Rakennusala, hoitoala ja ravintola-ala kärsivät työvoimapulasta - lähes joka alalla on nyt töitä - Taloussanomat - Ilta-Sanomat

Työvoimapula piinaa taas Suomea – näitä töitä on nyt tarjolla runsaasti, osassa kovat palkat

Lähes kaikilla aloilla työtä on tarjolla aiempaa enemmän. Työvoimapulasta kärsitään niin heikosti palkatuilla kuin kovapalkkaisillakin aloilla.

4.8. 7:15

Työmarkkinoilla on työntekijän juhlapäivät, sillä monella alalla kärsitään työvoimapulasta. Vuokratyöfirmat ja TE-toimistot kertovat, että työpaikkojen määrä on lisääntynyt tasaisesti samalla, kun yritysten luottamus on kasvanut.

Koronaviruksen aiheuttama epävarmuus näkyy siis yhä harvemmalla alalla. Hoitoalalla sen työllistävä vaikutus jatkuu yhä.

Hoitoalan lisäksi työtä on varsinkin rakennusalalla niin keskijohdolle kuin suorittavan työn tekijöillekin. Lisäksi raskaiden ajoneuvojen kuljettajista sekä tilintarkastajista on pulaa.

Liikaa työvoimaa on ”siisteihin sisätöihin”. Esimerkiksi sihteereiksi ja varastotyöntekijöiksi riittää hakijoita.

Helsingissä, Tampereella, Jyväskylässä ja Porissa vuokratyövoimaa välittävän rekrypalvelu WorkPowerin toimitusjohtaja Anja Pajala sanoo, että työn tarve on kasvanut jo keväästä asti. Myös kesällä työpaikkoja on ollut reilusti, ja syksyä kohden tilanteen odotetaan vain paranevan.

Työvoimapulasta kärsitään monella alalla. Hoitoalalla on yhä pulaa työntekijöistä. Töihin tarvitaan niin sairaanhoitajia kuin lähihoitajiakin ympäri Suomen. Tarvetta on erityisesti vanhustenhuollossa.

Lähihoitajien keskipalkka on 2 596 euroa, sairaanhoitajien 3 011 euroa.

– Hoitoalalla on ollut jo pitkään työvoimapulaa. Alalla voi huoletta vaihtaa työpaikkaa, jos edellisessä työssä on huono henki tai riistopalkat. Ottajia on jonossa kymmeniä, Pajala sanoo.

Pajala sanoo, ettei millään alalla työvoimapula ole ”räjähtänyt käteen”, vaan se on kasvanut pikku hiljaa.

Myös rakennustyössä on työvoimapulaa.

– Aputyövoimaa löytyy hyvin, mutta ammattilaisista on pulaa.

Käytännössä kaikki sähköasentajat voidaan palkata.

Pajalan mukaan pulaa on niin keskijohdossa kuin suorittavassakin työssä. Tarvetta on esimerkiksi kirvesmiehille ja betonityöntekijöille, erityisesti kokeneille tekijöille. Rakennustyöntekijöiden yleinen keskiansio on 3 046, mutta Tilastokeskukselta ei löydy tarkempien ammattinimikkeiden palkkatietoja.

Teollisuudessa tarvetta on erityisesti sähköasentajille ja koneistajille. Tuotantotöiden puolella työvoimapula on pienempi. Erityisesti teollisuuspainotteisessa Porissa sähköasentajat suorastaan revitään töihin.

– Käytännössä kaikki sähköasentajat voidaan palkata.

Sähköasentajien palkka on säännöllisen työajan keskiansio on 3 207 euroa.

Toimihenkilöiden joukossa pulaa on muun muassa kirjanpitäjistä.

Kirjanpidon ja laskentatoimen asiantuntijat tienaavat keskimäärin 3 295 euroa.

Kuljetusalalla on pulaa muun muassa rekkakuskeista. Työvoimapula koskettaa erityisesti pääkaupunkiseutua, Pajala kertoo.

Myös henkilöstöpalvelualan Eezystä kerrotaan, että työvoimapulaa on aiempaa enemmän. Työttömiä on yhä paljon, joten kyse on toimitusjohtaja Sami Asikaisen mukaan kohtaanto-ongelmasta.

Asikainen näkee työvoimapulaa erityisesti ravintola-alalla. Kokeista on ollut pulaa jo aiemmin, mutta pula tarjoilijoista on kasvanut hämmentävän nopeasti.

– Osaltaan syynä on koronan aiheuttama epävarmuus, jonka takia osa on vaihtanut alaa. Epävarmuus näkyy myös siinä, ettei työtä ole tarjolla tarpeeksi. Osa ei välttämättä ota työtä vastaan, jos sitä on vain vähän ja ansiosidonnaisella päivärahalla selviää, Asikainen sanoo.

Palkkataso on työn rankkuuteen nähden heikko, ja ala ei onnistu sitouttamaan osaavia työntekijöitä. Nämä ongelmat ovat olleet olemassa jo ennen koronaa.

Hän kuitenkin muistuttaa, että alalla on pitkään kestäneitä ongelmia, joihin pitäisi puuttua.

– Palkkataso on työn rankkuuteen nähden heikko, ja ala ei onnistu sitouttamaan osaavia työntekijöitä. Nämä ongelmat ovat olleet olemassa jo ennen koronaa.

Tarjoilijan keskiansio on 2 368 euroa ja kokin 2 361 euroa kuukaudessa.

Rakennusalalla ongelmat johtuvat Asikaisen mukaan siitä, ettei alan koulutus vedä entiseen tapaan ja ammattitaitoisista tekijöistä on pulaa. Sen sijaan alan palkkataso on hyvä.

– Meillä henkilöstöpalveluyrityksenä on nyt suuri mahdollisuus tuoda työtä hakevat ja etsivät yhteen, nyt kun kohtaanto-ongelma on selvä.

Varsinais-Suomen TE-toimiston yritysneuvoja Tarja Mäkelä komppaa edellisiä: alueella työtä on varsinkin hoito- ja rakennusalalla, lähes kaikilla ammattinimikkeillä.

Lisäksi Varsinais-Suomessa on suuri tarve työvoimasta siivous- ja ravintola-alalla. Molemmilla aloilla oli koronan aikana lomautuksia, kun ravintolat olivat suljettuina eikä siivoojia tilattu tyhjinä seisoviin toimistoihin.

Toisaalta siivousalalle on myös syntynyt lisätarvetta koronaturvallisuuden myötä.

– Voisi sanoa, että meillä on hirveästi avoimia työpaikkoja. Kesäkuun lopussa viime vuoteen verrattuna oli 101 prosenttia enemmän kuin vuosi sitten. Se on suuri syy siihen, miksei työntekijää löydy kaikkiin paikkoihin, Mäkelä sanoo.

Hän sanoo, ettei muista, milloin viimeksi avoimia paikkoja on ollut tarjolla näin paljon.

Varsinais-Suomessa järjestetään ensi viikolla rekrytointitapahtuma hoitoalalle sekä laitoshuollon ja laitoskeittiön puolelle.

Voisi sanoa, että meillä on hirveästi avoimia työpaikkoja.

Pohjois-Savon TE-toimiston alueella pulaa on varsinkin lääkäreistä, psykologeista ja puheterapeuteista. Näistä lääkärin mediaanipalkka on yksityisellä sektorilla 7 221 euroa ja puheterapeutin 3 625 euroa. Muun maan tavoin lähihoitajia kaivattaisiin erityisesti vanhainkoteihin.

Palvelujohtaja Päivi Halosen mukaan kesällä on noussut erityisesti ravintola-alan työvoiman tarve.

Muun muassa huoltoasemille on vaikeaa löytää henkilökuntaa, ja pula tarjoilijoista on kova myös Pohjois-Savossa.

– Ravintola-alan työntekijöitä on korona-aikana siirtynyt muille aloille, mikä näkyy nyt alan tilanteessa, Halonen sanoo.

Uudenmaan TE-toimisto tutkija Sebastian Adolfsson komppaa edellisiä. Uudellamaalla avoimia työpaikkoja on reilut 54 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin. Työvoiman kysyntä on noussut lähes kaikissa ammattiryhmissä. Vain sotilaiden ammattiryhmässä avoimia työpaikkoja on vähemmän kuin vuotta aiemmin, Adolfsson kertoo.

– Ammattinimikkeiden osalta eniten uusia avoimia paikkoja oli myyjien, rahdinkäsittelijöiden ja varastotyöntekijöiden, lähihoitajien, sekä kirvesmiesten ja rakennuspuuseppien ammattinimikkeissä, Adolfsson kirjoittaa.

Työnhaun keskimääräinen kesto ei kuitenkaan ole vielä lyhentynyt, mutta lyhentynee todennäköisesti seuraavina kuukausina.

Heille tekisi mieli sanoa, että etsikää jotain muuta tai kouluttautukaa.

Kaikilla aloilla työtä ei vieläkään ole jaettavaksi, vaikka luottamus talouteen kasvaakin.

Koska tehokkuus on korostunut työelämässä jatkuvasti, on esimerkiksi perinteisten sihteerien työtilanne vaikea, kertoo WorkPowerin Pajala.

– Heille tekisi mieli sanoa, että etsikää jotain muuta tai kouluttautukaa, Pajala sanoo.

Perinteisten sihteerien työpaikat ovat vähentyneet reilusti, sillä työn vaatimukset ovat kasvaneet. Sihteerien työ onkin korvautunut monessa työpaikassa monipuolisemmalla työllä.

Myös Varsinais-Suomen TE-toimistosta kerrotaan, että toimistotyö on oikeastaan alueen ainoita aloja, joissa työnhakijoita on reilusti enemmän kuin tarjolla olevia työpaikkoja.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?