Lifestylebrändi Bypias teki entisestä kampaajasta miljonäärin – ”Velkaa en ole koskaan ottanut, enkä ota”

Kampaamoyrittäjä rakentaa vaatebrändiä, josta asiakkaat tykkäävät, mutta alan ammattiväki väheksyy.

Kuva Sjökullan kartanosta Kirkkonummelta, jossa on Bypias-myymälä.

22.8.2021 17:30

Useimmiten asiantuntijoita kannattaa kuunnella. Pia Erlund, 51, ei kuunnellut. Se on kannattanut. Espoolaisesta duunarikodista teininä omille teilleen lähtenyt Erlund – entinen kampaaja ja itseoppinut vaatesuunnittelija – on luonut Bypias-lifestylebrändin, jonka liikevaihto pyöri parhaimmillaan miltei kymmenessä miljoonassa eurossa.

Viime vuonna liikevaihtoa kertyi 8,4 miljoonaa, edellisvuonna 9,3 miljoonaa euroa. Myynnistä noin kolmasosa on vientiä jälleenmyyjille, joita on satoja. Erityisesti vienti on vetänyt tänä vuonna.

Bypias on tehnyt omistajastaan miljonäärin vaikealla vaatealalla, joka on tuottanut paitsi nousevia kotimaisia brändejä, myös useita konkurssiuutisia viime vuosina.

– Totesin aikanaan, että jos tämä bisnes, joka ei vaadi isoja investointeja, ei pyöri omalla tulorahoituksellaan, vaan tekee tappiota vaikka parikin vuotta, kuoppaan sen. En aio olla sellaisessa kuplassa, että hemmetti kuinka makeita tuotteita, kaikkihan näistä tykkäävät, ja todellisuudessa luvut näyttävät ihan muuta.

Kuoppaamista ei ole tarvinnut miettiä. Tulosta on viime vuosina karttunut noin 1,5 miljoonaa euroa. Erlund kertoo, että ei ole perinyt tai saanut muuta pääomaa yritystoimintaan kuin Business Finlandin kehitysrahan viime vuonna.

– Velkaa en ole koskaan ottanut, enkä ota.

Toistakymmentä vuotta kampaajayrittäjänä toiminut Erlund perusti firman yhdeksän vuotta sitten, kun alkoi näyttää, että itselle suunniteltuja vaatteita halusivat ostaa muutkin naiset. Erlund sijoitti 6 000 euron säästöt pellavakankaaseen ja teetti vaatteita omalla ompelija-asiakkaallaan.

Tämä olisi voinut mennä ihan perseelleenkin.

Vaatteista hän julkaisi kuvia blogissaan. Yllättäen kymmenet naiset halusivat ostaa samanlaisen asun. Pian Erlund oli sopinut tuotannosta Virossa ompelimossa, jossa ne yhä valmistetaan.

Farkkuja ja neuleita ja tiettyjä pellavatuotteita Bypias valmistuttaa nykyään myös Pohjois-Italiassa.

Viime vuonna Bypias nousi vahvalle B-tasolle Eetti-järjestön yritysvastuu-rankingissa.

Ankea tuomio

Bypiaksen tyyli ei ole saanut kotimaisen muotiväen tunnustusta. Pastellivärit, liehuvat neuleet ja pellavat, rustiikkiset sisustusesineet ja Hanko-henkinen myymälätunnelma poikkeavat tyypillisestä suomalaisesta muotoiluajattelusta, jonka tunnistaa selkeistä leikkauksista ja graafisista ja usein värikkäistä printeistä.

Erlund ei seuraa muotia eikä hengaa alan edustajien kanssa.

– On minulle sanottukin, että menestykseni saattaa piilee siinä, että olen laatikon ulkopuolella. Suomessa tuotetaan aika samanlaista design-tyyliä. En tiedä johtuuko se samanlaisista koulutusputkista ja pienistä piireistä.

– Kun Bypias syntyi, arvioitin tuotteitani alan ammattilaisilla ja eräissä ostotapahtumissa. Tuomio tuli, että ”tuhoon tuomittua”, niin ostoväeltä kuin muodin ammattilaisilta ja Ely-keskukselta. Kerran jopa pakkasin kamani kesken ja totesin, että myyn nämä itse.

– Aika moni asia on lähtenyt eteenpäin alun taistelun ja itkun ja v--tuksen jälkeen. Silloinhan ihminen rupeaa usein toimimaan. Päätin, että en välitä, sanokoot mitä vaan. Ikinä en enää rantautunut yhdellekään muotifoorumille tai kekkereille. Pitkän linjan asiakaspalvelijana ajattelen, että se riittää, jos omat asiakkaani tykkäävät.

Raha tuo turvaa

Erlund asuu miehensä kanssa sata vuotta vanhassa, 350 neliön puutalossa, keskellä kirkkonummelaista maalaisidylliä. Paikkaa Erlund kuvaa omaksi ”huvikummukseen”, lapsuuden idolinsa Peppi Pitkätossun hengessä.

Erlundin mielestä parasta rikastumisessa on, että sairastumista ei tarvitse enää pelätä, kuten kampaamoyrittäjänä. Vauraus tuo turvaa, eikä sitä tarvitse häpeillä, koska mikään ei ole tullut ilmaiseksi.

– Kaikki tietävät, että olen ollut jo nuorena työnarkomaani. En ole kokenut varsinaista kateutta, mutta esimerkiksi isä on kieltänyt kertomasta, jos on ostanut jotain isompaa. En jaksa sellaista. Haluan kannustaa muitakin tavoittelemaan salaisia haaveitaan.

En ole silti vieläkään tottunut siihen, että olen vauras.

– Uskon, että jokaisen yrittäjän sisimmässä on haave siitä, että voi hemmetti kun tällä vielä rikastuisikin. Vuosien kitkuttamisen jälkeen, kun rahaa ei ollut kaikkiin laskuihin, pitkät työpäivät ovat olleet perheeltä ja läheisiltä pois ja yksin kannat riskiä, kuuluukin rikastua.

Eklund muistuttaa, että rahalla ei voi ostaa terveyttä, avio-onnea tai ystävyyttä. Mielihyvää se kyllä tuo turvallisuuden lisäksi.

– Voit ostaa pihalle poreammeen, josta aiemmin olit vain haaveillut, eikä mitään pumpattavaa kumiallasta.

– En ole silti vieläkään tottunut siihen, että olen vauras. Olen ollut onnekaskin, sillä en ole törmännyt vääränlaisiin ihmisiin. Tämä olisi voinut mennä ihan perseelleenkin.

Mummon opissa

Erlund syntyi teinivanhempien esikoisena, ”yllätyslahjana” ja oli paljon isovanhempien hoidossa, kun vanhemmat kävivät töissä. Mummonsa paperikaupassa Töölön Museokadun myymälässä hän imi kauppiaan oppeja jo alle kouluikäisenä. Isoisällä oli samalla kadulla korjaamo- ja parkkibisnestä.

– Mummoni oli rautainen kauppiasrouva, joka sanoi minulle, että sinä et sitten mene vieraalle töihin vaan perustat oman kaupan.

Peruskoulu ja lukio sujuivat heikohkosti. Erlundia kiinnostivat lähinnä kuvaamataito ja kielet ja nopeasti töihin pääseminen. Pankinjohtajalta hän kertoo onnistuneensa puhumaan asuntolainan hädin tuskin täysi-ikäisenä, koska teki jo lukioaikana melkein yhtä paljon töitä kuin vietti koulussa.

Parikymppisenä hän pääsi jo hyväpalkkaiseen työhön markkinointipäälliköksi vientiyhtiöön. Perheeseen syntyi noina vuosina kaksi lasta. Erlund halusi kuitenkin seurata mummonsa neuvoa, ja kampaajan työ tuntui sopivan turvalliselta polulta yrittäjyyteen. Erlund piti työstään, jossa sai toteuttaa myös luovuutta.

Tietty vauhtisokeus, jota tuli huiman kasvun aikana, on katkennut koronan takia.

Kun Erlund kertoo vaiheistaan, hän nostaa esille myös puutteitaan. Esimerkiksi liiketaidollinen osaaminen alkoi noin viiden miljoonan liikevaihdon kohdalla loppua.

– Vaikka istuin tukiopetustunneilla, ei se matikka kääntynyt kuin seiska miinukseksi kokeessa. Tässä työssä täytyy olla inhorealisti oman osaamisensa suhteen. Olen löytänyt hyviä ihmisiä auttamaan, sillä ei tätä yksin ole tehty.

Erlund sanoo, että viime vuosien hyvät luvut ovat nykyisen toimitusjohtajan Marjaana Järvisen käsialaa. Erlund on keskittynyt mallistojen suunnitteluun, myymäläkonsepteihin, myyntiin ja markkinointiin.

Viime vuonna liikevaihto hieman supistui.

– Tietty vauhtisokeus, jota tuli huiman kasvun aikana, on katkennut koronan takia. Peli on muuttunut erittäin vaikeaksi, ja kaksin käsin joudutaan tekemään töitä. Olimme tottuneet olemaan alan musta hevonen, joka karkasi kasvuun. Emme mekään pysty eikä tarvitse loputtomasti kasvaa dollarinkuvat silmissä.

Erlund on alkanut visioida liiketoimintaa palveluiden suuntaan. Ajatuksena on laajentaa bisnestä elämysten tuottamiseen kuten kartano- ja majoituskonsepteja Kirkkonummella ja Tampereella, tapahtumatarjontaa Hangossa.

– Vaatteiden ja sisustamisen rinnalla haluaisimme tarjota elämyskonsepteja. Kun kilpailu muotialalla on niin kovaa, ei ole mitään mahdollisuutta edetä, jos ei tarjoa mitään omintakeista ja näyttävää.

Taloussanomat haastattelee kolmiosaisessa miljonäärisarjassa tavallisia suomalaisia, jotka ovat vaurastuneet luomalla tyhjästä menestyksekkään yrityksen.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?