Tällaisia ovat Suomen työttömät – yksi käyrä näyttää hälytysmerkkiä työmarkkinoilta

Miltä näyttää suomalainen työttömyys? Miksi työ ei löydä tekijää?

Suomessa on tällä hetkellä vapaana poikkeuksellisen suuri määrä työpaikkoja. Ongelmana on se, että työnhakijoita on harvinaisen vähän, vaikka työttömiä on noin 300 000.

3.9.2021 6:45

Kun koronapandemia alkaa hiljalleen väistyä, alta paljastuu työmarkkina pahenevine rakenneongelmineen.

Uudenmaan TE-toimiston yrityspalveluissa ongelma näkyy päivittäin.

Työnantajilta tulee palautetta, että työnhakijoita avoinna oleviin tehtäviin tulee vähän tai että hakeneilla työnhakijoilla on esimerkiksi työkykyyn liittyviä rajoitteita, TE-toimiston johtava asiantuntija Jaana Kanerva yritys- ja rekrytointipalveluista kertoo.

Kohtaanto-ongelma tulee esiin tilanteissa, joissa työnantajan ja työnhakijan toiveet ja odotukset eivät kohtaa, vaikka samaan aikaan olisi haussa runsaasti alan työpaikkoja ja toisaalta hakijoina kyseisen alan työnhakijoita.

Kohtaanto-ongelma voi näkyä esimerkiksi ravintola-alalla näin. Ravintola hakee aamupala- tai lounaskokkia perusammattitaidolla. Työnantajalla voi olla tarjolla laaja-alainen tehtävänkuva, mutta palkka ja työtunnit eivät vastaa hakijan toivetta.

Yleisesti ongelman taustalla on se, että työpaikat syntyvät kasvukeskuksiin, joissa asuntojen hinnat ovat korkeita. Tai palkkaus, työajat ja työmatkat eivät vastaa työnhakijan toiveita.

Suomessa oli heinäkuun lopussa 322 600 työtöntä työnhakijaa, kun mukaan lasketaan kokoaikaisesti lomautetut. Lukema oli noin 65 000 henkilöä pienempi kuin vuotta aikaisemmin heinäkuussa.

Samaan aikaan kun työvoimapula pahenee, Oikotie-hakupalvelun mukaan työnhakijoita on harvinaisen vähän, ja työvoimapula on leviämässä useammille aloille. Tilanne tuntuu järjettömältä, vaikka sille on jo opittu selittävä termikin: kohtaanto-ongelma.

Keitä ovat työttömät Suomessa? Miksi he eivät työllisty?

Alla olevat grafiikat osoittavat, millaisesta joukosta ihmisiä työttömien massa koostuu. Tiedot on kerätty työ- ja elinkeinoministeriöstä.

Yli 300 000 työtöntä on liikaa, mutta isoimmat ongelmat ovat muualla.

– Sen työttömyyden kanssa, jota nyt syntyy, pärjäämme oikein hyvin. Ongelmat liittyvät aikaisemmin syntyneeseen työttömyyteen ja sen pitkittymiseen, Työ- ja elinkeinoministeriön tutkimusjohtaja Heikki Räisänen sanoo.

Heinäkuun lopussa pitkäaikaistyöttömiä oli jo 114 000, mikä on 35 prosenttia kaikista työttömistä työnhakijoista. Yli vuoden työttömänä olleita oli jo yli 45 000 enemmän kuin ennen koronaa.

Pitkäaikaistyöttömyyden kasvussa oli piikki keväällä, kun moni vuotta aiemmin koronakriisin alussa työttömäksi jäänyt saavutti pitkäaikaistyöttömyyden rajan (yhtäjaksoinen työttömyys vähintään vuoden).

– Lomautukset ovat purkautumassa ja pandemian rajoitustoimien vaikutukset on jo ylitetty. Pitkäaikaistyöttömien iso lukumäärä kutistuu sen sijaan hitaasti, mikä hankaloittaa työvoiman saatavuutta.

Yllä oleva kuva kertoo työttömyyden rakenteesta, mutta ei vielä paljonkaan itse työttömistä. OECD:n viimevuotinen raportti antoi sitä vastoin suomalaiselle pitkäaikaistyöttömyydelle kahdeksat erilaiset kasvot.

Tyypillinen suomalainen näyttää tältä: 55-vuotias, asuu maaseudulla tai lähiössä, työkokemusta on, mutta se on vanhentunut. 71 prosenttia oli vähävaraisia eli kuuluvat kahteen alimpaan tuloluokkaan (kymmenestä). Pääosa oli sinkkuja tai lapsettomia pariskuntia.

Tutkimus nosti erityisesti esiin maaseutumaisilla alueilla asuvat työttömät, jotka eivät enää hae työtä aktiivisesti. Yhtenä syynä oli maaseudulla asuvien muita heikompi terveydentila.

Terveys- ja psyykkiset ongelmat ovat muutoinkin hyvin vahvasti pitkittyneen työttömyyden tai työmarkkinoista ulos joutumisen taustalla.

Huomionarvoista on, että OECD kuvasi pitkäaikaistyöttömiä ja erilaisia kokonaan työmarkkinoiden ulkopuolella olevia (joblessness) ryhmiä. Työttömissä työnhakijoissa (unemployment) on samoja ryhmiä, mutta myös nopeasti työllistyviä, korkeamman tulotason nuoria kaupunkilaisia.

Työvoimalle on jo pandemiatilanteessa kysyntää enemmän kuin ennen koronakriisiä. Avoimia työpaikkoja oli heinäkuussa julkisessa välityksessä 69 000.

On huutavaa pulaa sote-ammattilaisista, kokeista, tarjoilijoista, siivoajista aina huippukoulutettuihin it-osaajiin ja valmistavan teollisuuden töihin.

Ongelma johtuu useista syistä: työntekijöiden osaaminen ja työkyky eivät vastaa työnantajien nykyisiä vaatimuksia. Toimialat digitalisoituvat samanaikaisesti, ja it-osaajista käydään kovaa kilpailua. Samaan aikaan perinteisiin töihin ei saada ammattitaitoista väkeä.

Työpaikat sijaitsevat eri alueella kuin työnhakijat. Alueellinen kohtaanto ei kuitenkaan ole ensisijainen ongelma. Liikkuvuutta myös tuetaan jo melko paljon.

– Sote-ala on ylivoimainen, siellä on valtava määrä kaikesta työvoimapulasta. Siellä on myös lyhytkestoisia sijaisuuksia todella paljon, myös vakinaisia tietysti. Muilla aloilla on tasaisesti pulaa, Räisänen sanoo.

Työttömyys vaivaa yhtä lailla kaupunkilaisia.

– Pandemiakriisin aikana Uudenmaan työmarkkinat ovat olleet kovassa myllerryksessä, ja siellä on hyvin paljon työnhakijoita, samoin avoimia työpaikkoja. Ne eivät kovin hyvin kohtaa.

– Työnantajat eivät näytä rekrytoivan riittävän suurelta hakualueelta, ja hakijat eivät lähde mielellään kotinurkistaan, vaikka töitä olisi hyvien liikenneyhteyksien päässä.

Työmarkkinoiden kohtaamattomuus on heikoimmillaan suurissa kaupungeissa, ja työvoima liikkuu erityisen vähän pääkaupunkiseudulla, todetaan myös valtioneuvoston selvityksessä.

Kelan tutkimuspäällikkö Signe Jauhiainen kertoo, että kaupungeissa työttömyys tai kokonaan työmarkkinoiden ulkopuolella oleminen on erilaista kuin maalla.

Kaupunkien työttömissä syrjäytyminen ja asunnottomuus näkyy toisella tavoin kuin maalla.

– Isoissa kaupungeissa voi olla vaikea tulla toimeen tai löytää asuntoja pienillä tuloilla, ja ongelmat kasaantuvat herkästi. Maaseutualueilla pienillä etuuksilla tulee keskimäärin paremmin toimeen ja pieniä lisätuloja on helpompi hankkia.

Mikä on suomalaisessa työttömyydessä tyypillistä muihin EU-maihin verrattuna?

– Meillä korostuvat ikääntyvät pitkäaikaistyöttömät, jotka eivät siis ole edes erityisen vanhoja. Jos olet 50+ -porukassa ja menetät työsi, työttömyys helposti pitkittyy. Se on tyypillinen ilmiö Suomessa, Jauhiainen sanoo.

Syyskuussa hallituksen budjettiriihen kärkiaiheena on työllisyys. Syksyn budjettiriihessä olisi pakko löytää lääkkeitä sekä kohtaanto-ongelmaan että pitkäaikaistyöttömyyteen.

Alla oleva niin kutsuttu Beveridge- tai UV-käyrä osoittaa hälyttävään suuntaan.

– Käyrästä näkyy selvästi, että tilanne on vaikeutunut edelleen koronakriisissä, kuten myös aiemmissa talouden murroksissa finanssikriisin jälkeen, Elinkeinoelämän keskusliiton (EK) pääekonomisti Penna Urrila sanoo.

Käyrä osoittaa, että työpaikkojen ja työttömyyden välinen suhdeluku (12 kuukauden liukuva keskiarvo) karkaa yhä kauemmaksi origosta. Käyrä vahvistaa, että sekä töitä että työttömiä on jo poikkeuksellisen paljon.

EK:n mukaan pula osaavasta työvoimasta on jo iso este talouskasvulle.

Julkisuudessa keskustellaan jälleen työperäisestä maahanmuutosta. Hallitus, elinkeinoelämä ja puolueet perussuomalaisia lukuun ottamatta pitävät tätä välttämättömänä.

Maahanmuutto ei auta, jos työt eivät aukene vieraskielisille. Työnantajilla voi olla niin kovia vaatimuksia asiakkaiden ja työyhteisön kanssa kommunikoinnille, että maahanmuuttaja jää valitsematta.

– Suoraa syrjintää ei meillä näy, mutta tutkimusten mukaan piilotettua diskriminointia kyllä tapahtuu esimerkiksi nimen ja vaaditun kielitaidon perusteella, TE-toimistosta kerrotaan.

Oikaisu: Jutun karttagrafiikan luvut on korjattu oikeiksi 3.9 klo 12.23.

Oletko työtön? Millaisia kokemuksia sinulla on työnhausta? Tai onko työtä tarjolla, mutta et löydä sopivaa työntekijää? Ota yhteyttä toimitukseen: taloussanomat@sanoma.fi ja kerro tilanteestasi. Käsittelemme yhteydenotot luottamuksella.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?