Veera ei ole koskaan pitänyt palkallista lomaa – tällaisissa työsuhteissa vuosiloma jää ansaitsematta - Taloussanomat - Ilta-Sanomat

Ratikkakuski Veera, 39, ei ole koskaan pitänyt palkallista lomaa – "En tiedä, mistä olen jäänyt paitsi”

Mahdollisuus palkalliseen vuosilomaan kytkeytyy suoraan työsuhteen luonteeseen. Lyhyitä määräaikaisuuksia tekevät ja nollatuntisopimuksilla työskentelevät ihmiset eivät välttämättä pääse vuosikausiin nauttimaan palkallisista vapaista.

Veera Luhtala on ajanut raitiovaunua tuntikuskina yli kymmenen vuotta. Palkallista lomaa hän ei ole työsuhteensa takia päässyt pitämään kertaakaan.

16.6. 7:30

Työssäkäyville suomalaisille kertyy vuodessa keskimäärin 30 päivää vuosilomaa. Heistä noin joka kolmas pitää lomansa kesällä, tyypillisesti heinäkuussa.

Kaikille työntekijöille kesäloma – tai palkallinen vuosiloma ylipäätään – ei kuitenkaan ole itsestäänselvyys.

Mahdollisuus lomailla kytkeytyy suoraan työsuhteen luonteeseen. Lomakaudella pidettävää lomaa ei välttämättä kartu, jos kyse on lyhyestä määräaikaisuudesta, nollatuntisopimuksesta tai älypuhelinsovellusten kautta tehtävästä keikkatyöstä. Myös yksinyrittäjillä ja muilla itsensätyöllistäjillä lomailu saattaa jäädä vähälle.

Helsinkiläinen Veera Luhtala on 39-vuotias eikä hän muista lomailleensa palkallisesti juuri koskaan.

– En suoranaisesti tiedä, mistä olen jäänyt paitsi. Se kuulostaa tietenkin kivalta, että ansaitsee rahaa käytännössä koko ajan, mutta kyllä ihmisen välillä kuuluisi levätä, hän sanoo.

Luhtala ajaa työkseen raitiovaunua. Hän on koulutukseltaan medianomi, mutta toimittuaan alalla vuosia yksinyrittäjänä hän päätti vaihtaa ammattia. Raitiovaunukuskina hän on työskennellyt yli 10 vuotta.

Lomailu ei varsinaisesti ole ollut mahdollista kummassakaan ammatissa. Luhtalan työsopimus Helsingin kaupungin liikennelaitoksen kanssa nimittäin on luonteeltaan nollatuntisopimus.

Sopimukseen sisältyy kuukausittain neljä ennalta sovittua työvuoroa, mutta vuosilomaa kerryttävää työtuntimäärää Luhtala harvemmin onnistuu saamaan kuukaudessa kasaan.

– Vielä alle 30-vuotiaana nollatuntisopimuksen tuoma jousto ja vapaus voi tuntua houkuttelevalta, mutta nyt yli 30-vuotiaana tämä alkaa tuntua lähinnä pakkoraolta, hän toteaa.

Veera Luhtalan mukaan nollatuntisopimuksella työskentelevän henkilön on vaikea suunnitella, mitä vapaapäivinään tekee, koska aina on olemassa mahdollisuus, että työnantaja soittaakin ja kysyy töihin.

Luhtalan mukaan sellaisiin päiviin, joille ei ole sovittu töitä, on vaikea suhtautua loma- tai vapaapäivinä. Ne kaikki ovat palkattomia päiviä, jolloin nollatuntisopimuksella työskentelevä henkilö on käytännössä työttömänä.

Nollatuntisopimus myös itsessään asettaa vapaapäiville tietyt rajat, sillä vuoroja saatetaan tarjota aivan yllättäen ja lyhyellä varoitusajalla.

– Vapaapäiviään on vaikea suunnitella etukäteen, koska sitä on tavallaan koko ajan varuillaan, jos sittenkin tulee töitä. Ystävien kanssa menot pitää sopia sillä varauksella, että saatan joutua perumaan menot, mikäli minulle tarjotaan illaksi tai aamuksi sadan euron keikkaa raitiovaunukuskina, Luhtala kertoo.

Suomessa on 350 000 määräaikaista palkansaajaa ja noin 100 000 nollatuntisopimuksella työskentelevää henkilöä, joiden joukossa voi olla useita ilman lomaa työskenteleviä ihmisiä.

Määräaikainen työsopimus ja nollatuntisopimus eivät kuitenkaan automaattisesti tarkoita, etteikö työntekijä voisi kerryttää itselleen vuosilomaa. Niinpä ilman palkallista lomaa työskentelevien suomalaisten tarkkaa määrää on hankala arvioida.

Jos määräaikainen työsopimus on pitkä ja jatkuu yli huhtikuusta maaliskuuhun ulottuvan lomanmääräytymiskauden, työntekijälle kertyy vuosilomaa kaksi päivää kuukaudessa.

Nollatuntisopimuksella työntekijä puolestaan ansaitsee itselleen vuosilomaa, jos hän työskentelee sopimuksella yli 35 tuntia tai 14 päivää kuukaudessa. Työnantaja tekee virheen, mikäli se maksaa nollasopimuksella työskentelevälle työntekijälle pelkästään lomakorvauksen kunkin palkanmaksun yhteydessä.

Nykyinen hallitus on hallitusohjelmassaan ilmoittanut selvittävänsä, miten lyhyissä työsuhteissa työskentelevien suomalaisten yhdenvertaisuutta voisi parantaa.

Yhtenä keinona hallitus on nimennyt lomapankin, jonka myötä työntekijän kerryttämät vuosilomat siirtyisivät hänen mukanaan työnantajalta toiselle. Nykyisin lyhyestä määräaikaisuudesta toiseen siirtyvä työntekijä kykenee säilyttämään ansaitsemansa vuosilomansa, jos hän jatkaa samalla työnantajalla. Jos hän puolestaan vaihtaa työnantajaa, hän joutuu usein aloittamaan lomien kerryttämisen uudelleen.

Toistaiseksi hallitus ei ole ryhtynyt konkreettisiin toimiin tässä asiassa.

Oletko työskennellyt useita vuosia pitämättä lomaa? Keräämme kokemuksia juttua varten. Käsittelemme yhteydenotot luottamuksellisesti. Voit ottaa yhteyttä osoitteeseen: samuli.niinivuo@iltasanomat.fi

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?