Raportti: Perusturvan taso on Suomessa liian alhainen

Ihmisoikeusliiton ja Amnestyn yhteisen raportin mukaan perusturvan taso ei tällä hetkellä turvaa Suomessa riittävää toimeentuloa eikä taloudellisten ja sosiaalisten oikeuksien toteutumista kaikille.

Ihmisoikeusliiton ja Amnestyn yhteisen raportin mukaan perusturvan taso ei tällä hetkellä turvaa Suomessa riittävää toimeentuloa eikä taloudellisten ja sosiaalisten oikeuksien toteutumista kaikille.

31.8.2021 9:12

Perusturvan taso on Suomessa riittämätön. Tämä on Ihmisoikeusliiton ja ihmisoikeusjärjestö Amnestyn tiistaina julkaistun perusturvaraportin pääviesti.

Raportin mukaan perusturvan taso ei tällä hetkellä turvaa Suomessa riittävää toimeentuloa sekä taloudellisten ja sosiaalisten oikeuksien toteutumista kaikille. Esimerkiksi YK:n taloudellisten, sosiaalisten ja sivistyksellisten oikeuksien komitea ilmaisi viimeksi tämän vuoden maaliskuussa huolensa Suomen perusturvan tasosta.

Suomi on saanut myös aiemmin huomautuksia niin YK:n TSS-komitealta kuin Euroopan sosiaalisten oikeuksien komitealta liittyen perusturvan riittämättömään tasoon.

Perusturvaetuuksilla viitataan vähimmäistason työttömyysetuuksiin, perhe-etuuksiin, eläkkeisiin, sairausetuuksiin ja opintorahaan. Perusturvaa täydentävät asumis- ja toimeentulotuet.

THL:n julkaisemat perusturvan riittävyyden arviointiraportit ovat nostaneet esiin paljolti samoja ongelmia, joita Ihmisoikeusliitto ja Amnesty raportissaan käyvät läpi.

Esimerkiksi tuoreimmassa THL:n arviointiraportissa todetaan, että useimmat perusturvaetuudet ovat tasoltaan liian matalia, jotta ne turvaisivat kohtuullisen minimikulutuksen.

Perusturvaetuuksien riittämättömyys puolestaan on johtanut Suomessa siihen, että yhä useammat joutuvat hakemaan Kelalta myös perustoimeentulotukea, jonka tarkoitus on olla vain väliaikainen ja viimesijainen etuus yllättävien tai erityisten tilanteiden varalle.

Perusturvaetuuksien riittämättömyyden takia toimeentulotuesta on kuitenkin muodostunut viime vuosien aikana pysyvä osa perusturvalla elävien ihmisten toimeentuloa.

Suomi on saanut vuosien aikana useita huomautuksia perusturvan riittämättömästä tasosta.

Ihmisoikeusliitto ja Amnesty huomauttavat, että Suomessa onnistuttiin tekemään vielä 2010-luvun alussa useita perusturvan parannuksia. Silloin esimerkiksi takuueläke otettiin käyttöön, työttömyysturvaa kohennettiin ja opiskelijoiden sosiaaliturvaa parannettiin.

Vuodesta 2013 lähtien asiat ovat kuitenkin kehittyneet huonompaan suuntaan. Perusturvaa on leikattu ja indeksejä jäädytetty, mikä taas on heikentänyt etuuksien ostovoimaa.

Ihmisoikeusliiton ja Amnestyn mukaan Sanna Marinin hallitus on perunut joitakin edellisten hallituksen tekemiä leikkauksia, joskaan ei riittävissä määrin. Marinin hallituksen tekemien perusturvaparannusten vaikutukset tukien saajille taas ovat jääneet melko vaatimattomiksi.

– Vuonna 2021 perusturvan taso ei vieläkään turvaa riittävää toimeentuloa sekä taloudellisten ja sosiaalisten oikeuksien toteutumista kaikille, raportissa todetaan.

Marinin hallitus on nimittänyt parlamentaarisen komitean ratkaisemaan sosiaaliturvajärjestelmän keskeisiä ongelmia. Komitean tehtävänä on uudistaa sosiaaliturvaa kahden vaalikauden aikana vuoteen 2027 asti.

Käynnissä on myös toimeentulotuen uudistamishanke, jonka pitäisi valmistua Marinin hallituskauden aikana. Uudistuksen tavoitteena on vahvistaa toimeentulotuen roolia viimesijaisena taloudellisena tukena.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?