Lähihoitajat kertovat palkkansa – ”Ei paljoa naurata” - Taloussanomat - Ilta-Sanomat

Lähihoitajat kertovat, paljonko heille jää perus­palkasta käteen – ”Ei paljoa naurata”

Moni lähihoitajaksi kouluttautunut harkitsisi ammattiin palaamista, jos palkkataso oli selvästi nykyistä suurempi. Palkan lisäksi alan kompastuskivinä ovat aikataulupaineet ja heikko johtaminen.

Sairaanhoitajia työssään Jorvin sairaalassa

1.9. 7:15

Taloussanomat kysyi lähihoitajilta heidän palkastaan ja tyytyväisyydestään palkkaan. Alalta poistuneet hoitajat olisivat valmiita palaamaan töihin, mikäli palkkaa hinattaisiin ylöspäin. Palkan lisäksi alalla vaivaavat aikataulupaineet, heikko johtaminen sekä väkivallan ja seksuaalisen ahdistelun arkipäiväisyys.

Hoitajien palkkataso on noussut jälleen puheenaiheeksi.

Tilastokeskuksen mukaan kunta-alalla lähihoitajan peruspalkka on 2 206 euroa kuukaudessa. Yksityisen sektorin puolella säännöllisen työajan keskiansio on Tilastokeskuksen mukaan 2 586 euroa.

Lähihoitajia edustavan SuPerin mukaan palkat liikkuvat reilun 2 000–2 400 euron välillä ollen keskimäärin noin 2 200 euroa ilman lisiä.

Työnantajat ovat kertoneet hoitajapulasta, johon työntekijäjärjestöt ovat tarjonneet ratkaisuksi korkeampaa palkkaa. Työnantajat ovat kuitenkin pääsääntöisesti tyrmänneet korkeammat palkkatoiveet.

Hoitoala on kärsinyt jo vuosia koulutetun työvoiman vuodosta, kun moni entinen lähihoitaja vaihtaa alaa paremman palkan ja olosuhteiden toivossa.

– Jos palkka olisi sen 3 000 euroa, en miettisi alan vaihtoa ollenkaan. Nautin työstäni, mutta työmäärään ja vapaa-aikaan nähden palkka on todella surkea tällä hetkellä, sanoo muutaman vuoden lähihoitajana työskennellyt Taloussanomien kyselyssä.

Deal Henkilöstöratkaisun rekrytointiprosessi kulki valtavirtaa vastaan ja se haki helsinkiläisyritykselle lähihoitajia 20 euron tuntipalkalla. Ilman lisiä palkka nousisi kuukaudessa siis 3 200 euroon, lisien kanssa jopa 4 000 euroon.

Hakemuksia tuli yli 300 eli suuri palkka houkutteli kuin houkuttelikin työntekijöitä – jopa alan aiemmin jättäneitä.

Lue lisää: 3 200 e/kk houkutteli lähihoitajia takaisin alalle – "Meni kaksi päivää ja saatiin paikat täytettyä”

Taloussanomille vastanneet lähihoitajat pitävät peruspalkkaa surkeana. Pieni palkka saa vastaajat tuntemaan, ettei alaa arvosteta.

– Niska hiessä painaa omat ja muidenkin työt, ja kun palkkaa katsoo joka kuun 15. päivä, niin ei paljoa naurata. Oma peruspalkka tällä hetkellä on 2 200 euroa, käteen jäävä osuus on 1 600 euroa. Lisistä tulee välillä 200 lisää. Mutta sekin harvemmin, kertoo eräs.

– Saan kuukaudessa verojen jälkeen 1 500–1 800 euroa palkkaa. Olen itse miettinyt alan vaihtoa juurikin palkan takia. Monesti olen nauranut että mieheni saa jakeluverkkoasentajana muun muassa likaisen työn lisän, mutta minä työskentelen ihmisten eritteiden kanssa eikä sellaisesta lisiä saada. Kuten ei vaarallisen työn lisääkään, vaikka joka päivä työssäni kohtaan väkivaltaa ja usein seksuaalista ahdistelua, toteaa toinen.

Vastaajien palkat ilman veroja ja ja lisiä ovat noin 2 000–2 300 euroa. Moni uskoo, että korkeampi palkka houkuttelisi hoitajia töihin ja helpottaisi hoitajapulaa.

Vastaajat kritisoivat puhetta hoitoalasta kutsumusammattina. Yksi kyselyyn vastannut muistuttaa, että hoitajat käyvät töissä elääkseen, siinä missä muidenkin alojen ammattilaiset.

Suurin osa entisistä lähihoitajista olisi valmis palaamaan töihin, mikäli heille tarjottaisiin reilun 3 000 euron peruspalkkaa. Yksi vastaaja kertoo työskentelevänsä Norjassa paremman palkan perässä.

– Olen työskennellyt lähihoitajana yli 10 vuotta ja oma mielipiteeni on, että palkkaa nostamalla alalle saataisiin hakeutumaan huomattavasti enemmän porukkaa kuin nykyisin. Sama koskee sairaanhoitajien työtä, toteaa yksi.

– Tuo tarjottu palkka laittaisi kyllä harkitsemaan paluuta vakavasti. Alalla on niin paljon sairaita työyhteisöjä sekä huonoa johtamista, joten nämä painavat vaakakupissa samalla tavalla palkan lisäksi, kertoo puolestaan nykyään merillä työskentelevä entinen lähihoitaja.

– Olen todella miettinyt alan vaihtoa ja katunut jopa sairaanhoitajaopintojani. Olen niin sanotusti urani huipulla ja tällä palkalla mennään eläkkeelle saakka, mikäli en käy lisää kouluja, viestittää puolestaan lähihoitajasta sairaanhoitajaksi kouluttautuva nainen.

Hän uskoo, että korkeampi palkka laskisi myös stressitasoja.

Myös moni muu on katunut hoitajaksi kouluttautumista välittömästi valmistautumisen jälkeen. Vastauksissa toistuu, että työ on ollut odotettua rankempaa ja alan arvostus odotettua heikompi.

Merkittävä osa ei olisikaan valmis palaamaan töihin edes 3 200 euron peruspalkalla, vaikka lisät voisivat nostaa palkan 4 000 euron kieppeille.

– En palaisi tuosta summasta lähihoitajan työhön millekään sen osa-alueista, ei olisi sen arvoista. Ei sitä pahaa oloa ja loppuun palamista mikään palkka edes korvaisi, vastaa kuusi vuotta lähihoitajana työskennellyt, mutta sittemmin alaa vaihtanut.

– En palaisi alalle edes 4 000 eurosta. Syynä pottumaiset työolot. Orjatyötä se on ja täysin laillisesti, sanoo puolestaan 15 vuoden työuran jälkeen hoitajan hommat lopettanut.

SuPerin puheenjohtaja Silja Paavola toivoisi, että hoitoalan vetovoiman eteen tehtäisiin konkreettisia päätöksiä. Yleviä juhlapuheita on kuultu tarpeeksi. Hän sanoo, että kyseessä on kansalle luvatut hyvinvointipalvelut, joissa on oltava resurssit kunnossa.

– Työn olosuhteiden on parannuttava. Näitä ovat palkkauksen lisäksi työnkuva ja työn määrä. Päättäjien pitää suunnitella päämäärätietoisesti, miten näitä kutakin kolmea parannetaan ja missä aikataulussa.

Paavola sanoo, että lähihoitajia on poistunut viime vuosina alalta noin 30 000 henkilöä. Kaikki eivät ole uudelleenkouluttautuneet vaan osa on saanut eri alan töitä lähihoitajan koulutuksella.

– On luonnollista, että alalta poistutaan, mutta nämä lukumäärät ovat liian suuria. Näen, että viime vuosina työntekijöiden työnkuvia on heikennetty.

Paavola pelkää varsinkin sitä, että syväosaaminen katoaa hoitoalalta.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?