Eläkkeitä voidaan joutua maksamaan ”enemmän kuin on arvioitu” – suomalaisten eläkepäätöksien takaa löytyi ainutlaatuinen tulos - Taloussanomat - Ilta-Sanomat

Eläkkeitä voidaan joutua maksamaan ”enemmän kuin on arvioitu” – suomalaisten eläkepäätöksien takaa löytyi ainutlaatuinen tulos

Suomalaiset arvioivat omaa elinajanodotettaan eläkepäätöstä tehdessään, tuore tutkimus osoittaa.

Vanhempien elinikä vaikuttaa osittaisen vanhuuseläkkeen kiinnostukseen.

16.8.2021 9:49

Mitä lyhyemmäksi suomalainen arvioi oman elinikänsä, sitä todennäköisemmin hän hakee osittaista vanhuuseläkettä.

Suomalaiset näyttävät arvioivan omaa elinaikaansa vanhempiensa eliniän perusteella. Kiinnostus hakea osittaista vanhuuseläkettä on yhteydessä vanhempien elinikään.

Nämä tiedot ilmenevät Eläketurvakeskuksen (Etk) maanantaina julkistamasta tutkimuksesta.

Henkilöt, joiden samaa sukupuolta oleva vanhempi on kuollut nuorempana, hakevat osittaista varhennettua vanhuuseläkettä 61-vuotiaana muita aktiivisemmin.

– Tutkimustulos on kansainvälisesti ainutlaatuinen. Aikaisemmin ihmisten eläkepäätöksiä ei ole voitu linkittää rekisteritietoon vanhempien eliniästä, tutkimuksen tehnyt Etk:n ekonomisti Satu Nivalainen kertoi tiedotteessa.

Tutkimustulos on merkittävä eläkejärjestelmän kannalta, koska osittaisen eläkkeen nostopäätös vaikuttaa tulevien eläkkeiden maksamiseen.

– Jos elinikänsä lyhyeksi arvioivat henkilöt nostavat eläkettä aikaisemmin, eläkkeitä voidaan joutua maksamaan enemmän kuin rahoituslaskelmissa on arvioitu, Nivalainen sanoi.

Eläkkeiden rahoituslaskelmat perustuvat keskimääräiseen elinajanodotteeseen.

Laskelmien taustalla on oletus siitä, että ihmiset eivät nosta eläkettä elinikänsä perusteella. Tällöin lyhytikäisemmät ehtivät saada elinaikanaan vähemmän eläkkeitä ja pitkäikäisemmät enemmän. Näin järjestelmä on tasapainossa. Jos lyhempään elävät nostavat systemaattisesti eläkkeitä mahdollisimman aikaisin, niitä joudutaan maksamaan enemmän kuin laskelmissa on oletettu.

Vaikka tällainen käyttäytyminen ei ole eläkepolitiikan näkökulmasta edullista, yksilölle valinta on optimaalinen.

Tulokset osoittavat Nivalaisen mukaan, että ihmistä voidaan siis pitää ainakin jossain määrin rationaalisena toimijana.

– Henkilöt, joiden odotettavissa oleva elinikä on lyhyempi, hyötyvät osittaisen vanhuuseläkkeen nostosta mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Näin he saavat elinaikanaan enemmän eläke-etuuksia kuin muuten saisivat, Nivalainen kertoo.

  • Miesten odotettu elinikä on naisia lyhyempi, ja he myös hakevat osittaista vanhuuseläkettä aktiivisemmin

  • Vuonna 2019 liki 14 prosenttia 61-vuotiaista miehistä haki osittaista vanhuuseläkettä. Naisilla vastaava osuus oli alle yhdeksän prosenttia

  • Osittaista varhennettua vanhuuseläkettä voi hakea 61 vuotta täyttänyt

  • Kertyneestä eläkkeestä voi nostaa joko puolet tai neljänneksen. Eläkkeen ottaminen varhennettuna, eli ennen omaa alinta vanhuuseläkeikää, pienentää eläkettä pysyvästi

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?