Venäjä rajoittaa puun vientiä Suomeen - Taloussanomat - Ilta-Sanomat

Venäjä rajoittaa puun vientiä myös Suomeen – asiantuntija listaa suurimmat kärsijät

Venäjän vuoden 2022 alusta voimaan tulevan vientikiellon vaikutukset jäävät Suomessa varsin vähäisiksi.

Vientikiellon ei uskota vaikuttavan suuresti Suomen metsäteollisuuteen.

15.6. 18:15

Venäjän pyöreän havupuun ja arvokkaiden lehtipuiden vientikielto tulee voimaan vuoden 2022 alusta.

Venäjä pyrkii näin jalostamaan raakapuun pidemmälle kotimaassaan sen sijaan, että jatkojalostus tapahtuisi esimerkiksi Kiinassa, jonne raakapuuta viedään tällä hetkellä Venäjältä valtavia määriä, kertoo Maaseudun tulevaisuus.

Kotimainen metsäteollisuus toimii asiassa ikään kuin sijaiskärsijänä, sillä pyöreän havupuun vientikielto koskee myös Suomea. Metsäteollisuus ry:n Venäjä-asioista ja huoltovarmuudesta vastaava päällikkö Juha Palokangas kertoo, että vientikiellossa suurimman osuman ottavat kuitenkin venäläisyritykset.

– Suurimpia kärsijöitä ovat venäläiset puunvientiyhtiöt ja Venäjän metsäsektori, koska vientirajoitukset sekoittavat puumarkkinoita. Vientiyritysten ja vientiin puuta korjaavien yritysten pitää jatkossa löytää itselleen uusia markkinoita. Tämä heikentää heidän toimintaympäristöään.

Suomen teollisuudelle vientikiellon vaikutukset näyttävät jäävän varsin pieniksi. Palokangas ei usko, että yksikään suomalainen toimija olisi kieltoa koskevasta venäläisestä pyöreästä havupuusta täysin riippuvainen.

– Jonkun sahan tai tehtaan puuhankinnasta se näyttelee jonkinlaista siivua, mutta ei ole se ainoa hankintalähde.

Suomeen tuotiin Palokankaan mukaan viime vuonna pyöreää havupuuta Venäjältä noin 0,9 miljoonaa kuutiota, josta puolet on tullut sahatukkina, ja puolet kuitupuuna sellu- ja paperitehtaiden käyttöön. Kaikesta Suomeen tuotavasta 12 miljoonasta kuutiosta puuta kiellon piirissä on siis vajaa kymmenesosa.

Luonnonvarakeskuksen mukaan metsäteollisuusyritykset käyttivät raakapuuta vuonna 2020 yhteensä 67 miljoonaa kuutiota. Venäjän vientikieltoa koskevan vajaan miljoonan kuution rooli ei Palokankaan mukaan ole tässä ratkaisevan merkittävä.

– Kotimaasta on saatu jo pitkään aika hyviä määriä havupuuta kuiduttavalle teollisuudelle, ja myös sahatukkia on löytynyt Suomesta. Sanoisin, että tämä on tällainen täydentävä virta.

– Tietysti metsäteollisuuden etuna on, että sillä on kaikki erilaiset hankintakanavat aina käytössä. Nyt yksi hankintakanava näyttää sulkeutuvan pyöreän havupuun osalta, ja se vähentää teollisuuden pelivaraa. Tästä syystä teemme edelleenkin töitä, etteivät rajoitukset toteutuisi, hän lisää.

Venäjän tuonnin merkitys sahateollisuudelle on pienentynyt viime vuosikymmeninä.

Myös Sahateollisuus ry:n toimitusjohtaja Kai Merivuori uskoo vientikiellon vaikutusten jäävän Suomessa pieniksi. Viime vuonna Venäjältä tuotiin noin puoli miljoonaa kuutiota pyöreää havupuuta sahateollisuuden käyttöön.

– Sillä ei ole kovin suurta merkitystä. Jos ajatellaan, että sahateollisuus käyttää 26–28 miljoonaa kuutiota tukkia, niin ei tuo nyt vallan mahdoton määrä ole. Tuo on yhden sahan raaka-ainetarve.

Venäjältä tuodun puun merkitys on ollut Merivuoren mukaan aikanaan huomattavasti suurempi.

– 2000-luvun alussa tukkia tuotiin jopa nelisen miljoonaa kuutiota, jolloin siitä sahattiin kaksi miljoonaa kuutiota sahatavaraa, joka tarkoittaa noin viidennestä Suomen tuotannosta.

Vaikka vientikielto ei yksittäisenä toimenpiteenä aiheutakaan suuria ongelmia suomalaiselle metsäteollisuudelle, pitää Merivuori kehitystä huolestuttavana.

– Tässä ollaan kaikennäköisiä kaupan esteitä virittämässä, mikä ei tällaiselle avoimelle markkinataloudelle kauhean hyvä asia ole. Uskon, että Venäjän toimenpide kohdistuu ennen kaikkea Kiinan vastaiselle rajalle, tukkia on viety Venäjältä Kiinaan aika suuria määriä.

– Venäjä on jo vuosia sitten tehnyt strategisen päätöksen, että he haluavat vähentää tukin vientiä ja kasvattaa metsäteollisuustuotteiden vientiä. Se kasvu on pääasiallisesti tapahtunut sahatavarassa, hän lisää.

Merivuori näkee kiellon voivan vaikuttaa suomalaiseen sahatavaraan välillisesti.

– Tietysti kiinalaisten pitää jostain se puunsa hankkia.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?