Näin huoltoasemat kommentoivat sähköautojen latauspisteiden lisäämistä - Taloussanomat - Ilta-Sanomat

Sähköauton latauspiste 60 kilometrin välein – näin huoltoasemat ja ministeriöt kommentoivat EU:n tavoitetta

Pääväylillä 60 kilometrin tavoiteväli täyttyy jo nyt, mutta katvealueita löytyy Lapista, Kainuusta ja Pohjois-Pohjanmaalta.

Nykyään latauspisteitä on yhteensä sadassa S-ryhmän toimipaikassa, joista 50 on ABC-asemia.

30.7. 13:49

EU-komissio kertoi ilmastopaketissaan tavoitteeksi, että unionin alueella olisi oltava sähköautojen latauspaikkoja vuodesta 2025 lähtien 60 kilometrin välein ydinverkossa. Suomessa ydinverkko ulottuu Turusta itärajalle sekä Helsingistä Tampereen ja Jyväskylän kautta Ouluun.

Huoltoasemaketjut ovat eri vaiheissa latauspisteiden asentamisen suhteen. Vaikka unionin avausta pidetään hyvänä, huolettaa ketjuja latauspisteiden kannattavuus. Toistaiseksi ne eivät juuri taloudellisesti kannata.

Ministeriö ymmärtää huolen ja aikoo huomioida mahdolliset taloudelliset haasteet muistiossaan.

ABC-ketju aikoo lisätä latauspaikkojen määrää jatkossa, minkä lisäksi sähköautojen latauspaikkoja lisätään myös muissa S-ryhmän pisteissä.

Ensimmäiset latauspaikat rakennettiin asemille vuonna 2012. Nykyään latauspisteitä on yhteensä sadassa S-ryhmän toimipaikassa, joista 50 on ABC-asemia. Määrä kasvaa tasaisesti ja tavoitteena on mahdollistaa sähköautolla liikkuminen koko maassa. Toistaiseksi ruuhkia esiintyy lähinnä vain juhlapyhinä ja toisinaan viikonloppuliikenteessä.

Osa huoltoasemista tarjoaa sähköisiä latauspisteitä toisia enemmän.

– Eniten latausasemia on tällä hetkellä etelässä ja lännessä, idässä ja pohjoisessa verkosto on hieman harvempi, kertoo kehitysjohtaja Tiina Viksten ABC-ketjusta.

S-ryhmä julkisti tänä keväänä oman ABC-lataus-konseptin. Siinä jokaisella toimipisteeltä pitäisi lähtökohtaisesti löytyä neljä normaalia latauspaikkaa ja neljä pikalatauspaikkaa.

Latausasemien kilometriväli ei ole ollut suunnittelun pohjana, mutta kaikkiaan asemien määrä moninkertaistuu. Kattavan verkoston pitäisi ulottua noin tuhanteen S-ryhmän toimipaikkaan.

– Investoinnit jakautuvat useammalle vuodelle vuosina 2021–2024. Sähköautojen lataaminen on osa S-ryhmän palvelutarjontaa omille asiakkaillemme ja verkoston kehittäminen on välttämätöntä uudistumista. Kannattavuus tulee lähitulevaisuudessa asiakastyytyväisyyden ja liikenteen käyttövoimamuutosten kautta.

Osaan kohteista S-ryhmä on saanut tukea Energiavirastolta.

Julkisia latauspisteitä lähes 30:llä Nesteen huoltoasemalla, mutta yhtiön omia näistä on vain yksi, pilotointivaiheessa oleva latauspiste.

– Nesteellä on tällä hetkellä pilotoinnissa vasta ensimmäinen oma sähköautojen latausasema. Sähköautojen latauspisteiden määrä on lisääntynyt asemilla asiakaskysynnän mukaan. Latauspisteitä löytyy pääväylien varrelta ympäri Suomen, kertoo Suomen asemaverkostosta vastaava johtaja Katri Taskinen.

Iso osa Neste-asemilla olevista latauspisteistä on K-lataus nimellä toimivia latauspisteitä.

Neste uskoo sähköautoilun ohella uusiutuvaa dieseliä käyttävien autojen yleistymiseen.

– Liikenteen sähköistyminen on tervetullut kehityskulku, kun samaan aikaan sähköntuotanto muuttuu päästöttömäksi. Kunnianhimoisten ilmastotavoitteiden saavuttaminen edellyttää kuitenkin uusiutuvia polttoaineita sähköautojen rinnalle, sillä polttomoottoreita käytetään vielä

Taskinen sanoo pitävänsä EU:n tavoitetta lisätä latauspisteitä hyvänä, mutta toivoo unionilta pitkäjänteisyyttä ja ennakoitavuutta.

– Suomen julkisten pikalatauspisteiden määrä ylittää selvästi EU:n suositukset, kun julkisia raskaamman kaluston latauspisteitä ei juurikaan ole vielä.

Latauspisteiden määrä lisääntyy jatkuvasti.

St1:en omistamilla Shell- ja St1-asemilla ei vielä ole omia kaupallisia sähköauton latauspisteitä Suomessa. Norjassa niitä sen sijaan on, mutta niiden täyttöaste on aika matala.

– Mikäli täyssähköautolla liikkuva autoilija on jäänyt miehitettyjen asemiemme läheisyydessä pulaan, kauppiaamme ovat järjestäneet autoilijalle sähköä ns. töpselilatauksella, kertoo viestintäpäällikkö Liisa Joenpolvi St1:ltä.

Tällä hetkellä latausliiketoiminta ei ole taloudellisesti kannattavaa tällä hetkellä, Joenpolvi kertoo. Tähän vaikuttaa se, että markkinoilla on reilusti ilmaisia latauspisteitä.

St1 seuraa kuitenkin tilannetta ja lainsäädännön etenemistä.

– Kun saamme pitkäaikaisten investointien tekemiseen liittyvät reunaehdot selville, tulemme rakentamaan asiakkaidemme kysynnän mukaan sähkölatauspisteitä eri asiakassegmenttiemme tarpeisiin myös Suomessa ja Ruotsissa.

Suomessa EU-tavoite on lähellä täyttyä

Liikenteen sähköistämisen edistämisestä vastaa Suomessa liikenne- ja viestintäministeriö (LVM). Ilmasto- ja ympäristöyksikön johtaja Päivi Antikanen painottaa, että EU:n asetusehdotuksen vaikutukset Suomen sähkölatausverkoston kehittymiseen edellyttää syvällistä analyysiä, mutta Antikainen pystyy kommentoimaan asiaa tämän hetkisen tietonsa perusteella.

Yleiskuvana voidaan pitää, että Suomi täyttää pitkälti jo nyt EU:n tavoitteen 60 kilometrin latausväleistä.

– Alustavan arvion mukaan Suomessa TEN-T ydinverkon osalta julkisia latauspisteitä löytyy jo nykyisin vähintään 60 km välein. Ydinverkkoa laajemman TEN-T kattavan verkon osalta latauspisteitä löytyy myös suurelta osin vähintään 60 km välein aivan pohjoista Suomea lukuun ottamassa. Yleisesti katvealueita, joissa etäisyys lähimmälle latausasemalle on esimerkiksi yli 100 km, on vielä Pohjois-Pohjanmaan, Kainuun ja Lapin maakunnissa, Antikainen kirjoittaa sähköpostivastauksessaan

Antikainen kertoo, että latauspisteitä tulee jatkuvasti uusille alueelle ja näin ollen katvealueet vähenevät. Vaikka ilmastopaketissa puhutaan ydinverkon kattavuudesta, pyritään Suomessa saamaan riittävästi latauspisteitä myös pienempien teiden varteen ja harvaan asutuille aluille.

Antikainen muistuttaa, että suuri osa sähköautojen lataamisesta tapahtuu kotona, ja tähän omakotitaloasujalla on lähtökohtaisesti parempi valmius.

Osa huoltoasemaketjuista on halunnut itsenäisesti asentaa sähköautojen latauspaikkoja, mutta myös asentamisen kulut ovat aiheuttaneet huolta.

Nykyiseen hallitusohjelmaan on kirjattu, että huoltoasemaketjuille säädetään velvoite tarjota tietty määrä sähköautojen latauspisteitä huoltoasemien yhteyteen ja fossiilittoman liikenteen tiekartassa tutkitaan mahdollisia toteuttamistapoja.

Antikaisen mukaan latausinfrastruktuurin rakentamista on tuettu vuosina 2018–2021 ja fossiilittoman liikenteen tiekartassa on tehty linjaus tukemisen jatkamisesta vielä vuosina 2022–2025.

– Voisi sanoa, että jo kansallisilla politiikkatoimilla ja ajoneuvokannan kehittymisellä olemme hyvässä tahdissa, mutta tietenkin myös suomalaisen sähköautoilijan kannalta on myönteistä, että uudella EU:n tasoisella lainsäädännöllä voidaan varmistaa riittävän kattava ja toimiva latausverkosto koko unionin alueella.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?