Kotimaan tilaisuuksiin ja tapahtumiin oikeuttavaa koronapassia tai -todistusta on kaipailtu muun muassa tapahtuma-alalla jälleen heinäkuussa, kun koronaepidemian neljäs aalto nousi hieman yllättäen jo keskellä kesää.
Vielä keväällä uskottiin, että tartuntojen kasvua nähdään jälleen kyllä syksyllä, kun ihmiset palaavat töihin ja koulut avautuvat.
Ei kuitenkaan näin rajusti, sillä rokotekattavuuden uskottiin rahoittavan jo tartuntoja, vaikka rajoituksista olisi luovuttu.
Kotimaan koronapassi jäi sivuun – samoin selvitys koronapassin käytöstä, jonka pääministeri Sanna Marin (sd) ja oikeusministeri Anna-Maja Henriksson (r) lupasivat tiedotustilaisuuksissa ja eduskunnassa teettää oikeusministerillä.
Mitä siis selvisi?
Ilta-Sanomat hankki virkamiesmuistiona tehdyn paperin koronapassista.
Se ei ole virallinen lausunto, vaan alustava arvio asiaan liittyvistä oikeudellisia kysymyksiä, sillä tarkempaa esitystä selvityksen kohteena olleista koronatodistuksista ei ole annettu.
Muistiossa arvioidaan koronapassin hyötyjä ja ongelmia.
Muistio on annettu jo 13. huhtikuuta, mutta sitä ei IS:n tietojen mukaan ole esitelty edes kansanedustajille. Siinä todetaan, että arviota tarkistetaan ja tarkennetaan tarpeen mukaan myöhemmin.
Muistiossa arvioidaan todistuksia etenkin perustuslain, yhdenvertaisuuden ja henkilötietojen suojan kannalta. Muistiossa on myös eroteltu edellytykset koronapassien käyttöönotolle riippuen siitä, olisiko kyseessä yksityisen elinkeinotoiminnan puitteissa järjestettävä yleisötilaisuus tai muu yksityinen palvelu vai lakisääteiset julkiset palvelut.
Muistiossa on tarkasteltu sekä rokotustodistuksen että erillisen koronatodistuksen mahdollisuuksia. Koronatodistuksella tarkoitetaan todistusta saadusta rokotuksesta, parantuneesta koronataudista tai saadusta negatiivisesta koronatestistä. Rokotetodistuksessa taas olisi merkintä saaduista rokotteista.
Oikeusministeriön demokratia- ja julkisoikeusosaston virkamiehet suhtautuvat muistiossa varauksella rokotetodistukseen perustuvaan järjestelmään, sillä rokotteen ottaminen on Suomessa vapaaehtoista. Koronatodistusta pidetään rokotetodistusta ”käyttökelpoisempana välineenä”, mutta sitäkään ei pidetä ongelmattomana.
Rokoteperustaiseen todistukseen suhtaudutaan varautuen myös siksi, että muistion mukaan ei ole selkeää tutkimusnäyttöä siitä, voiko rokotettu tartuttaa muita tai miten muuntovirukset vaikuttavat rokotteiden tehoon. Oikeusministeriö viittaa tässä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen 12. maaliskuuta ministeriölle antamaan muistioon.
THL:n ylilääkäri Hanna Nohynek kertoi Ilta-Sanomille toukokuussa, että varsinkin vain yhden rokoteannoksen saaneet voivat yhä tartuttaa muita.
THL:n ylilääkäri Hanna Nohynek.
Koska tavoitteena on väestön terveyden turvaaminen, pelkkiin rokotuksiin perustuvalla todistuksella ei siis välttämättä saataisi toivottua tulosta. Muistion mukaan rokotetodistusta ei olisi mahdollista käyttää ikään kuin porkkanana sille, että ihmiset hakeutuisivat hanakammin rokotteelle.
– Mikäli koronarokote ei kuitenkaan ratkaisevassa määrin estä rokotuksen saanutta tartuttamasta muita henkilöitä tai asiasta ei ole vielä esitettävissä luotettavaa lääketieteellistä näyttöä, niin tämä vaikuttaa koko rokotetodistuksen oikeudelliseen arviointiin hyväksyttävyys- ja oikeasuhtaisuusvaatimuksen kannalta, muistiossa todetaan.
Rokotteen vapaaehtoisuuteen perustaen muistiossa arvioidaan, että rokotetodistusta ei voitaisi käyttää perusteena myöskään lakisääteisten julkisten palveluiden saamisessa. Rokotejärjestyksen takia nuoret voisivat joutua muita ikäluokkia epätasa-arvoisempaan asemaan, jos rokotetta vaadittaisiin palvelujen saamiseksi, sillä heidät rokotetaan viimeisenä.
Sama pätee niihin henkilöihin, jotka eivät jostain syystä voi ottaa rokotetta.
– [..] edes tavallisen lain säätämisjärjestyksessä säädetyllä lailla ei voida poiketa perusoikeuksista, vaan perustuslaissa säädettyjen oikeuksien tulee toteutua myös niiden osalta, joilla todistusta ei ole, muistiossa todetaan.
Yksityisillä elinkeinonharjoittajilla sen sijaan on muistion mukaan elinkeinovapauden nojalla oikeus päättää edellytyksistä tarjoamilleen palveluille. Asetettavat edellytykset eivät kuitenkaan saa olla syrjiviä. Perustuslain mukaan ihmiset ovat yhdenvertaisia lain edessä, eikä heitä saa asettaa eri asemaan esimerkiksi terveydentilan takia. Rokote- tai koronatodistuksessa ilmaistaisiin henkilöiden terveydentilaa koskevia seikkoja.
– Käsityksemme mukaan olisi muun muassa perusteltua, että jos koronatodistus – asian tarkemman harkinnan ja selvittämisen jälkeen – otettaisiin tilapäisesti käyttöön erilaisiin tilaisuuksiin tai tiloihin pääsemisen edellytyksenä, tulisi rajoitusten piirissä olevilla henkilöillä olla mahdollisuus päästä koronatestiin vähävaraisuuden sitä estämättä.
Muistion lopussa todetaan, että lopullisen arvion todistusten perustuslaillisuudesta tekisi viime kädessä eduskunnan perustuslakivaliokunta.
Koronapassi nousi esille huhtikuussa, kun hallitus julkaisi askelmerkit koronarajoitusten purkamisesta. Kokoomuksen mielestä exit-suunnitelmassa ei hyödynnetty riittävästi koronapassia, kun palveluita ja tapahtumia avataan. Todistusta oli valmisteltu helmikuusta lähtien, ja sen oli tarkoitus olla valmiina käyttöön toukokuussa.
Palvelun kehittämiseen varattiin HS:n mukaan rahaa 3,5 miljoonaa euroa.
Puolueista kokoomus puhui vahvimmin koronapassin käytön puolesta. Sdp:ssä, muun muassa pääministeri Marin, kannettiin huolta siitä, että se rajaisi osalta kansalaisia palvelut ulos sen takia, että heitä ei ole rokotettu. Marin sanoi kuitenkin, että hallitus selvittää, voisiko todistusta käyttää rajojen sisäpuolella. Myös perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru (sd) suhtautui varauksellisesti kotimaan koronapassiin.
Perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru (sd).
Koronapassista paljon julkisuudessa puhunut Ben Zyskowicz (kok) käytti keväällä eduskunnassa kiihkeitä puheenvuoroja koronapassin puolesta ja hiillosti myös Sdp:tä sen epäselvästä kannasta.
– Tämä on todellakin, niin kuin edustaja (Petteri) Orpo sanoi A-studiossa, demareiden ja vasemmiston klassinen tasa-arvonäkemys. Jos ei voida kaikille tarjota jotain mahdollisuutta, niin ei tarjota sitä kellekään. Jos ministeri Kiurulla on yksi lehmä ja minulla ei ole yhtään lehmää, niin otetaan ministeri Kiurulta se lehmä pois, niin sitten me olemme tasa-arvoisia, Zyskovwicz laukoi eduskunnassa huhtikuussa.
Hänen mukaansa kielteiset kannat todistivat myös ”ylikireistä perustuslaki- ja perusoikeustulkinnoista”, demareiden tasa-arvohuolet taas ummehtuneista sosialististen saavutusten näyttelystä.
Kuumentuneesta keskustelusta kieli myös se, että Sdp:n Johannes Koskinen katsoi, että kokoomus on kaivanut ”50-luvun retoriikkaa” ja ”sosialismin luurankoja kaapista, jotta voisi ampua niitä alas”.
Tapahtuma-ala on yhä toivonut passia selkeästi, kun taas majoitus- ja ravintola-alan etujärjestö Mara ajattelee, että rokotepassi -tai todistus rajoittaisi nuorten asioimista liikaa ja että ravintoloiden omat ohjeistukset riittävät.
Oikeusministeri Henrikssonin mukaan tapahtuma-alalle ehdotettuun koronapassiin liittyi kaksi ydinkysymystä: missä määrin koronarokotteen saanut henkilö voi yhä levittää tartuntaa ja toisekseen koronapassin oikeudellinen puoli. Perustuslakiasiantuntijoiden kannat poikkesivat toisistaan, osa kannatti passia tietyin ehdoin, osa suhtautui varauksella.
Muualla Euroopassa maat ovat jo ottaneet kansallisia rokotepasseja käyttöönsä. Tanskassa rokotepassia on hyödynnetty merkittävästi maan exit-suunnitelmassa, mutta siellä rokottamattomien rajoituksia koskevia huolia on lieventänyt laaja testausjärjestelmä, jossa negatiivisen testituloksen saa helposti ja ilmaiseksi.
Myös Ranskassa säädettiin vastikään laki koronapassista. Sitä vastustettiin laajoin mielenosoituksin.
Lue lisää: Koronapassista säädettiin lailla Ranskassa – pakollinen, jos haluaa syödä ravintolassa tai matkustaa
Ranskassa rokotepassit ovat pakollisia niille, jotka haluavat esimerkiksi matkustaa, syödä ravintolassa tai käydä elokuvissa tai museossa.
Lisäksi ainakin Kreikassa, Italiassa ja Saksassa pohditaan kansallisen koronapassin käyttöönottoa.
