Kahden euron kipuraja häämöttää – näin tankkaajat kommentoivat kohoavaa bensan hintaa: ”Pakko maksaa jos autoa haluaa käyttää” - Taloussanomat - Ilta-Sanomat

Kahden euron kipuraja häämöttää – näin tankkaajat kommentoivat kohoavaa bensan hintaa: ”Pakko maksaa jos autoa haluaa käyttää”

Polttoaineen hinta on kohonnut kesän aikana mittavasti. Yhdellä huoltoasemalla litrasta ”ysivitosta” joutuu nyt pulittamaan jo lähes kaksi euroa.

29.7. 6:30

Bensiinin hinta on kesän kuluessa kohonnut merkittävästi. Hintatarjouksiin erikoistuneen Picodin tällä viikolla keräämän selvityksen mukaan alkuvuonna polttoainelitra maksoi Suomessa keskimäärin 1,58 euroa.

Nyt Polttoaine.net -hintaseurantasivuston tietojen mukaan litra 95E10-laadun polttoainetta kustantaa keskimäärin 1,708 euroa. Vastaava määrä 98E-laadun bensiiniä maksaa 1,798 euroa. Tilastokeskuksen mukaan vuotta aiemmin litrasta ”ysivitosta” sai pulittaa vain keskimäärin 1,45 euroa.

Yksittäisillä asemilla hintataso kohoaa keskiarvoa selvästi korkeammalle. Inarissa litra 95E10-laatua maksaa nyt jo hulppeat 1,950 euroa. Yksi asema Kuopiossa yltää 1,819 euroon, kuten myös toinen Enontekiössä. Halvimmillaan litran saa Vantaan Läntisellä Valkoisenlähteentiellä sijaitsevalta Teboililta 1,579 eurolla.

Picodin vertailun mukaan bensiinin hinta on noussut Suomessa ajanjaksolla 2020-2021 13,5 prosenttia. Se on Euroopan ja lähialueiden maista kuudenneksi eniten. Pelkistä EU-maista bensiini on Suomessa kallistunut neljänneksi eniten. Tämän hetkisellä hintatasolla mitattuna vain Hollannissa ja Norjassa bensalitra kustantaa Suomea enemmän.

Suomessa polttoaineen hinnasta valtaosan määrittävät kuitenkin verot. Nykyisin bensiinistä maksetaan valmisteveroa 75,96 senttiä litralta.

Syitä huimalle harppaukselle hintatasossa on lukuisia. Esimerkiksi öljynviejämaiden järjestön OPECin ja sen liittolaisten pitkään jatkuneet tuotantorajoitukset kohottavat raakaöljyn hintaa. Tämä puolestaan johtaa polttoaineen tuotantokustannusten kasvuun, mikä puolestaan heijastuu bensiinin kuluttajahintoihin.

OPECin tuotantorajoitusten tarkoitus on ollut rajoittaa raakaöljyn ylitarjontaa matalan kysynnän aikana ja samalla tukea sen hintatasoa. Öljyn kysyntä on nyt kuitenkin lähtenyt kasvuun.

Maailmantalouden piristyessä OPEC on aloittanut rajoituksiensa asteittaisen poiston, mutta hölläämisen tahti ei ole pysynyt kysynnän nousun perässä. Täten myös polttoaineen tuotanto ei riitä vastaamaan kysyntään, joten myös pumppuhinnat kohoavat.

Oman panoksensa kuluttajahintoihin tuo EU:n kesäkuun lopussa voimaan tullut niin kutsuttu RED II -direktiivi. Direktiivin mukaisesti Suomessa joudutaan jakelemaan vuosittain enemmän biopolttoainetta perinteisen bensiinin sijaan.

Tänä vuonna jakeluvelvoitteen määrä on noin 18 prosenttia. Vuoteen 2030 mennessä se nousee asteittain aina 30 prosenttiin asti. Biokomponentit ovat fossiilisia polttoaineita kalliimpia ja täten niiden osuuden lisääminen kasvattaa bensiinin kuluttajahintaa.

Näiden ohella polttoaineen hintaan vaikuttaa euron kurssi suhteutettuna dollariin. Euron kurssi on viime aikoina heikentynyt, joten euroilla saa nyt hankittua vähemmän raakaöljyä ja bensaa, sillä niillä käydään kauppaa dollareissa. Vahvemmalla eurolla tilanne olisi päinvastainen.

Lisäksi myös paikallinen kilpailu liikuttaa pumppuhintoja.

Suomessa polttoaineen hinnasta valtaosan määrittävät kuitenkin verot. Viime vuoden elokuusta lähtien moottoribensiinin valmistevero nousi 5,71 senttiä litralta. Nykyisin bensiinistä maksetaan valmisteveroa 75,96 senttiä litralta.

Valmisteveron lisäksi bensiinin verottomasta hinnasta maksetaan erikseen 24 prosenttia arvolisäveroa. Yhteensä verojen osuus bensiinin kokonaishinnasta nousee yli 60 prosenttiin, eli noin euroon per litra.

Mitä autoilijat ovat mieltä?

Korkean yleisen hintatason ohella etenkin verotuksen osuus bensiinin hinnasta on aiemminkin nostattanut laajaa keskustelua. Esimerkiksi tänä keväällä matalampaa polttoaineen hintatasoa vaativa kansalaisaloite onnistui keräämään 100 000 allekirjoitusta.

Ilta-Sanomat jalkautui helsinkiläiselle huoltoasemalle tiedustelemaan autoilijoiden mietteitä bensiinin hinnannoususta. Monien suhtautuminen hintatasoon oli eriävä haastateltujen välillä, mutta kaikki haastatellut tahot olivat yksimielisiä yhden asian suhteen: bensa on nyt liian kallista.

Tankkaamasta tavoitettu Esko harmittelee etenkin, että niin suuri siivu bensan hintalapusta koostuu veroista. Hänen mielestään sopiva hintalappu bensalitralle olisi selvästi nykyistä alhaisempi.

– Kyllä liian suuret summat jäävät valtiolle. Maksaisin vaikkapa noin 1,20 euroa litralta, Esko toteaa.

Taksia työkseen ajava Timo pitää bensiinin hintaa jo liian korkeana.

Eläkkeellä olevan Jaakon mielestä noin 1,60 tai 1,70 euroa litralta olisi maksimisumma. Hintataso on jo ylittänyt Jaakon pohtiman rajapyykin.

– Pakko se on maksaa jos autoa nyt haluaa käyttää. Onhan verotuksen osuus valtava määrä, mutta niinhän se on aina ollut. On tuo 60 prosenttia kyllä paljon, Jaakko sanoo.

Taksikuskina työskentelevä Timon mielestä hinta on niin ikään jo hieman liian korkealla. Timo huomauttaa hintojen vaihtelevan paljon asemien välillä, mutta pitää tällä hetkellä keskimääräistä noin 1,70 euron litrahintaa henkilökohtaisena ylärajanaan.

Timo toivoo, että ammattiautoilijat saisivat mittavalta verotaakalta edes hieman helpotusta.

– Onhan tuo kieltämättä hullua, että autoilua verotetaan niin paljon. Kyllä ammattiautoilijat voisivat saada tästä jotain alennusta. Jos hinta tippuisi euroonkin litralta niin kyllä siinä silti jäisi valtiolle veroakin, Timo pohtii.

5 syytä nostaa bensan hintaa

Valmisteveron korotus

EU:n biopolttoainevelvoite

Raakaöljyn hinta

Kysynnän kasvu

Euron kurssin heikkeneminen

Juttua muokattu 29.7. klo 13:24: Korjattu grafiikkaan Helsingin Mannerheimintien ABC Mechelininkadun ABC:ksi.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?