Kommentti: Afganistanista voi tulla myös maailmantalouden ongelma – näin se kävisi - Taloussanomat - Ilta-Sanomat

Kommentti: Afganistanista voi tulla myös maailmantalouden ongelma – näin se kävisi

Afganistanin kriisi jäänee kansainvälisen talouden apeaksi, mutta ohimeneväksi reunamerkinnäksi. Mutta se voi ryöpsähtää taloudenkin ongelmaksi, kirjoittaa erikoistoimittaja Jan Hurri.

19.8. 6:45

Kansainväliset finanssimarkkinat näyttävät toistaiseksi seuranneen Afganistanin dramaattisia tapahtumia jokseenkin levollisin – tai välinpitämättömin – sivusilmäyksin.

Tämä markkinoiden päällisin puolin viileänkalsea suhtautuminen "ikuisten sotien" maan dramaattisiin tapahtumiin onkin mitä luultavimmin perusteltu.

Ainakin, kun suhtautumista ja reaktioita perustellaan pelkästään talouden ja finanssimarkkinoiden mittareilla ja arvoasteikoilla.

Tämä markkinareaktioiden viileys ei kuitenkaan kerro kenenkään piittaamattomuudesta saati epäinhimillisyydestä, ovathan talous- ja finanssiammattilaisetkin enimmäkseen ihmisiä, joilla on tunteet ja myötäelämisen kykyä.

Toki Afganistanin suistuminen julmaksi tiedetyn ääriliikkeen Talebanin komentoon ja siitä seuraava yhteiskunnallinen ja humanitäärinen kriisi näyttävät aivan yhtä järkyttäviltä ja surullisilta finanssiväen kuin kenen tahansa kansalaisen seuraamissa uutislähetyksissä.

Sen sijaan markkinareaktioiden näennäinen viileys johtuu siitä yksinkertaisesta syystä, että Afganistanin taloudella on vain hyvin niukasti tai ei juuri lainkaan kansainvälistä merkitystä.

Maalla on rajojensa ulkopuolella sanottavampaa taloudellista merkitystä lähinnä rikollisen huumetalouden merkittävänä raaka-aineen lähteenä, ikiaikaisten kauppareittien "logistiikkakeskuksena" ja joidenkin mineraalien ja muiden raaka-aineiden tuottajana.

Tulkinta muuttuu tyystin toiseksi, kun karun maan merkitystä arvioidaan talouslukujen sijaan kansainvälisen valtapolitiikan – tai hienommin sanottuna geopolitiikan – mitta-asteikoilla.

Geopolitiikan maailmankartalla ”imperiumien hautuumaaksi” toisinaan kutsuttu Afganistan on monin verroin talousmittojaan suurempi.

Ja juuri siksi maan tapahtumilla voi olla taloudellekin paljon maan kokoa suurempi merkitys.

Katse Iraniin ja Kiinaan

Kansainvälisiä suursijoittajia neuvova analyysiyhtiö BCA Research arvioi geopoliittisen riskianalyysin raportissaan, että "kaoottisella vetäytymisellä" Afganistanista on Yhdysvalloille enemmän symbolista kuin todellista merkitystä.

Yhtiön analyytikot tarkastelevat Afganistanin tapahtumia osana Yhdysvaltain monivuotista huomion – ja sotilaallisen voiman – hivuttamista Lähi-idän alueelta kohti Aasiaa ja etenkin kohti Kiinaa.

Afganistania ja Talebanin toimia tärkeämpänä yhtiön analyytikot pitävät Iranin mahdollisia reaktioita – ja Yhdysvaltain ja Iranin kahdenvälisten suhteiden kehittymistä tästedes.

BCA:n mukaan Yhdysvaltain ja Iranin väliset neuvottelut – ja jonkinlaisen sovun syntyminen tai kariutuminen – ovat koko Lähi-idän vakaudelle Afganistania tärkeämpi mutta toistaiseksi tuntematon muuttuja.

Jos sopu syntyy, Yhdysvallat voi jatkaa joukkojensa vetämistä pois alueelta ja strategisen painopisteensä siirtämistä Aasian ja Tyynenmeren alueelle.

Mutta jos sopua Iranin kanssa ei synnykään, kasvaa taas uusien sotien ja muunlaisten rauhattomuuksien riski Lähi-idässä siihen malliin, että Yhdysvaltain vetäytyminen alueelta vaikeutuu ja viivästyy.

Öljyn hinta on herkkä mittari

Tässä sotaisassa näkymässä BCA:n analyytikot arvelevat Kiinan ja Venäjän saavan tilaisuuden hyödyntää Yhdysvaltain Lähi-itään juuttumista omien valta-asemiensa ja -pyrkimystensä edistämiseen.

Jos taas sopu Iranin kanssa syntyy, voi Yhdysvallat vapauttaa voimiaan alueelta itselleen strategisesti tärkeimmille alueille – ja samalla Kiinan ja Venäjän liikkumavara kapenee.

Tapahtumien kulku ja vaihtoehtoiset lopputulemat ovat talouden ja finanssimarkkinoiden toimijoille tärkeitä ainakin kahdesta syystä:

Maailmantalous on edelleen täysin riippuvainen fossiilisista polttoaineista, ja Lähi-itä on edelleen maailman tärkeimpiä öljyntuottaja-alueita.

Jos Yhdysvaltain ja Iranin sovusta – sen syntymisestä tai kariutumisesta – riippuu, soditaanko Lähi-idässä vai ei, siitä riippuu myös osaltaan, kuinka paljon raakaöljy maksaa.

Uusi sota tarkoittaisi todennäköisimmin öljyn kallistumista, ja se taas olisi huono uutinen vasta koronataantumasta toipuvalle maailmantaloudelle. Jos dollari halpenisi niin kuin sillä on tapana, siitä koituisi eurotaloudelle lisäkiusaa.

BCA neuvookin asiakkaitaan varautumaan öljyn mahdolliseen kallistumiseen – ja siihen, että geopoliittiset jännitteet ja riskit voivat taas lisääntyä Itä-Aasiassa ja Itä-Euroopassa.

Voiko turvatakuisiin luottaa?

Toinen analyysiyhtiö, niin ikään suursijoittajia neuvova Gavekal Research, päättelee omassa Afganistan-analyysissään, että "Kabulin kaatuminen" voi sittenkin merkitä Yhdysvalloille isompaa takaiskua kuin pelkkää symbolista tappiota.

Olennainen kysymys yhtiön mukaan on, miten nöyryyttävä vetäytyminen Afganistanista vaikuttaa Yhdysvaltain asemaan, maineeseen ja luotettavuuteen kaikkien niiden lukuisten maiden arvioissa, jotka ovat vuosikymmenten ajan luottaneet Yhdysvaltain sotilaallisiin turvatakuisiin.

Suuri määrä Aasian ja Tyynenmeren alueen maita Japanista ja Etelä-Koreasta Intiaan ja Australiaan on pitänyt puoliaan Kiinan taloudellisia valtapyrkimyksiä vastaan siinä uskossa, että tiukan paikan tullen Yhdysvaltain Tyynenmeren laivasto pitää niiden kauppareitit auki. Taiwanista puhumattakaan.

Gavekal kysyy, miten mahtaa käydä, jos tällaisten maiden luottamus Yhdysvaltain sotilaalliseen turvaverkkoon heikkenee tai tyystin pettää. Ehkä ne alkavat hakea entistä sopuisampia ja taipuisampia suhteita nopeasti vahvistuvaan alueelliseen suurvaltaan, Kiinaan.

Aineksia samanlaiseen siirtymään löytyy Gavekalin kartalta niin Lähi-idästä kuin Euroopasta.

Jos Yhdysvaltain sitoutuminen ja valmius kumppaneidensa ja liittolaistensa sotilaalliseen turvaamiseen vaikuttaa heikenneen, kannustaako tämä esimerkiksi Irania koettelemaan Saudi-Arabian asemaa? Tai katsooko esimerkiksi Ukrainan johto parhaaksi varmuuden vuoksi sittenkin pyrkiä väleihin Venäjän kanssa? Alkaako Saksakin katsoa karttaa uudella asenteella – ja hakea talouden suuntimaa idästä?

Epätodennäköistä mutta mahdollista

Epävarmat kysymykset Yhdysvaltain asemasta eivät suinkaan ole Gavekalin varmoiksi povaamia enteitä, mutta niillä yhtiö muistuttaa, että Afganistanin tapahtumista voi alkaa kauas kantavia tapahtumasarjoja.

Jos onneton sotaretki "imperiumien hautuumaalle" murtaa nyt vuorostaan Yhdysvaltain mahtiaseman maailman supervaltana, tietää se Gavekalin mukaan apeita näkymiä myös maan valuutalle dollarille ja liittovaltion velkakirjoille – ja kaikille niille maille, jotka ovat sotilaallisina "vapaamatkustajina" hyötyneet Yhdysvaltain turvatakuista.

Vastaavasti Kiinan suhteellisen aseman vahvistuminen tietäisi myös maan valuutan renminbinin sekä valtionlainamarkkinoiden vahvistumista.

Venäjälle käänne ja maan suhteellisen aseman vahvistuminen tietäisi myös ruplan ja maan valtionlainojen vahvistumista. Venäjä hyötyisi vielä lisää, jos Lähi-idän rauhattomuudet nostaisivat raakaöljy hintaa.

Ja mitä rauhattomammin "maailmanjärjestys" menisi uusiksi, sitä varmemmin Gavekal uskoo myös kullan kallistuvan.

Tällaiset seuraukset olisivat maailmantaloudelle paljon järisyttävämpiä kuin koituu "pelkästä" Afganistanin kaaoksesta. Markkinoiden levollisuus kertoo tosin, että "Kabulin kaatumisen" ryöpsähtäminen maailmantalouden ongelmaksi on ainakin toistaiseksi epätodennäköinen riski.

Varsinkin, kun tapahtumat voivat kulkea tyystin toisinkin. Esimerkiksi niin, että Kiina ja Venäjä joutuvatkin tästedes sitomaan entistä paljon enemmän huomiota, varoja ja mahdollisesti myös sotilaallista voimaa Afganistanin ja muun Keski-Aasian pitämiseen edes joten kuten rauhallisina – tai ainakin estämään rauhattomuuksien ryöpsähtely omille alueilleen.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?