu huolehtii täysin siitä, että käyttövedessä ja pattereissa on oikea lämpötila.

Hänen mukaansa Sulpuun ei ole tullut yhteydenottoja sen vuoksi, että pumppu olisi väärin mitoitettu ja sähkönkulutus olisi yllättänyt.

– Ihmiset eivät sitä välttämättä heti huomaakaan. Pitää kulua useampi vuosi, ennen kuin näkee mikä todellinen energiankulutus on. Pumpun sähkönkulutuksen arvioiminen suoraan sähkölaskusta voi olla myös ongelmallista.

Ilma-vesilämpöpumppujen asentaminen jatkunee ensi vuonna vilkkaana valtiovallan tuella.

– Avustus on laittanut ison rullan pyörimään ja toisaalta myös pumppujen tarjonta on kasvanut, Hirvonen sanoo.

Tukea öljylämmityksestä luopumiseen voi nykyisin saada useampaakin kautta, jotka eivät kuitenkaan ole päällekkäisiä.

Ely-keskuksen kanavoimaa avustusta annetaan 4 000 euroa, kun öljylämmityksestä siirrytään kaukolämpöön, maalämpöpumppuun tai ilma-vesilämpöpumppuun, ja 2 500 euroa, kun siirrytään muihin lämmitysjärjestelmiin.

Toinen kanava on kotitalousvähennys. Budjettiesityksen mukaan öljylämmityksestä luopumiseksi kotitalousvähennyksen enimmäismäärää korotetaan ensi vuonna 2 250 eurosta 3 500 euroon ja korvausprosenttia 40:stä 60:een. Muutos on väliaikainen ja se päättyisi vuonna 2027.

Kolmas kanava on hakea Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus Aran energia-avustusta, jonka suuruus on 4 000–6 000 euroa.

Hallitusohjelmassa on esitetty, että pientalojen öljylämmityksessä luovutaan asteittain 2030-luvun alkuun mennessä. Suomessa on edelleen reilut satatuhatta omakotitaloa, jotka lämpiävät öljyllä.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?