Suomessa työssäkäyvien ja eläkeläisten välinen suhde on kehittymässä väärään suuntaan. Kasvavat eläkemaksut eivät ole ratkaisu ongelmaan.
Näin esitetään konsultti Jussi Pyykkösen ja tutkija Topias Pyykkösen analyysissa Uusi sukupolvisopimus, jonka Elinkeinoelämän valtuuskunta Eva on julkistanut analyysisarjassaan.
– Olemme tilanteessa, jossa hyvinvointivaltiota haastaa kaksi isoa kysymystä. Toisaalta työllisten osuus väestöstä uhkaa pienentyä ja toisaalta meidän eläke- ja hoivamenomme tulevat kasvamaan tulevaisuudessa voimakkaasti, Jussi Pyykkönen sanoi Evan tiedotustilaisuudessa.
Tämän takia tarvitaan eläkejärjestelmän remonttia. Eläkeikä pitää sitoa taloudelliseen huoltosuhteeseen. Tämä tarkoittaa työllisten ja ei-työllisten suhteen huomioon ottamista.
– Tällä hetkellä suhdeluku on noin 43 prosenttia, mutta se on ollut aikaisemmin tasapainoisempi.
Pyykkösen mukaan eläköityminen uhkaa jatkossa julkisen talouden tasapainoa. Eläkeläisten määrä on kasvanut roimasti verrattuna työikäiseen väestöön. Tilanne uhkaa kehittyä niin, että yhtä työllistä vastaa jatkossa yksi eläkeläinen.
Pyykkösen mukaan eläkeläisten kasvavasta joukosta löytyy runsaasti toimintakykyisiä ihmisiä, joita voisi kuvailla lähinnä myöhäiskeski-ikäisiksi. Tämän takia tarvitaan eläkeläisten työllistämismahdollisuuksia.
Tehtyjen eläkeuudistusten myötä ihmiset jäävät kuitenkin nykyisin eläkkeelle keskimäärin jo ennen alinta eläkeikää.
Hallitus on linjannut eläkeputken poistosta viime vuonna, mutta jätti varhaiselle eläköitymiselle edelleen useita mahdollisuuksia. Näistä ”eläkeputkiston rippeistä” pitää hankkiutua eroon, Pyykkönen sanoo.
– Työuran loppupuolella on sellaista lainsäädäntöä, joka ehkä väärällä tavalla kannustaa siihen, että jäädään liian aikaisin pois työmarkkinoilta.
Samalla eläkeläisiä pitäisi houkutella töihin erilaisten välityspalveluiden avulla ja yrityksiä puolestaan kannustaa ottamaan eläkeläisiä lyhyempien työkeikkojen tekijöiksi. Miten tämä tapahtuisi, jäi vielä avoimeksi.
– Eläkeläisten työllisyys on kasvanut, he tekevät enemmän töitä, mutta julkisen talouden näkökulmasta työnteko on verrattain pientä, Pyykkönen sanoi.
Ikääntyneiden osuus koko työvoimasta on ollut viime vuosina kasvussa, mutta tämä ei Pyykkösen mukaan vielä riitä. Avainkysymys on se, että päätösvaltaa säilyy eläkeläisellä.
– Eläkeläistä ei pidä käsitellä numerona, vaan myöhäiskeski-ikäisenä ihmisenä, jolla on omia tarpeita ja päämääriä.
EVAn tilaisuuden keskusteluun osallistunut työ- ja elinkeinoministeriön alivaltiosihteeri Elina Pylkkänen korosti, että vanhuuseläkkeelle jääneiden töihin houkutteluun tarvitaan myös taloudellisia kannustimia, kuten veroetua. Tästä on monenlaista hyötyä.
– Työnantaja saa työvoimaa, työntekijä saa paremman ansion käteensä ja julkinen talous hyötyy verojen muodossa.
Samalla eläkeläisen hoitotarve todennäköisesti vähenee tai siirtyy, mikä ”on plussaa kuntataloudelle”.
