Taustalla kaksi konkurssia, tulva ja rappiota – nyt legendaarinen Retretti tekee uutta nousua Sinikka Mäkelän miljoonilla - Taloussanomat - Ilta-Sanomat

Taustalla kaksi konkurssia, tulva ja rappiota – nyt legendaarinen Retretti tekee uutta nousua Sinikka Mäkelän miljoonilla

Takavuosien legendaarisen taidekohteen uusi vetäjä uskoo Retretin uuteen kulta-aikaan.

Sinikka Mäkelä tituleeraa itseään luolanaiseksi. Se on hänen mielestään käytännöllisempi titteli kuin Tuunaansaaren Luola Oy:n hallituksen puheenjohtaja.

21.7. 6:45

Menneiden vuosien maineikas Taidekeskus Retretti Savonlinnan Punkaharjulla halutaan uuteen nousuun.

Kunnianhimoisen hankkeen nostattajana on luolanainen Sinikka Mäkelä, neljä vuotta sitten vakavasti sairastuneen suurliikemies Kai Mäkelän puoliso.

– Kulttuuri on tärkeää, mutta toivon tietysti, että tästä tulisi myös bisnes, sillä en halua tuhlata tähän ihan kaikkia Kain rahoja, Sinikka Mäkelä sanoo.

Sinikka Mäkelän taustalle heijastuu Alexandra Magelatovan videoteos Aino.

Tuunaansaaren kallioon Punkaharjulla 1980-luvulla louhittu Retretti muistetaan visionääri Pekka Hyvärisen hullunrohkeana luomuksena, jossa sen kultavuosina järjestettiin maailmaluokan taidenäyttelyitä.

Esillä olivat muiden muassa kotimaiset taiteen kulta-ajan mestarit Edelfelt, Gallen-Kallela ja Simberg sekä ulkomaiset Repin, Dali, Rubens, Picasso, Munch, Chagall ja monet muut mestarit. Taidekeskuksen kalliosalissa soivat puolestaan ooppera, orkesterimusiikki ja korkeatasoiset solistikonsertit.

Retretti oli kohde, jossa jokaisen taidetta ja korkeakulttuuria harrastavan oli pakko käydä vähintään kerran kesässä. Savonlinnan oopperajuhlien ohella Retretti oli tuolloin pintapaikka, jossa monet poliitikot ja julkisuuden henkilöt kävivät näyttäytymässä myös tavan vuoksi. Huippuvuosina Retretissä kävi yli 230 000 vierailijaa.

Mutta korkeakulttuurilla oli myös korkea hintansa. Retretin historiassa on kaksi konkurssia, ensimmäinen Pekka Hyvärisen aikana vuonna 1987 ja toinen taidekeskuksen toimintaa Hyvärisen jälkeen jatkaneen Campus Artis -säätiön omistaman Retretti Oy:n konkurssi vuonna 2012.

Retretin luolastossa yleisö pääsee mukaan Kalevalan maisemaan. Digitaalisesti toteutetun video- ja ääniteoksen aiheena on Sammon ryöstö.

Luolastossa videotaidetta heijastuu sekä seinille että lattiaan.

Retretin kiinteistöt päätyivät monien vaiheiden jälkeen taidekeskusta rahoittaneen Kai Mäkelän yhtiöiden omistukseen vuonna 2006. Taidekeskuksen toimintaa Mäkelän vuokralaisena vuoteen 2012 harjoittaneen Retretti Oy:n konkurssin jälkeen tilat olivat pitkään tyhjillään.

Maanpäälliset rakennukset rappeutuivat, ja vesi valtasi osan luolastoa sähköyhtiön katkaistua kiinteistöstä virrat. Vesi ei kuitenkaan täyttänyt koko luolastoa, eikä aiheuttanut sille korjaamatonta vahinkoa.

Sinikka Mäkelän mukaan hänen miehensä ymmärsi kulttuuria, mutta liikemiehenä hän suunnitteli Retretille muutakin käyttöä. Jossain vaiheessa luolastosta suunniteltiin ortodoksista pyhiinvaelluskohdetta, toisena ääripäänä oli korkean luokan pelikasino.

Retretin tilat omistaa nyt vuonna 2018 perustettu kiinteistösijoitusyhtiö Tuunaansaaren Luola Oy. Sen hallituksen puheenjohtajana Sinikka Mäkelä jatkaa puolisonsa visiota tavoitteenaan palauttaa Retretin aikaisempi loisto.

Sinikka Mäkelä omistaa luolayhtiön osakkeista 90 prosenttia. Vähemmistöosakkaana yhtiössä on Suomalainen Monrepos Oy, joka puolestaan on luolayhtiön toimitusjohtaja Pekka Nurmisen perheen sijoitusyhtiö.

Rakentaminen Retretissä jatkuu. Luolastoon louhitaan muun muassa uusi huoltokäytävä. Kuvassa taustalla konserttisalin sisäänkäynti. Sali saadaan käyttöön kesän jälkeen.

Retretin pahoin rapistuneet maanpäälliset rakennukset on joko purettu tai peruskorjattu ja luolastoa kunnostetaan parhaillaan. Osa siitä avattiin yleisölle heinäkuun toisella viikolla.

Laajan luolaston kunnostaminen on osoittautunut huomattavasti haasteellisemmaksi kuin alun perin arvioitiin. Turvallisuusmääräykset ovat paljon tiukemmat kuin 1980-luvulla. Luoliin on jouduttu louhimaan muun muassa uusia savunpoistokanavia ja turvallisuustekniikka on mennyt kokonaan uusiksi.

Rahaa maan päällä olleiden rakennusten purkamiseen ja kunnostamiseen sekä luolaston saneeraukseen on palanut jo noin kuusi miljoonaa euroa. Lisää tarvitaan vielä vähintäänkin toinen mokoma.

Projektin toisessa vaiheessa Retrettiin on suunnitteilla muun muassa luksushotelli, seminaarikeskus ja taiteilijaresidenssi. Alueen laajentamisen ja uudisrakentamisen mahdollistava kaava tulee Savonlinnan kaupungin päätettäväksi alkusyksystä.

Retretin luolaston avauduttua yleisölle heinäkuun toisella viikolla kävijöitä on riittänyt lippuluukulla pieneksi jonoksi saakka. Sisääntulijoita tervehtii August Eskelisen puuveistos Ahti.

Aino ja Väinämöinen ja koira -puuveistokset ovat mongolialaisen Lkhagvadorj Dorjsurenin töitä tältä vuodelta. Ne on tehty nimenomaan Retrettiä varten.

Mäkelä myöntää, että Retretin taloushistoria pelottaa, mutta maailmassa on nyt monia muitakin asioita, jotka pelottavat.

– Venäjän raja ja Venäjään kohdistuvat pakotteet, ilmastonmuutos ja korona. Kaikki ne pelottavat. Mutta uskallettava on. Parikkalan rajanylityspaikan avautuminen on Retretille suuri mahdollisuus. Täältä on lyhyempi matka Pietariin kuin Helsinkiin, ja Pietarin talousalueella asuu noin 12 miljoonaa ihmistä.

Minun ajatukseni on, että tulevaisuudessa Retretti on kulttuurikeskus, jossa kaikki taiteen alat ovat läsnä ja keskustelevat keskenään.

Mäkelän mukaan Retretin tulevaisuus ei ole pelkästään vanhassa kuvataiteessa, vaan sen rinnalle tuodaan uutta, kokeilevaa taidetta muun muassa digitaalisessa muodossa, viihdettäkään unohtamatta.

– Kuvataideaarteiden vakuutusmaksut, kuljetuskustannukset ja turvallisuusvaatimukset ovat ihan toista luokkaa kuin ennen. Toki pyrimme saamaan tänne jatkossa sitäkin, mutta ei siinä laajuudessa kuin ennen.

– Minun ajatukseni on, että tulevaisuudessa Retretti on kulttuurikeskus, jossa kaikki taiteen alat ovat läsnä ja keskustelevat keskenään, ja täällä on myös koulutustoimintaa sekä taiteilijaresidenssi, hän visioi.

Retretin luolaston pääsisäänkäynnin edustalla on tallella myös vanhan Retretin ulkoilmateoksia.

Retretin kulttuuripuistossa on esillä 23 Kalevala-aiheista puuveistosta 12 taiteilijalta.

Tämä kesänä Retretin teemana on Kalevala. Ulkoalueella on esillä Kalevala-aiheisia puuveistoksia ja luolassa kävijä kokee muun muassa video- ja äänitaiteen keinoin toteutetun Sammon ryöstön.

– Se on ikään kuin viihdettä, mutta samalla myös uutta, digitaalisin keinoin toteutettua taidetta. Se tarjoaa lapsille ja nuorille uudenlaisen tavan tutustua Kalevalaan, kun he pääsevät sisään sen maailmaan, Mäkelä sanoo.

Juttua muokattu 26.7. klo 14:24: Kuvatekstissä näkyvän videoteoksen tekijäksi korjattu Alexandra Magelatova.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?