Monen opintolaina menee ihan muuhun kuin sijoittamiseen – ”Makaronista ja jauhelihasta koostunut ruokavalio alkoi tuntua yksipuoliselta”

Opiskelijat elävät tulojensa perusteella aivan köyhyysrajan tuntumassa. Toisin kuin muut pienituloiset, opiskelijat maksavat köyhyysrajalla elämisensä suurelta osin lainarahalla.

Suomessa pienituloisuuden raja kulkee noin 1 200 eurossa. Opiskelijat saavat kuukaudessa lainaa ja tukia suunnilleen tämän summan verran.

Syyskuun alussa Miika Alhopuron tilille kilahtaa opintotuki ja asumistuki. Niiden yhteenlaskettu summa on noin 570 euroa. Lisäksi Alhopuro siirtää tililleen tarvitsemansa summan opintolainaa, joka on useimmiten hieman yli 600 euroa. Hänellä on siis kuukautta kohti käytettävissään yhteensä noin 1 200 euroa.

– Käytännössä kuukauden menot voi ajatella siten, että Kelan maksamat tuet kuluvat pitkälti vuokraan ja opintolaina kuluu lähinnä elämiseen, Alhopuro sanoo.

Suomessa pienituloisuuden raja kulkee noin 1 200 eurossa. Alhopuron mukaan summasta ei juurikaan jää säästöön, mutta hän kokee pärjäävänsä sillä. Laskut saa maksettua, eikä ruoastakaan tarvitse pihistellä.

Taloussanomissa oli elokuun puolivälissä juttua opintolainan sijoittamisesta. Åbo Akademissa kansantaloustiedettä seitsemättä vuotta opiskelevalle Alhopurolle tämä ei ole ikinä ollut taloudellisesti mahdollista. Hän kertoo sijoittaneensa toisinaan kesätöistä säästöön jääneitä rahoja, mutta opintolainaa hänellä ei ole ollut varaa laittaa muuhun kuin elämiseen.

– Olen ajatellut opintolainaa enemmän sijoituksena sosiaaliseen kuin rahalliseen pääomaan. Kiitos lainan olen päässyt kokemaan asioita, joihin minulla ei olisi muuten ollut varaa. Olen voinut käydä opiskelijajärjestön järjestämissä tapahtumissa, joissa olen tutustunut uusiin ihmisiin, ja päässyt mukaan järjestön tekemille ulkomaanmatkoille.

Lue lisää: Juuso, 24, on sijoittanut kaikki opintolainansa ja kertoo nyt, miksi se kannattaa

Opintolaina on opiskelijan toimeentulon kannalta välttämätön, jos hänellä ei ole säästöjä ja Kelan maksamat tuet muodostavat hänen ainoan tulonlähteensä. Opiskelijan sosiaaliturva kattaa kohtuullisen minimikulutuksen vain opintolainan kanssa. Näin on ollut erityisesti vuoden 2017 jälkeen, kun opiskelijat siirtyivät yleisen asumistuen piirin ja opintorahan määrä väheni reippaasta 330 eurosta noin 250 euroon.

Eurostudent-tutkimuksen mukaan opiskelijoiden mediaanitulo oli 859 euroa kuukaudessa vuonna 2019. Heidän kuukausittaisten menojensa summan mediaani puolestaan oli 867 euroa. Tämän perusteella opiskelijoiden menot siis ylittivät heidän tulonsa kahdeksalla eurolla kuukaudessa.

Vaikka Alhopurolla tuet ja laina riittävät kattamaan kuukausittaiset menot, opiskelijoiden taloudellinen asema silti mietityttää häntä.

– Tuskin se hyvä asia on, että iso joukko opiskelijoita elää vuodesta toiseen köyhyysrajan tuntumassa. Pidän opintolainaa ihan myönteisenä asiana, mutta pitää muistaa, että moni opiskelija elää siellä köyhyysrajalla kaiken lisäksi vielä velkarahalla.

Kansantaloustiedettä Åbo Akademissa opiskeleva Miika Alhopuro pohtii, onko opiskelijoiden välttämätöntä elää köyhyysrajan tuntumassa noin 1200 euron kuukausituloilla. Hänen mukaansa yksi ratkaisu opiskelijoiden talouden kohentamiseksi voisi olla se, että Kelan opiskelijoille asettamia tulorajoja nostettaisiin huomattavasti.

Ilman opintolainaa Helmi Anderssonin tulot koostuisivat pelkästä opintorahasta. Hän ei saa asumistukea, koska hän asuu yhdessä avopuolisonsa kanssa, ja Kela katsoo heidän yhteenlaskettujen tulojensa riittävän asunnon vuokraan.

Tämä on sinänsä hyvänä pidetyn opiskelijoiden asumistukiuudistuksen varjopuoli, sillä opiskeluaikoina vielä harva avopari pyörittää kokonaan yhteistä taloutta.

– Silloin, kun minulla ei ole palkkatuloja, joudun elämään lähinnä opintolainan varassa. Sen voi aika helposti laskea, ettei 250 euron opintoraha kovinkaan pitkälle ketään kannattele, Andersson sanoo.

Onneksi palkkatuloja yleensä on. Myös kesätöistä on jäänyt usein sen verran rahaa säästöön, ettei lainaa ole tarvinnut nostaa tappiin asti. Alhopuron tavoin taloustiedettä Åbo Akademissa opiskeleva Andersson sanookin murehtivansa enemmän ystäviänsä, jotka ovat koronapandemian takia jääneet ilman kesätöitä.

– Lukuvuoden alkaessa heillä ei välttämättä ole muuta vaihtoehtoa kuin nostaa lainaa elämistään varten.

Opiskelijoiden on mahdollista nostaa opintorahaa ja -lainaa myös kesäkuukausien ajan, jos he ovat jääneet ilman kesätyöpaikkaa. Tämä kuitenkin edellyttää, että he opiskelevat kesällä ja suorittavat tietyn määrän opintopisteitä.

Kelan tilastoista käy ilmi, että opintorahan ja -lainan nostaminen on koronapandemian aikana yleistynyt kesäkuukausina. Esimerkiksi vuoden 2019 kesäkuussa opintorahaa maksettiin alle 10 000 opiskelijalle, kun taas viime ja tämän vuoden kesäkuussa saajien määrä on noussut yli 10 000:een.

Opintolainaa puolestaan on nostettu viime ja tämän vuoden kesäkuussa lähes kaksinkertainen määrä vuoden 2019 kesäkuuhun verrattuna.

Opintotukijärjestelmä alkoi muuttua lainapainotteisemmaksi oikeastaan jo ennen kuin lainapainotteisuutta määrätietoisesti edes lisättiin.

Syy on opintorahassa. Sen ostovoima alkoi hiipua 1990-luvun puolivälin jälkeen.

Hiipuminen johtuu siitä, ettei opintorahaan ole tehty samoissa määrin indeksikorotuksia kuin esimerkiksi eläkkeisiin, sairauspäivärahoihin ja työttömyysturvaan. Tuen suuruus sidottiin kansaneläkeindeksiin ensimmäisen kerran vasta vuonna 2014, eikä korotuksia ehditty sen jälkeen tehdä kuin kaksi vuotta, kunnes Juha Sipilän (kesk) hallitus keskeytti ne.

Viime vuonna nykyinen hallitus kuitenkin päätti palauttaa indeksikorotukset takaisin, joten jatkossa opintorahan reaaliarvon kehitys saattaa olla hieman parempaa.

Suoria korotuksia opintorahaan on 30 viime vuoden aikana tehty vain kahdesti. Samassa ajassa opintorahaa on myös leikattu kahdesti.

Korotuksista tuntuvin oli ensimmäinen, jonka Esko Ahon (kesk) hallitus teki laman keskellä vuonna 1992. Tukea korotettiin huikeat 145 prosenttia, ja sen määrä nousi nykyrahassa noin 108 eurosta noin 265 euroon.

Kolme vuotta myöhemmin Suomen kulukuurille laittanut Paavo Lipposen (sd) hallitus sitten olikin jo leikkaamassa tuesta 10 prosenttia.

Tämän jälkeen opiskelijan perusturvaa ei parannettu eikä heikennetty yli kymmeneen vuoteen. Seuraava korotus opintorahaan tehtiin lopulta vuonna 2008, kun edellisestä korotuksesta oli kulunut aikaa 16 vuotta.

Viimeisin leikkaus opintorahaan tehtiin kolme vuotta sitten, kun tuen määrää laskettiin 86 eurolla. Samalla opintolainan kuukausimäärää nostettiin 400 eurosta 650 euroon.

Opiskelun lainapainotteisuuden lisäämisen myötä opintolainakanta on lähes kaksinkertaistunut vuodesta 2017. Tammikuun lopussa kannan koko oli lähes viisi miljardia euroa ja sen vuosikasvuvauhti oli miltei 15 prosenttia. Tammikuussa opintolainoja myös nostettiin enemmän kuin koskaan aikaisemmin kuukauden aikana.

Miika Alhopuro kertoo olleensa alussa epävarma lainan nostamisen suhteen. Hän yritti jonkin aikaa pärjätä pelkän asumistuen ja opintorahan varassa, mutta antoi nopeasti periksi.

– Makaronista ja jauhelihasta koostunut ruokavalio alkoi tuntua yksipuoliselta.

Suomalaisten opiskelijoiden lainamäärästä Alhopuro ei kantaisi liikaa huolta. Heillä on kuitenkin verrattain hyvät mahdollisuudet selvitä opintolainan takaisinmaksusta.

Alhopuro viittaa Britanniaan ja Yhdysvaltoihin, joissa opiskelijoilla voi olla kontollaan jopa satojen tuhansien eurojen velat. Yhdysvalloissa opintovelasta ei vapauduta edes henkilökohtaisen konkurssin kautta.

Helmi Anderssonin mielestä opintorahan määrää pitäisi nostaa ja opiskelun lainapainotteisuutta vähentää.

– Opintoraha on kuitenkin lähtökohtaisesti tuki, jonka pitäisi mahdollistaa opiskelu. Tuen korottaminen auttaisi heitä, jotka ovat taloudellisesti kaikista vaikeimmassa tilanteessa, hän sanoo.

Andersson katsoo lainapainotteisuuden synnyttävän opiskelijoiden välille merkittäviä eroja.

– Useimmilla laina kuluu ruokaan ja lopulta heillä on enemmän velkaa kuin varallisuutta. Jotkut kuitenkin pystyvät sijoittamaan kaikki lainansa ja onnistuvat siten jopa lisäämään varallisuuttaan.

– Henkilökohtaisella tasolla se on minun mielestäni pelkästään hyvä, jos opintolainan pystyy sijoittamaan, mutta koko järjestelmän tasolla tämä luo opiskelijoille todella erilaiset puitteet arjessa pärjäämiseen.

Kelan tutkimuspäällikön ja taloustieteilijän Signe Jauhiaisen mukaan on sinällään aiheellista kysyä, luoko lainapainotteinen opintotukijärjestelmä eriarvoisuutta opiskelijoiden välille.

Hän kuitenkin itse kiinnittäisi enemmän huomiota siihen, että lainapainotteisuudestaan huolimatta järjestelmän perimmäinen pyrkimys on edelleen tasata perhetaustoista johtuvia eroja opiskelijoiden välillä ja mahdollistaa opiskelu lähtökohdista riippumatta kaikille.

Eriarvoisuus opiskelijoiden välillä on hänen mukaansa kaukaisempaa perua. Se on ollut olemassa jo ennen kuin opiskelijat ovat siirtyneet tukijärjestelmän piiriin.

– Se ei minun nähdäkseni ole opintotukijärjestelmän ominaisuus, jos joku käyttää opintolainan sijoittamiseen. Kyse on enemmän ihmisten lähtökohdista, Jauhiainen sanoo.

– Mikäli opiskelua ei tuettaisi julkisin varoin opintorahan ja asumistuen sekä lainatakauksen muodossa, ihmisten lähtökohdilla olisi paljon suurempi vaikutus. Opiskelijat joutuisivat turvautumaan joko vanhempiensa rahalliseen tukeen tai yksityisiin lainoihin, joita kaikille opiskelijoille ei välttämättä edes myönnettäisi.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?