Suomessa on enää kaksi ”viinamaakuntaa” – katso, miten kotiseudullasi juodaan - Taloussanomat - Ilta-Sanomat

Suomessa on enää kaksi ”viinamaakuntaa” – katso, miten kotiseudullasi juodaan

Valkoviini on Alkon myydyin juoma valtaosassa Suomen maakuntia. Vain neljässä maakunnassa punaviinin myynti ylittää valkoviinin. Terveystalon ylilääkäri iloitsee alkoholittomien juomien lisääntyneestä myynnistä.

Valkoviini on tänä vuonna ollut Alkon myydyin juoma niin maakuntatasolla kuin koko maan tasolla. Yhdeksästätoista Suomen maakunnasta ainoastaan neljässä on kuluneen puolen vuoden aikana ostettu enemmän punaviiniä kuin valkoviiniä.

19.7. 7:45

Pohjanmaan kautta, kuten ryyppylasin tyhjentämiseen kertakulauksella kehottava sanonta kuuluu.

Alkon tuoreimman myyntitilaston perusteella vaikuttaa siltä, että ryyppylaseille on tänä vuonna ollut käyttöä lähinnä Etelä-Pohjanmaalla. Siellä kirkasväriset ja väkevät juomat ovat käyneet kaupaksi viinejä paremmin, kun taas muissa maakunnissa tilanne on ollut päinvastainen.

Viinit hallitsevat Alkon myyntitilastoa kauttaaltaan koko Suomen tasolla.

Vuoden ensimmäisellä puoliskolla Alkon litramääräisesti myydyin juoma on ollut valkoviini. Suomalaiset ovat ostaneet sitä tammi-kesäkuussa yhteensä 11,6 miljoonaa litraa.

Litramääräisesti toiseksi myydyin juoma on ollut punaviini, jota Alko on myynyt yhteensä noin 11,2 miljoonaa litraa.

Valkoviini on ollut Alkon myydyin juoma myös maakuntatasolla. Yhdeksästätoista Suomen maakunnasta ainoastaan neljässä on kuluneen puolen vuoden aikana ostettu enemmän punaviiniä kuin valkoviiniä.

Taloussanomat kertoi vuonna 2019, että Suomessa on neljä maakuntaa, joissa viinaa ja vodkaa myydään enemmän kuin viinejä.

Alkon myyntitilastojen perusteella ”viinamaakuntien” määrä on sittemmin kutistunut kahteen. Etelä-Pohjanmaalla ja Kainuussa viinat ja vodkat näyttävät edelleen käyvän puna- ja valkoviinejä paremmin kaupaksi.

Tammi-kesäkuussa Etelä-Pohjanmaalla myytiin yhteensä 270 000 litraa viinaa ja vodkaa. Punaviiniä myytiin yhteensä 215 000 litraa ja valkoviiniä 254 000 litraa.

Kainuussa viinaa ja vodkaa on kuluneen puolen vuoden aikana myyty 138 000 litraa. Valkoviiniä maakunnassa on samassa ajassa myyty 130 000 litraa, punaviiniä puolestaan 111 000 litraa.

Suomen kahdesta viinamaakunnasta Etelä-Pohjanmaa on ehdoton ykkönen.

Kainuussa kirkkaiden myynti on ollut vain aavistuksen suurempaa kuin valkoviinin, kun taas Etelä-Pohjanmaalla viinojen ja vodkien menekki on muuhun Suomeen verrattuna ollut koko lailla omassa luokassaan.

Etelä-Pohjanmaa on viinamaakunta myös sanan kirjaimellisessa merkityksessä. Väkeviä viinoja valmistetaan litroissa mitattuna eniten juuri Etelä-Pohjanmaalla. Valmistus keskittyy pitkälti Ilmajoelle, jossa sijaitsee Altian Koskenkorvan tehdas. Maakunnan toinen viinatehdas Kyrö Distillery Company sijaitsee Isossakyrössä.

Kirkkaiden menekkiä Etelä-Pohjanmaalla saattavat siis selittää jo pelkästään tuotannolliset tekijät. Toinen selitys voi löytyä paikallisesta juomakulttuurista.

Hannu Koskinen (oik.) on olutmiehiä, mutta tullut Seinäjokelaisen Härmän Häjyn pubiin nyt pelkälle kahville. Samassa pöydässä istuva Rauno luottaa kuumana päivänä olueen. Koskinen ei ihmettele, että Etelä-Pohjanmaa erottuu Alkon myyntitilastoissa muista maakunnista, kun sillä on oma väkevien tehdaskin.

Koronapandemian alkuvaiheessa julkisuudessa kannettiin huolta siitä, että poikkeusaika lisäisi suomalaisten alkoholinkulutusta. Isossa kuvassa näin ei ole käynyt.

Alkoholin kokonaiskulutus on laskenut Suomessa jo miltei 15 vuotta. Vuoden 2007 jälkeen kokonaiskulutus on vähentynyt lähes viidenneksellä. Koronavuoden aikana alkoholinkulutus putosi Suomessa alimmilleen koko 2000-luvulla.

– Ilolla tervehdin tätä kehitystä.

Terveystalon päihdelääketieteeseen erikoistuneen ylilääkärin Jarmo Kantosen mukaan kokonaiskulutuksen väheneminen ei kuitenkaan tee tyhjäksi sitä, että Suomessa on edelleen ihmisiä, jotka kamppailevat alkoholiongelmien kanssa.

– Työterveyden puolelta on myös kertynyt näyttöä siitä, että etätyö on lisännyt alkoholille alttiiden ongelmia. Ongelmakäyttäjien tilanne on saattanut korona-aikana jopa pahentua, koska kotona oleminen mahdollistaa päivittäisen alkoholinkäytön, hän kertoo.

Alkon myyntiä poikkeusaika piristi hetkellisesti. Koronapandemian takia käyttöön otetut matkailu- ja ravintolarajoitukset toivat asiakkaita Alkon puolelle, kun muut alkoholinostokanavat päivittäistavarakauppaa lukuun ottamatta menivät kiinni.

Vaikka anniskelua ja matkailua on rajoitettu myös tänä vuonna, Alkon myyntiin rajoituksilla ei näytä olleen enää samanlaista vaikutusta kuin vuosi sitten. Viime vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna Alkon myynti laski tammi-kesäkuussa 0,8 prosenttia.

Alkoholinkäytön laskutrendin voi havaita Alkon myyntitilastosta.

Viinojen ja vodkien myynti on laskenut liki kaikissa maakunnissa, samoin viinien. Alkoholittomien juomien myynti puolestaan on lisääntynyt kauttaaltaan koko maassa, ja useimmissa maakunnissa Alkon myynti on kasvanut eniten juuri alkoholittomien juomien luokassa.

– Ilolla tervehdin tätä kehitystä, Kantonen sanoo.

Kantonen pitää alkoholittomia juomia ja kirkkaita viinoja toistensa ääripäinä. Hänen mukaansa se, että alkoholittomien käyttöprosentti kasvaa samalla kun kirkkaiden kulutus vähenee, kielii siitä, että ihmiset ovat entistä tietoisempia alkoholin terveydellisistä haitoista.

Kantonen haluaa korostaa erityisesti nuorison edelläkävijyyttä asiassa.

– Nuorison keskuudessa ei enää katsota hyvällä, jos joku on kaatokännissä. Humalahakuinen kulttuuri on menettänyt merkitystään, ja nuorten vanavedessä myös osa aikuisväestöstä näyttää muuttaneen juomatottumuksiaan.

Varttuneemman väestön kohdalla juomatottumusten muutos ei välttämättä tarkoita, että he olisivat luopuneet alkoholista. Juomat ovat vain saattaneet vaihtua toisiin. Väkevistä on siirrytty kevyisiin.

Alkon tilastosta voi esimerkiksi päätellä, että kuohu- ja roseeviinit ovat alkaneet maistua suomalaisille aiempaa paremmin. Niiden myynti on kasvanut Suomessa toiseksi eniten alkoholittomien juomien jälkeen. Maakunnista Etelä-Karjalassa roseeviinien myynti on kasvanut jopa enemmän kuin alkoholittomien juomien.

– Viinakulttuuri on ehkä jäämässä kuohu- ja roseeviinien suosion jalkoihin, Alkon Itä-Suomen alueen palvelujohtaja Jari Hiekkataipale sanoo.

Hiekkataipaleen mukaan kuohu- ja roseeviinien suosiota saattavat selittää niiden monipuoliset käyttötarkoitukset.

– Kuohu- ja roseeviinit menevät niin ruokajuomina kuin seurustelujuomina. Kuohuviinin tarjoilu illanistujaisissa ei ole koskaan pöljä idea, hän sanoo.

– Jos taas mietitään pelkästään tätä hetkeä, on helppo ymmärtää, miksi ihmiset suosivat kuohu- ja roseeviinejä yli muiden. Kukapa nyt näillä helteillä haluaisi tuhtia punaviiniä nauttia?

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?