Miten EU:n ilmastopaketti vaikuttaa suomalaisen arkeen - Taloussanomat - Ilta-Sanomat

Autot, asuminen, tavarat... Näin EU:n jättipaketti voi vaikuttaa arkeesi

Massiivinen EU:n ilmastopaketti vaikuttaa kaikkiin suomalaisiin sekä suoraan että välillisesti.

Jos tuotteen tai palvelun valmistuksessa käytetään paljon fossiilisia polttoaineita vielä muutaman vuoden kuluttuakin, sen hinta todennäköisesti nousee.

14.7. 18:53

Ilmastopaketti pyrkii karsimaan fossiilisten polttoaineiden käyttöä selvästi, jotta ilmasto ei kuumenisi liikaa. Siihen liittyvien toimien vuoksi öljy-, kivihiili- ja maakaasupohjaisten tuotteiden hinta kallistuu.

Tämä vaikuttaa läpi yhteiskunnan. EK:n johtavat asiantuntijat Tiina Haapasalo ja Kati Ruohomäki huomauttavat, että muutos on kuitenkin hidas. Keskiviikkona julkistetun paketin sisältöä hierotaan vielä kansallisesti ja Euroopan parlamentissa.

Säädökset haluttaisiin saada voimaan vuosina 2022–2023, mutta siirtymäaikojen vuoksi niitä noudatetaan ehkä vasta vuonna 2025.

Ruohomäen mielestä pelkoa kustannusten noususta on turha lietsoa.

– Tämä ei ole sellaista, että heti tulisi tiukempia toimia ja pitäisi alkaa rahapussia kaivella.

Euroopan on määrä saavuttaa 55 prosentin päästövähennykset vuoteen 2030 mennessä. Tavoite on tärkeä. Ruohomäki huomauttaa, että ilmastonmuutos ”tuntuu jo iholla”.

– Vastineeksi saamme parempaa tekniikkaa ja puhtaampaa liikennettä, mikä näkyy hiukkaspäästöjen vähenemisenä ja terveysvaikutuksina.

– Edessä on isoja päätöksiä, mutta niiden vaikutukset arkeen ovat mitättömiä, Third Rock Finlandin toimitusjohtaja ja yhteiskunnallinen vaikuttaja Leo Stranius tiivisti blogissaan.

Hän pitää ilmastopakettia tervetulleena, mutta riittämättöminä.

Monia asioita ilmastopaketti kuitenkin muuttaa.

Lue lisää: EU julkisti jättimäisen ilmastopaketin – tässä 8 keskeisintä kohtaa

1. Autoilu

Varsinkin tieliikenteessä tarkoituksena on tehdä päästöttömät ajoneuvojen energialähteet houkuttelevammaksi kuin fossiiliset. Se tarkoittaa, että bensiinin ja dieselöljyn hinnat nousevat.

EU:n komissio esitti keskiviikkona julkistetussa ilmastopaketissa päästökaupan ulottamista tietyiltä osin myös tieliikenteeseen. Käytännössä lisämaksuja päästöistä tulisi polttoaineenjakelijoille, joten vaikutukset saattavat näkyä polttoaineen hinnassa.

Nousun suuruutta on EK:n Haapasalon mukaan vaikea arvioida, kun ei tiedetä, miten vaatimukset kanavoidaan.

– Pumppuhinnoissa ei heti näy mitään, hän korostaa.

Lue lisää: Suomen Yrittäjät: Kotimaisen tieliikenteen päästökauppa­järjestelmä laitettava hyllylle

Autojen valmistuskriteerit kiristyvät ja sähköautot kehittyvät. EU:n komissio esitti, että uusien EU:ssa myytävien autojen tulisi olla vuonna 2035 täysin päästöttömiä. Käytännössä tuolloin ei myytäisi enää polttomoottoriautoja.

Vaikka uudet tiukempien vaatimusten automallit tulevat markkinoille todennäköisesti vasta viiden tai kymmenen vuoden päästä, sähköautoilu yleistyy jatkuvasti, mikä laskenee sähköautojen hintoja.

– On arvioitu, että polttomoottori- ja sähköautojen hinnat kohtaavat vuoden 2025 tienoilla, Haapasalo sanoo.

Lue lisää: EU:n ilmastopaketti: Loppu uusille polttomoottoriautoille häämöttää

Helsingin yliopiston ympäristöekonomian emeritusprofessori , tutkimusjohtaja ja Ilmastopaneelin puheenjohtaja Markku Ollikainen kertoo, että heidän tutkimusryhmänsä on arvioinut kehityksen voivan olla hieman tätäkin nopeampaa.

Hän painottaa latausasemien merkitystä. Niiden puute ei saisi jarruttaa kehitystä. Samaa korosti myös komissio.

Haapasalo uskoo, että muutos sujuu luontevasti. Esimerkiksi hän itse aikoo jatkaa ajamista neljä vuotta vanhalla Toyota Yariksellaan, mutta vaihtaa sen päästöttömämpään, kun se alkaa näyttää taloudellisesti järkevältä.

2. Lentäminen, laivat ja junat

Haapasalo kertoo, että muussakin liikenteessä kuvio on sama kuin autoilussa. Myös lento-, laiva- ja junaliikennettä pyritään ohjaamaan kohti uusiutuvan energian käyttöä.

Lentokoneissa ja laivoissa akkujen käyttö ja sähköistäminen on hankalampaa kuin autoissa, joten matkustajien liput todennäköisesti kallistuvat.

Niihin vaikuttaa myös eurooppalainen päästökauppa. Lentoliikenne on jo osa sitä. Keskiviikkona selvisi, että myös meriliikenne aiotaan liittää siihen.

Lentäminen todennäköisesti kallistuu.

3. Vaatteet ja muut kulutustuotteet

Käytännössä mikään tuote ei päädy kuluttajalle ilman, että sen valmistamiseen ja kuljettamiseen on käytetty energiaa.

Tuotantokustannuksia säätelevät paitsi energian hinnat, myös sen käytön tehokkuutta koskevat vaatimukset ja vähähiilisyyteen kannustava verotus sekä hiilitullit, jotka koskevat osaa tuotteista.

Sekä tuotannon että kuljetuksen kustannukset kertyvät hintoihin ja kuluttajien maksettaviksi. Jos yritykset pystyvät vähentämään päästöjään, hinnat eivät kuitenkaan nouse.

Vaihtoehtoja alkaa jo olla. Haapasalo sanoo esimerkiksi aurinko- tuuli- ja vetysähkön. Hän uskoo, että yritykset löytävät hyviä uusia ratkaisuja.

– Syntyy hyvän kierre.

4. Ruoka

Ollikainen arvioi, että ruuan hintaa ilmastopaketti ei heiluta ratkaisevasti.

Sekä hän että Pellervon taloustutkimuksen tutkimusjohtaja Sari Forsman-Hugg muistuttavat, että siihen vaikuttaa moni asia, kuten sadot ja maailmankauppa.

– Esimerkiksi sään ääri-ilmiöt, kuivuus ja pitkät helteet voivat nostaa hintaa pitkällä tähtäimellä.

Kustannusten nousupaineita voi hänen mukaansa tulla paitsi fossiilisen energian hinnan nousun vuoksi, myös fossiilisista lähteistä tuotettujen lannoitteiden käytön vuoksi. Toisaalta lähellä tuotettu ruoka saattaa jossain määrin hyötyä, kun kuljettamiseen ei juuri kulu energiaa.

Forsman-Hugg lisää, että niin maataloudessa kuin koko elintarvikealallakin voidaan löytää ilmastoviisaita ratkaisuja esimerkiksi energiatehokkuuden, uusien teknologioiden ja tuotteiden avulla.

– Vielä on vaikea ottaa kantaa, mitkä paketin vaikutukset kuluttajahintoihin ovat.

5. Asuminen ja lämmitys

Fossiilisten polttoaineiden käyttö voi nostaa asumiskustannuksia. Toisaalta suuri osa suomalaistaloista lämpiää jo kaukolämmöllä, ja lämmitysmuodon valinta jää yhtiöiden huoleksi. Kauko- ja sähkölämmitys ovat jo mukana päästökaupassa.

Öljylämmitteisten talojen määrä on vähentynyt jo pitkään. Yhteiskunta tukee lämmitysmuodon vaihtamista.

Jos omakotitalo lämpiää vielä öljyllä, kattilan voi vaihtaa vaikkapa seuraavan energiaremontin yhteydessä. Haapasalo muistuttaa, että yhteiskunta tukee energiaremontteja.

Yksi yleistyvä lisähankaluus voi olla kesien kuumuus. Miten talot, joissa on keskitytty lämmön pitämiseen, voidaan viilentää tehokkaasti?

Rakennuksia laajemmin koskeva esitys on tulossa vasta syksyllä. Ruohomäki kertoo, että nyt julkaistavassa yleisessä energiatehokkuusesityksessä kaavaillaan lisävaatimuksia ainakin julkisiin rakennuksiin.

”Lähes nollaenergiavaatimus” saattaa tulla myös muihin vanhoihin taloihin peruskorjauksen yhteydessä. Uusien talojen on jo päästävä siihen jo nyt.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?