EU julkisti jättimäisen ilmastopaketin – tässä 8 keskeisintä kohtaa - Taloussanomat - Ilta-Sanomat

EU julkisti jättimäisen ilmastopaketin – tässä 8 keskeisintä kohtaa

Komission päätöksillä on tarkoitus vauhdittaa ilmastotoimia. Paketissa päätettiin muun muassa polttomoottoriautoista luopumisesta, hiilitulleista ja uuden metsän istuttamisesta.

Ilmastokomissaari Frans Timmermans ja Euroopan komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen komission tiedotustilaisuudessa.

14.7. 17:03

Euroopan unioni komissio julkisti tänään laajan ilmastopakettinsa.

Komissio sanoi kertovansa paketista täsmällisemmin seuraavina päivinä, mutta julkisti vihreän kehityksen ohjelman, jonka tavoitteena on ohjata EU:n talous ja yhteiskunta kestävästi ja tasa-arvoisesti kohti ilmastotavoitteiden saavuttamista.

Paketti pureutuu moniin asioihin.

Lue lisää: Kommentti: Seuraavaksi EU-maat riitelevät ilmaston suojelusta – ja siitä, kuka maksaa laskun

1. Hiilidioksidille hinta ja päästökattoja alas

EU:n päästökauppajärjestelmässä asetetaan hiilidioksidille hinta ja lasketaan tiettyjen alojen vuotuista päästökattoa. Komissio ehdottaa sähköntuotannon ja energiaintensiivisten teollisuudenalojen kokonaispäästökattoa alennetaan. Tämä iskee muun muassa hiilivoimaan. Sillä voi olla vaikutuksia myös esimerkiksi rautaruukeille.

Komissio ehdottaa myös lentoliikenteelle myönnettävien ilmaisten päästöoikeuksien asteittaista poistamista. Päästökauppajärjestelmä ulotettaisiin tieliikenteeseen ja rakennuksiin.

Ilmaisista päästöoikeuksista luovuttaisiin vuonna 2036. Ilmaisia päästöoikeuksia on jaettu, jotta EU:ssa olevan tuotannon kilpailukykyä on pystytty tukemaan.

Innovaatio- ja modernisaatiorahastojen kokoa kasvatetaan. Tällä pyritään edesauttamaan ympäristöystävällisen teknologian kehittämistä.

Energiaverotusta unionin sisällä puolestaan yhtenäistetään.

2. Kohti päästötöntä autoilua

Uusien EU:ssa myytävien autojen tulisi olla vuonna 2035 täysin päästöttömiä. Käytännössä tuolloin ei myytäisi enää polttomoottoriautoja.

Komission ehdotus ei kuitenkaan sido autonvalmistajia mihinkään tiettyyn vaihtoehtoiseen teknologiaan, vaan valmistajilla olisi vapaus päättää, millä tavoin päästöttömyysvaatimukset saavutetaan.

Samalla EU haluaisi, että sähkö- ja vetyautoille olisi lataus- ja tankkausmahdollisuuksia läpi EU-alueen, kun paikoin latausmahdollisuudet ovat olemattomat. Sähkölatauspisteitä olisi oltava 60 kilometrin välein ja vetytankkauspisteitä 150 kilometrin välein.

3. Lisää ilmastorahoitusta jäsenvaltioille ja tukea köyhille

EU:n talousarviosta myönnetään merkittävä määrä ilmastorahoitusta. Jäsenvaltioiden olisi käytettävä kaikki päästökauppatulonsa ilmastoon ja energiaan liittyviin hankkeisiin.

Koska tieliikennettä koskevat tiukennukset kolahtavat pahiten matalatuloisiin kotitalouksiin, mikroyrityksiin ja liikenteen käyttäjiin, tulee osa tuloista käyttää sosiaalisten vaikutusten lieventämiseen.

Komission virkamiehen mukaan niin sanottu energiaköyhyys on otettu huomioon ilmastopaketissa. Komission arvion mukaan EU:ssa on 34–35 miljoonaa ihmistä, joilla ei nykyisellään ole varaa esimerkiksi riittävään lämmitykseen.

4. Laivaliikenne päästökaupan piiriin

Komissio ehdottaa päästökauppaa laajennettavaksi myös merenkulkuun.

Päästökaupan laajentamisen vaikutukset talvimerenkulkuun on ehtinyt herättää Suomessa huolta.

Jäävahvistetut alukset kuluttavat paljon polttoainetta, mikä taas lisää niiden päästöjä. Jos meriliikenteen päästöjen hinta on hyvin korkea, Suomen viennin kilpailukyky saattaa heiketä, sillä vienti kulkee pitkälti merirahtina.

5. Joka maalle aiempaa tiukemmat tavoitteet

Taakanjakoasetuksessa kullekin jäsenmaalle asetetaan aiempaa tiukemmat päästövähennystavoitteet.

Tavoitteet perustuvat maiden BKT:hen asukasta kohti. Rikkaammilta mailta velvoitetaan tiukempia toimia.

6. Lisää metsää

Maankäyttöä sekä metsä- ja maataloutta koskevassa asetuksessa asetetaan luonnollisten nielujen aikaansaamia hiilipoistumia koskeva EU:n kokonaistavoite, joka vastaa 310 miljoonan tonnin hiilidioksidipäästöjä vuoteen 2030 mennessä.

Käytännössä jäsenmaiden tulee siis istuttaa lisää metsää ja huolehtia yhä paremmin olemassa olevista metsistään. Kaikkiaan unioni aikoo istuttaa 3 miljardia puuta vuoteen 2030 mennessä.

EU:n tavoitteena olisi oltava ilmastoneutraalius maankäytön sekä metsä- ja maatalouden aloilla vuoteen 2035 mennessä.

7. Uusiutuvia energianlähteitä lisätään ja energian kulutusta vähennetään

Aiempaa tiukemman tavoitteen mukaan 40 prosenttia unionin energiasta tuotetaan vuoteen 2030 mennessä uusiutuvilla energianlähteillä.

Energian kulutusta pyritään vähentämään muun muassa perusparantamalla rakennuksia.

Julkisella sektorilla on kunnostettava vähintään 3 prosenttia rakennuksista.

8. Hiilitullit käyttöön

Komissio esittää myös hiilitulleja, jotka koskisivat aluksi vain osaa tuontituotteista.

Ensimmäisessä vaiheessa hiilitullien piirissä olisi teräksen, sementin, lannoitteiden, alumiinin ja sähkön tuonti. Käytännössä näitä tuontituotteita verotettaisiin niiden aiheuttamien päästöjen mukaan.

Samalla kun EU ottaisi hiilitulleja käyttöön, päästökauppaan kuuluvia ilmaisia päästöoikeuksia vähennettäisiin asteittain. Komission mukaan yhteensopivuus Maailman kauppajärjestön WTO:n sääntöihin huomioidaan.

EU-komission virkamiehen mukaan komissio on käynyt kattavia keskusteluja kansainvälisten kumppanien kanssa hiilitulleista.

Komission ilmastopaketissa kyse on ehdotuksista toimiksi päästövähennysten saavuttamiseksi. Pakettiin kuuluu kymmenkunta lainsäädäntöehdotusta. Julkistuksen jälkeen ne siirtyvät EU-parlamentin ja jäsenmaita edustavan neuvoston käsittelyyn.

Ilmastotoimia tarvitaan, koska EU on säätänyt ilmastolain, jonka päämääränä on saattaa unioni hiilineutraaliksi vuoteen 2050 mennessä. Hiilineutraaliudella tarkoitetaan sitä, että päästöjä tuotetaan vain niin paljon kuin niitä pystytään sitomaan.

Vuodeksi 2030 EU tavoittelee vähintään 55 prosentin vähennystä päästöihin vuoden 1990 tasoon verrattuna.

Tavoitteita on kiristetty, jotta ilmaston lämpenemistä pystyttäisiin rajoittamaan. Nykytoimia ei pidetä siihen riittävinä.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?