Jatkuuko etätyö, hyytyykö talouskasvu? Näin koronan neljäs aalto näkyy syksyllä - Taloussanomat - Ilta-Sanomat

Jatkuuko etätyö, hyytyykö talouskasvu? Näin koronan neljäs aalto näkyy syksyllä

Tuleeko syksystä koronakevään toisinto?

Miten neljäs aalto näkyy suomalaisten arjessa? Sitä pohtivat eri alojen edustajat ja terveys- ja talousasiantuntija.

22.7. 16:30

Jos auringon paahteesta pitää, Suomen kesä on ollut täydellinen. Koronarajoitusten purkaminen ja yhdessä olo tuntuvat pitkän eristyksen jälkeen huumaavalta. Tartunnat jylläävät varsinkin baareissa, puistoissa ja bileissä notkuvien nuorten keskuudessa.

Tällä viikolle taivaalle purjehti pilviä. Suomi on nyt virallisestikin neljännessä aallossa.

Mitä tästä seuraa loppukesällä ja syksyllä? Jatkuvatko kotitoimistojen Teams-sulkeiset, tyssääkö talouskasvu. Entä ravintolat, tapahtumat ja oppilaitokset?

1. Mitä seuraavaksi?

Elokuussa täsmentyvät toimintaohjeet syksyyn.

– Tässä käydään kilpajuoksua rokottamisen ja delta-variantin kanssa, sosiaali- ja terveysministeriön (STM) kansliapäällikkö Kirsi Varhila sanoo Taloussanomille.

Riskiryhmiä on saatu jo suojaan, mutta erityisesti sairastuneiden pitkäaikaiset oireet ovat huolena, eikä niistä ole vielä riittävästi tutkimusta, Varhila sanoo.

STM:n Kirsi Varhilan mukaan long covidista tarvitaan lisää tutkittua tietoa kaikenikäisten osalta.

Hallituksen on määrä hyväksyä järjestyksessä kolmas hybridistrategia. Varhilan mukaan valmistelussa on koko kokonaisuus.

Syksyllä strategia nojaa aiempaa enemmän rokotekattavuuteen, paikallisiin nopeisiin toimiin ja siihen ettei ihmisten kontakteja tarvitsisi rajoittaa enää yhtä laajasti kuin esimerkiksi keväällä.

Neljännen aallon vaikutusta näkyy jo tänään torstaina, kun hallitus päätti jälleen uusista voimassaolevista koronarajoituksista. Ravintolarajoitukset astuivat voimaan kaikilla kiihtymisvaiheen alueilla.

Terveyden ja hyvinvoinninlaitoksen johtaja Mika Salminen sanoi kiristysten alla MTV:lle, ettei ole varma, riittävätkö edes pelkät ravintolarajoitukset, kun tartuntoja tapahtuu ravintoloiden ulkopuolella.

Varhila ei ota kantaa muihin keinoihin. Hän painottaa, että kaikki tartuntalain mukaiset keinot ovat käytettävissä. Niitä pitää arvioida kuitenkin suhteessa hyötyihin, haittoihin ja rokotekattavuuden kasvuun.

2. Tapahtuma-alan piina jatkuu

Neljäs aalto iskee tapahtuma-alalle kovaa. Tapahtumia oli vasta päästy käynnistelemään, edelleen pääosin ulkotapahtumina.

– Syksy on kaikenlaisten tapahtumien aikaa, ja epävarmuus ja pelko on suuri: Mikä on epidemiatilanne, ja miten hybridistrategiaa päivitetään, Johtaja Maria Sahlstedt Tapahtumateollisuus ry:stä sanoo.

– Suuret urheilun sarjat ovat käynnistymässä, muun muassa jääkiekon SM-liiga myy jo parhaillaan kausikortteja eikä tiedetä millaisille katsomoille niitä voidaan myydä.

Kaikki suuret yritystapahtumat ja messut ovat olleet pisimpään jäissä, ja ne heräävät myös viimeisinä eloon, kun tilanne joskus rauhoittuu. Niissä on myös tapahtumista pisimmät suunnittelujänteet.

3. Ravintola-alan pelot kasvavat

Ravintolakolmio-konsernin ravintoloitsija Joonas Keskinen sanoo, että ala ei kestä enää uusia sulkutoimia neljännen aallon takia.

– Toivon, että valtiovalta alkaa miettiä, miten taudin kanssa eletään. Ei tämä ole laantumassa vielä neljännen tai viidennenkään aallon jälkeen, Ravintolakolmion Joonas Keskinen sanoo.

– Toivoisin, että huomio keskittyy jatkossa sairaalakapasiteettiin eikä ilmaantuvuuslukuihin. Viime vuonna rajoituksia perusteltiin edellisellä, mutta jännä jos nyt tartuntaluvut olisivat ainoa tai keskeinen syy toimialan rajoittamiseen.

– Tunti tai kaksi anniskelun muutokset eivät Suomea pelasta. Tällä hetkellähän esimerkiksi yökerhotoimintaa ei edes voi harjoittaa Uudellamaalla. Ja jos vierekkäin on ulkoterassi ja puisto, ja terassi suljetaan aikaisin ja illan vietto jatkuu puistossa, sillä terassin aikaisemmin sulkemisella ei ole mitään vaikutusta.

4. Uusi kotoilun syksy?

Ruokaravintoloiden asiakkaissa neljäs aalto ei ole näkynyt asiakkaiden vähenemisenä eikä myöskään tilojen varauksissa. Aiemmat aallot näkyivät, nyt ei, Ravintolakolmion Keskinen kertoo.

Ihmiset eivät hänen mukaansa ole peruneet juhliaan tai kokouksia vaan lähinnä varmistavat, miten ne voidaan järjestää terveysturvallisesti.

Keskinen uskoo, että ihmiset alkavat turtua tai tottua epidemiaoloihin ja suhteuttavat käyttäytymisensä asian kanssa elämiseen.

Nordean pääanalyytikko Jan von Gerich vahvistaa saman ilmiön. Kuluttajakäyttäytymisen reaktio tautitapauksiin pienenee aalto aallolta.

– Tuntuu, että jokaisessa uudessa aallossa varovaisuuden taso on vähäisempää, kun ihmiset ovat turtuneet tilanteeseen. Myös luottamusluvut viittaavat samaan. Viimeisimmät aallot ovat vaikuttaneet yllättävän vähän niin kuluttajien kuin yritysten luottamukseen.

5. Työt jatkuvat etäkonttoreissa

Monilla työpaikoilla lähitöihin piti palata jo elokuussa. Nyt etätyösuositus jatkuu ainakin jonkinasteisena syys-lokakuun. Perusteita suosituksen jatkamiselle STM katsoo elokuussa kun koulujen alun tilanne ja työikäisten rokotekattavuus ovat selvillä.

Kotikonttoreihin paluu niissä töissä, joissa on mahdollista näyttää olevan taas edessä.

– Vielä on aikaista arvioida, mutta pakko todeta että tartunnat ovat lisääntyneet huolestuttavasti erityisesti opiskelijaikäisten kohdalla ja heillä on myös alhainen rokotekattavuus, Varhila sanoo.

6. Opetusta aloitellaan lähimuodossa

Keväällä opetusta järjestettiin joko etä- tai lähiopetuksena riippuen alueellisesta tartuntatilanteesta.

Opetusministeriöstä kerrotaan, että näin toimitaan myös oppilaitosten avautuessa syksyllä jos ja kun neljäs aalto jyllää Suomessa. Jos suinkin mahdollista, opetus on lähimuodossa, ministeriöstä kerrotaan.

Toistaiseksi sairaanhoitopiireissä ei suunnitella etäopetuksen aloittamista.

Osa kouluista aukeaa todennäköisesti jo ennen kuin hallitus esittelee hybridistrategia 3.0:n.

Sairaanhoitopiireissä tilannetta arvioidaan lähipäivinä ja viikkoina. Pyrkimys on se, että koulut aloitetaan lähiopetuksessa.

7. Hyytyykö talouskasvu?

Tilastokeskus kertoi alkuviikosta hurjasta talouskasvuluvusta, joka perustuu yritysten liikevaihtojen alustaviin tietoihin. Vuosimuutos olisi pikaestimaatin mukaan huima 8,7 prosenttia.

Voiko neljäs aalto hidastaa kasvun?

– Sellainenkin riski on olemassa ja riski on vielä viime aikoina kasvanutkin. Toteutumista on vielä mahdotonta arvioida, Nordean von Gerich sanoo.

Britanniaa seurataan nyt erityisen tarkasti, Nordean von Gerich huomauttaa, sillä se antaa viitteitä myös Suomelle. Britannia poisti loputkin rajoitukset, vaikka tartunnat ovat kovassa kasvussa.

– Tapausten nousua oli odotettavissa syksyllä, mutta että on pieni pettymys,, että kasvu alkoi jo nyt.

Von Gerich muistuttaa, että talouden kannalta suurin jarru tulee toimista, joilla leviämistä yritetään estää. Ei itse viruksesta.

Kun päiväluvut huitelevat yli 400:ssa tartunnassa, kuluttajat alkavat jälleen pohtia, mitä saa ja uskaltaa tehdä.

Kuluttajat miettivät jälleen, käydäkö ravintolassa, kampaajalla tai ostaako kausikortti tai risteily.

Käytösvaikutus tuo pienen jarrun, mutta kuten todettiin, rajoitukset ovat suurin muutostekijä koko talouden kuvassa.

Nuorilla koronaväsymys näkyy selvimmin, ja nuoret ovat nyt avainasemassa vaikuttamassa siihen, miten tautitilanne kehittyy syksylle.

Markkinoilla yksi ryhmä porskuttaa edelleen. Rakentamiseen, asumiseen, retkeilyyn ja liikkumiseen suunnatut tuotteet ovat myyneet hurjasti korona-aikana. Näiden tuotteiden ja valmistajien osakkeet pysynevät yhä arvossaan, kun pandemia pitkittyy.

8. Kotimaisen koronapassin voi unohtaa

Paljon puhuttua kotimaista koronapassia ei tulossa syksyn pelastajaksi. Sitä selvitettiin alkukesällä ja muut hallinnonalat totesivat, että passiin ei ole tarvetta, Varhila kertoo. STM katsoi ainoana, että koronapassia tarvitaan terveysturvalliseen matkustamiseen.

Vihreiden vaikuttaja Osmo Soininvaara suhtautuu epäillen epidemian pysäyttämiseen deltavariantin tartuttavuuden takia. Jos neljättä aaltoa ei pysty pysäyttämään, sitä ei kannata edes yrittää, hän arvioi blogissaan.

Soininvaara kaipasi yhä koronapassia, jolla pääsisi kotimaan ravintoloihin ja kulttuuritapahtumiin.

Myös tapahtumateollisuus toivoo koronapassia, kun taas esimerkiksi osa ravintoloista ja puolueista katsoo sen rajoittavan liikaa asiakkaita tai olevan ongelmallinen yhdenvertaisuudelle.

– Jos halutaan löytää keino pitää yhteiskuntaa avoimena turvallisesti, ja toisaalta halutaan kannustaa rokottautumista, se olisi keino edistää näitä, Tapahtumateollisuuden Sahlstedt sanoo.

Eräs vaihtoehto on ollut esillä Sitrassa, joka on pyytänyt yhdenvertaisuusvaltuutettua arvioimaan maksukorttien käyttämistä ihmisten ”koronastatuksen” tarkistamiseen. Sekin malli vaatisi pitkää valmistelua ja tarkkaa ohjeistusta.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?